Syksyn ja talven raja

 Illat alkava pimetä ja kaipaan valoa pimeyteen.  Pienet lamput eivät kovinkaan paljon valaise, eikä se ole niiden varsinainen tehtävä.  Ne levittävät tunnelmaa, varjoja ja hiukan valoa.  Niistä käydään joka vuosi kiistelyä ovatko ne jouluvaloja vai kausivaloja.  Se on aika sama, miksi niitä kutsutaan.  Ne vain ovat niin kauniita katsoa.  Ne ovat meillä vain niin ikkunan alla, etteivät ne sisälle näy.  Toivottavasti edes ohikulkijat pitävät niistä.

Lintujen talviruokinta on käynnistynyt ja kuhina käy rasvapötköllä.  Lajeja ei ole näkynyt, kuin kolme.  Talitiaiset, sinitiaiset ja varpuset.  Hyvä niinkin.  Olemme luopuneet varsinaisesta lintulaudasta.  Se kun houkuttelee hiiriä ja rottia.  Nämä antimet toivottavasti menevät vain lintujen suuhun.

Onkohan syksyn ja talven raja juuri tässä, lokakuun ja marraskuun taitteessa.  Kelloja ainakin siirretään tunti taaksepäin talviaikaan.  Lunta ei näillä seudulla ole vielä näkynyt.  Kunnon talvea ei tänne tule joka vuosi.  Se on aina  vähän pettymys.  Siinä vaiheessa muistelee kunnon talvia, kun pääsi luonnon antamalle hiihtoladulle joulukuussa ja talvi kesti maaliskuuhun saakka.  Ne ajat tuntuvat menneen.  Niihin aikoihin pitää silloin tällöin palata muistoissa.

Muutama miete kirjastani Ajan kulkua ei huomaa:

Pakkasen puraisu on luonnon kirpeä hyväily

Luminen metsä on satumaa, virheet peittyvät.

Hiihto umpihangessa voi tuntua raskaalta, mutta pito suksien pohjissa on mainio.

Jäljet lumessa paljastavat, emme ole yksi tässä  maailmassa.

Näin luppoaikana ehtii selailla muistoja ja tekemisiään.  Muutama vuosi sitten kerättiin internettiin kuvia Pori sivulle, Jonka nimi oli MuPoriokaunis.  Laitan tähän oman sivuni, joka vielä löytyi.  Kauniita tai vähemmän kauniita kuvia, jotka sillä hetkellä olivat tarkeitä.

https://www.muporiokaunis.fi/kuvaaja/86