lauantai 17. elokuuta 2019

Vintagea ja vanhoja tavaroita

Kaikenlainen vaha tavara ja varsinkin esineet, mitkä voi kirjata kuuluvan vintageen, ovat muodissa.  Minäkin pidän -40 ja -50 lukujen tavaroista.  Niissä on enemmän luonnetta kuin nykyisissä.  En varsinaisesti keräile sellaisia, mutta ostan jos hinta on kohdallaan.  Lapsuuskodistani jäljelle jääneet astiat ovat aina kunniapaikalla vitriinissäni.  En raaski niitä käyttää, vaikka pitäisi.  Eivät käyttöesineet ole tarkoitettu kaapissa säilytettäviksi.  Ehkäpä joskus juhlahetkenä otan ne esiin ja muistelen lapsuuttani.


Minusta on mukavaa katsella vanhoja taloja ohikulkiessa ja kuvitella niihin asukkaat.  Niitä on paljon maaseutukunnissa.  Siellä ne seisovat asumattomina ja unohdettuina.  Lahoavat hiljaa paikalleen.  Joistakin pidetään sen verran huolta, etteivät ilkivallan tekijät tohdi sisälle pyrkiä.  Niitä ei haluta myydä, eikä ostajia välttämättä löydykään.  Sääli niiden rakentajia kohtaan, jotka joskus ovat ne perheelleen rakentaneet.  Melkein kaikki palvelut ovat kaikonneet maaseudulta, eivätkä sinne muuta kuin todella hiljaisuutta ja omaa rauhaa kaipaavat.



Kirpputoreilla kiertää nykyään kaikenlaista väkeä.  Ei enää kaikkein köyhimmät vaan kauniita ja erilaisia tavaroita etsivät.  Esineet voidaan tuunata ja käyttää eri tarkoituksessa kuin alunperin.  Täytyy vain omata hiukan suunnittelukykyä ja käsitöitä.



Pari linkkiä vanhasta uudeksi tekemiseen.  Minäkin silloin tällöin teen jotain muuta vanhoista kankaista.  Verhoista tyynyliinoja tai jotain muuta yksinkertaista.  Ne ovat ainakin käytössä   uudelleen, joten kierrätysajatus on toteutettu.

Neidon ryöstö
Mökillä on seinillä näkyvillä kaikenlaista vanhaa.  Seinävaatteita, karttoja ja vanhoja kipsitauluja.  

Ainoat vanhat tavarat, mitä en halua huoneisiin, ovat jotenkin ränsistyneet ja suorastaan rikkinäiset huonekalut.  Minusta niissä ei ole mitään hienoa.