Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella metsä merkityt tekstit.

Siikainen Eteläpää

  Nimi on nykyisin Eteläpää resort.  Uusi liikkeenpitäjä on alkanut kunnostaa rakennusta ja toimintaa.  Eteläpää on Siikaisjärven pohjukassa metsäisessä maisemassa.  Ravintolatoimintaa, mökkien vuokrausta ja paljon muuta.  Paikka on minulle tuttu monesta käynnistä ja uintireissuista.  Nyt siellä tuntuu olevan uutta ja virkistävää tapahtumassa. https://etelapaa.fi/ Liikunnallisille ihmisille hyvä paikka.  Kuntorata, kuntoportaat, frisbeerata, pienoisgolf ja tietysti uimaranta.  Veneilyä ja kalastustakin voi harrastaa.  Mekin siirsimme pienen soutuveneemme täksi kesäksi laituriin. Uimassa olen käynyt monta kertaa.  Hiekkarantaa on tehty, varpaat viihtyy.  Lapsille on matalampi rajattu alue ja aikuiset pääsevät uimaan uimaan niin pitkälle, kuin uskaltavat. Polkuja on monen pituisia.  Niissä on haastaviakin nousuja ja kun niihin vielä yhdistää portaat niin kunto kasvaa. Metsä on kangasmetsää, hyvää puolukkamaastoa.  Senkin voi...

Metsämökin puuhamaa

  Metsässä linnut ovat alkaneet kevään riittejä.  Niitä ei vaan oikein ehdi nähdä, kun nopeasti lentävät ohi ja pakoon.  En ole kärsivällinen luonnon seuraaja vaan nopea askeltaja, joka kulkiessaan pyörittää päätään ja yrittää havainnoida tapahtumia.  Kallioilla ja kukkuloilla kävelin.  Lintujen laulua kuuli joka suunnalta, sekä moottorisahojen pörinää.  Näin keväällä sekin homma on hoidettava jos on jotain kaadettavaa, ettei lintujen pesintä häiriydy.  Mökillä ensimmäistä kertaa talven jälkeen käyttäydyn kuin kissa.  Ensin pyörin pihaa ympäri.  Seuraavaksi laajennan reviiriäni pellolle, josta jatkan metsään.   Leskenlehtiä alkoi näkyä meidänkin pientareilla.  Nopeasti ne tulivat esiin parissa päivässä lämmön lisääntyessä.  Perhosenkin sain kuvaan. Pajunkissat ovat ansainneet kissanimityksen.  Sivellessä niitä tuntui kuin olisi kissan selkää silittänyt. Joka vuosi muutama puu on kaadettava mökin lähistöltä vaikka pilk...

Marjaretki meni katseluksi

  Kun ei ole paljon poimittavaa metsässä niin ehtii tutkailla ja ihastella metsää aurinkoisena päivänä.  Sen verran oli onneksi viileää ja tuuli, etteivät hirvikärpäset kiusanneet.   Metsäretket ovat mökkiläiselle antoisinta aikaa.  Varsinkin loppukesästä ja syksyisin, kun mättäät pursuavat poimittavaa.  Tämä vuosi on ollut hyvä sienivuosi, eikä marjavuosikaan ollut huono. Vielä näin lokakuussa kävin puolukoita katselemassa.  Katselemiseksi se melkein jäikin.  2,5 l sain tunnin pyörimisen jälkeen. Muut poimijat olivat olleet ahkeria vai linnutko olivat syöneet.  Toki ne ylikypsinä putoilevat maahan. Marjastaessa kannattaa muutenkin katsella ympärilleen.  Kumartuneena ja ympäri pyöriessä voi suunnat menna sekaisin tutussakin metsässä.  Varsinkin yksin kulkiessa ja jos menee pidemmälle metsään. Pari kertaa on tullut kuljettua harhaan.  Sen takia kannan mukanani kännykkää, josta saa kartan esille. Punainen ämpäri näkyvällä paikall...

Puut ja metsät ovat tärkeitä

 Minulle ovat metsät ja yksittäiset puut olleet aina tärkeitä.  Jo lapsena muistan leikkineeni metsässä kiipeillen ja juosten metsäpolkuja.  Nytkin viihdyn mielelläni metsässä.  Ihan vain kävellen tai marjoja ja sieniä poimien.  Tuttuja polkuja kulkiessa huomaa jos tulee muutoksia. Löytää parhaat marjapaikat ja sienipaikat, osaa sanoa jo tuleeko satoa vai ei. Metsässä tuntee olevansa turvassa, samoin kuin metsän eläimet.  En tunne siellä pelkoa, koska eläimet pelkäävät minua enemmän. Seinillä olevat vähät taulutkin ovat usein metsäaiheisia. Kenties metsät ja rauhallisuus vetoavat yksinolemisen takia.  En tunne yksinäisyyttä, kuin joskus.  Mieleni vaeltelee ja katseeni liikkuu etsien hienoja ja yllättäviä kohteita. Pitempiä polkuja kulkiessa on mukava jos kaveri on vieressä kulkemassa.   Puutkin kuolevat aikanaan ja niitä on pakko kaataa, mieluummin ennen kuin ne kaatuvat itsestään tuulissa.  Metsää on katsottava puutarhurin sil...

Lunta tuli edes vähän

  Lunta on pikkuhiljaa sadellut näillekin seudulle.  Ei paljon, mutta nimeksi.  Vielä ei pääse hiihtämään, pelloilla ja muuallakin voi käydä ihailemassa lumen kauneutta. Piipahdimme mökillä muutama päivä sitten ja pysähdyimme Lankosken kahvilaan Köffiin.  Käväisimme rannassa, koskea ihailemassa.  Vielä ei ollut jäitä, eikä se jäädykään kokonaan koska on niin kova virta.  Tänään kävin lähiluonnossa Tervaselän kalliolla.  Se on kovin vaikeakulkuinen ja sen takia siinä kauriit, rusakot ynnä muut eläimet viihtyvät.  Saavat olla rauhassa ihmisiltä.  Ei niitä nyt tietenkään näkynyt.  Poluilla näkyi paljon jälkiä. Kapusin tasapainoillen ylös liukasta kalliota, enkä kaatunut kuin kerran ylös menessä.  Tapani mukaan otin katajaan lujan otteen ja sain pidettyä itseni ylämäessä.  Olin pukenut päälleni liukkaat housut ja olisin mennyt pyllymäkeä pidemmällekin. Polut ovat kapeita ja puut ovat kasvattaneet oksansa polkujen poikki.  Sitä...

Metsä kutsuu, minä vastaan

  Haen metsästä ja luonnosta ideoita kunnon lisäksi.  Ihana sammalpeitteinen metsä kutsuu katselemaan ja tutustumaan syvemmällekin.  Monesti astun syrjään polulta ja kurkistelen mitä metsällä on tarjota.  Toisten metsästä ei saa kerätä mukaansa juuri mitään muuta, kuin marjoja ja sieniä.  Voi sieltä ottaa mukaansa tunnelman, kauniit näkymät ja roppakaupalla hyvää mieltä. Syksyisessä metsässä on enemmän kuin ripaus salaista hurmaa.  Sinne kätkeytyvät metsän eläimet suojaan.  Metsä on puiden takia suojainen.  Pieni sadekaan ei haittaa, kun voi mennä puun alle suojaan.  Suomessa on vielä paljon metsiä, ihan kaupunkien laidoilla.  Kenenkään ei tarvitse olla huolissaan niiden loppumisesta.  Suomessa metsien hoito on huipputasolla.  Monet puhuvat suuta suuremmalla, kun moittivat metsien tehokäyttöä.  Aina löytyy metsäsaarekkeita, joissa puut ovat suuria.  Usein metsää pitääkin uudistaa.

Muille poluille kävi tieni

Kävely luonnossa, erityisesti metsässä, paljastaa ihmisen pienuuden.  Korkeat puut ja salaperäiset kivien loukot, polveillen kulkevien polkujen vierillä, saavat tuntemaan hyvän olon lisäksi pientä jännitystä.  Metsässä ei ole yksin vaikka ketään ei näy. Luontopolku  Siikaisten entisen  pappilan takana, 2,5 km päässä kirkon pihasta vie lintutornille ja luontopolulle.  Melkein koko matkan pääsee autolla.  Nyt oli jo lintujen muutot ohi, näin yhden pesivän joutsenen kaukaa.  Ketään muita ihmisiä en nähnyt.  Vieraskirjan mukaan siellä joitakin poikkeilee katsomassa.  Iloinen yllätys oli kiikarit tornissa.  Sain paremmin katseltua näkymiä tornista Itäjärvelle.   Polku kulki kuusikkojen keskellä.  Se oli hyvä käveltävä metsäpoluksi.  Polku ei haarautunut mihinkään, pysyi hyvin reitillä.  Reitin sivussa oli kylttejäkin, joissa kerrottiin metsästä ja sen asukkaista.  Osassa kylteistä oli raamatunlauseita,  onhan pol...