Mökki on valmis talveen

 Mökin kesäkausi lähenee loppuaan.  Uuniin laitettiin ensimmäistä kertaa tuli.  Hellaa ollaan jo lämmitetty.  Ihmeen hyvin lähti uuni vetämään, ei tuprauttanut kuin kerran savut tupaan päin.  Oven aukaisulla siitä selvittiin.  Vanhat uunit ja hellat ovat välillä hankalia.  Tämäkin on tehty n. 65 vuotta sitten.  

Haravointitalkoot on suoritettu.  Vene on haettu järvestä.  Siinä ne tärkeimmät.  Suppilovahveroita kävin keräämässä pakkasen täytteeksi.  Hyvin niitä vielä oli.

Edellisenä päivänä tuntui vähän oudolta, kun kävin etukäteen metsässä kävelemässä ja polulla näin kalvetun kauriinkoiven.  Vilkuilin ympärilleni hetken aikaa.  Eläin, joka sitä oli kalvanut oli varmaan jo pitkällä.

Pihapiirissä oli vielä outo jätöskasa.  Se on voinut olla susi tai ilves, en tunne eläinten tapoja ja jätöksiä.  Maalla ja aika syrjässä tämä mökki on.  Täällä voi kuljeskella mitä eläimiä vaan.

Luonnossa voi kohdata kaikenlaista.  Ei se minuakaan enää seuraavana päivänä haitannut.  Menin sieneen, enkä enää muistanutkaan koko tapausta.

Haravointijätettä kertyi varmaan 10 peräkäryllistä lehtiä.  Olisi hankalaa jos kaupungissa tällaisesta määrästä pitäisi päästä eroon.  Me voidaan viedä ne omaan metsään.  Niissä kasvatettiin viimeksi perunoita. Lehtiä tulee isosta pihasta niin paljon, ettei niille voi rakentaa mitään lehtikompostia.  Puita on ympäri pihaa.  Vanha kärry toimii siinä hommassa ihan hyvin.

Nyt on mökki valmis ottamaan talven vastaan.  Täällä käydään aina silloin tällöin katsastamassa tilanne.

Kuivausta niitä tarvitseville

 Laitettiin sipulit pussissa tikun nokkaan nauttimaan lämpimästä auringosta, ennen kuin ne siirretään johonkin lämpimän paikkaan sisälle.  Nyt on ollut aika kosteata ja kuivaaminen ulkona ei onnistu ja sisälläkin on hankalaa jos sipuleita on paljon.  Meillä ei ole, kuin tuo pussillinen, josta siitäkin riittää moneksi kuukaudeksi.  Lämpimän pesuhuoneen lattialle ne toivottavasti kuivuvat hyvin.

Kuivaaminen on hyvä tapa säilyttää elintarvikkeita.  Seuraavaksi on aikomus opetella sienien kuivausta.  Suppilovahverot ovat siihen hyviä niiden ohuuden takia.  Ne kuivuvat huoneenlämmössä 3-4 päivässä ja säilyvät kauan lasipurkeissa tai muovipurkeissa.  Kuivaaja olisi hieno laite, mutta laitteita alkaa olla jo likaa.

Siinä ne ovat perattuina kuivumista odottamassa.

Pakastin on nimittäin niin täynnä, ettei sinne mahdu mitään.  Aina pitää ottaa jotain pois jos aikoo sinne jotain laittaa.  Se on silti pakastuksen tarkoituskin.  Kaikilla pakasteilla on oma säilymisaikansa, jolloin maku alkaa kärsiä.  Marjoistakin vitamiineja poistuu vuoden jälkeen vaikka maku olisi ihan hyvä.

Hyviä mansikat ovat ihan lusikoiden. Suorastaan mahtavia viilin tai jogurtin kanssa.  Niitä on pakko alkaa kuluttaa heti eikä ensi vuonna.  

Kuivaaminen ilman uunia on energiaa säästävä tapa.  Saunan jälkilämmössä tai lattialämmityksen avulla.  Kauemmin se tietysti kestää, mutta aikaa on. Olen kuivannut yrtit hyvällä menestyksellä.  Nyt sitten sipulit ja sienet.  Klapitkin on parhaita kuivina ja kopisevina.

Syksytöiden listaus

Syksyä eteenpäin mentäessä on hyvä tarkistaa, mitä pitäisi tehdä.  Ettei jää jotain istuttamatta, jotain suojaamatta tai kantamatta säilöön.  Haravointia voidaan tehdä, mutta ei  kaikkea tarvitse kerätä.  Lehdistä ruohikko saa voimaa.  Syksylläkin kannattaa lannoittaa.  En ole sitä juuri aiemmin tehnyt.  Tänä vuonna innostuin siihenkin ja olen heitellyt perennoille ja muille monivuotisille kasveille tähän mennessä melkein 10 kg syyslannoitetta.  En kaikkea sentään rivitalon takapihalle vaan suurimman osan mökin puutarhaan.

Pieni sauna ilta-auringossa on vielä riittänyt meidän tarpeisiimme.  Kantovesi antaa vielä mahdollisuuden käyttää sitä ilman uusia rahallisia panostuksia.  Se on melkein vain käytössä kesäisin, koska talvella käyminen mökillä on vähentynyt.  Siinä se odottaa meitä taas ensi kesänä.  Toki tänä syksynä vielä 2-3 kk saunotaan.

 

https://www.gardena.com/fi/puutarhaelamaa/puutarhalehti/syksyn-pihatoiden-tarkistuslista/ 

Kukkasipuleita en tänä vuonna istuta lainkaan.  Mökillä ne syödään  (myyrät) ja viime vuonna astiaan istutetuista sipuleista kukki vain pari.  Keväällä kuitenkin aikaiset perennat alkavat kasvaa jo huhti-toukokuussa.  

Kaikki puutarhatyökalut sentään koitetaan kerätä viimeistään lokakuun lopussa.  Niitä on ikävä kaivella lumen ja kuran keskeltä.

Syksyn hommiin kuuluvat tietenkin sienestys ja marjastus.  Mustikat ja kantarellit on noukittu talteen, puolukka on vielä harkinnassa.  Pidän puolukkahillosta joidenkin ruokien kanssa ja vispipuuro on kaikkein parasta puolukasta tehtynä.  Ei ole silti mitään järkeä säilöä, kuin sen verran, mitä ehtii talven aikana käyttää.  Seuraavana vuonna on uudet mahdollisuudet.

Mökin piha on niin suuri, että sen haravointiin menee nopeamminkin tehden päiviä.  Kaupunkipihan haravointi käy melkein yhdellä huiskaisulla.  Haravointi on kovaa työtä.  Sitä ei olkapäävammainen tai sydäntautinen kauan tee.  Onneksi vielä pystytään niihin töihin.  Onhan se kauniina syyspäivänä hauskaa ja kunto kohoaa.  Kissakin haluaisi enemmän osallistua pihapuuhiin, eikä vain ikkunasta katsella.

  

Istutetaan vielä jotain

Syysistutukset pyörähtivät käyntiin.  Sain taas uuden puun tarhaani: Malus Royal Beauty = Riippaomenapuu.  Malus Purpura - ryhmä.

 

Se kasvaa noin kaksi metriseksi.  Tumman viininpunaiset lehdet ja purppuranpunaiset kukat.

 

Tällainen ruippana se oli istuttaessa, toivottavasti ensi keväänä tuuheampi.  Puu on suojattava hyvin talveksi, etteivät rusakot, peurat ja hirvet syö sitä.  Kyllä puun pitäisi tällä leveysasteella pärjätä.  Olen ihaillut tämän sorttisia puita muiden puutarhoissa, mutta omassani en.  En ole ihan varma, syövätkö linnut näitä.  Koristeomenapuu se on joka tapauksessa.

 

 

Muutama lomapäivä kuluu nopeasti puutarhaa mökillä siistiessä.  Töistä ei ole puutetta.  Pari syysleimuakin lisäsin kukkapenkkiin.  Ne tuoksuvat ihanalta.

Lehdet ovat vielä tiukasti puissa, haravointia ei kannata aloittaa.  Syksy on kaunista aikaa, aurinkokin valaisee vielä ja saa värit hehkumaan.  En ymmärrä ihmisiä, jotka masentuvat syksyllä.

 

Syyspäiviä

Talitintit jo koputtelevat ikkunanpieliä, eikö sitä ruokaa jo ala tulla.  Vielä ei ole ruokkimisen aika.  Luonnosta löytyy paljon syötävää linnuille.  Syystöitä on vähän jo aloiteltu.  Haravointia ei vielä kannata harrastaa, lehdet ovat puissa tiukasti.  Kaunista ruskaa on ollut.  Oikein mieli iloitsee kauniista syyspäivistä.

 

Perheen rakentava osapuoli väsäsi rivitalon rajalle matalan aidan itse, koska kaupoissa myytävät aitaelementit näyttivät niin heikoilta, kaatuisivat varmaan ensimmäisessä lumisateessa.

 

Siinä on mukava lintujen levähtää syömisen välillä.  Muutakin syystyötä on tehty.  Kukkapenkit on siivottu talvikuntoon ja puutarhakalusteet korjattu varastoon.  Asiantuntijat sanovat, ettei kukkia saisi syksyllä katkoa, ravinteita häviää.  Minusta on kuitenkin mukavamman näköistä, kun pitkät kukkavarret katkoo ja asettelee havuja ennen lumentuloa.  Kynttilälyhdytkin on jo kaivettu esiin.  Ei aina tarvitse odottaa jouluun saakka.  Kynttilöitä voi polttaa ympäri vuoden, ne tuovat niin mukavan tunnelman pihaan.

 

Syyshommat

Syksyn työt jatkuivat tällä kertaa rivitalon pihassa.  En ymmärrä miksi kasvit täytyisi jättää katkaisematta. Tietysti niistä kasvimaa saa lannoitetta uuden kasvun aloittamiseen keväällä. Minua häiritsevät ruskeat lehdet, jotka viruvat elottomina.  Kukkamaa on kyllä hetken aikaa tyhjän näköinen katkaisemisen jälkeen, mutta pian siihen lisätään havuja.  Elävyyttä saa laitttamalla kanervia tai joitain muita värikkäitä kasveja tilalle.  Syksy on ollut muutenkin niin harmaa. 

 

Pian on kynttilälyhtyjenkin aika. Käytän mieluummin elävää tulta.  Pitkään palavia kynttilöitä, ei tarvitse joka päivä vaihtaa.  Ainakin 5 päivää palavia on tarjolla.  En voisi laittaa koskaan amerikkalaistyyppisesti valaistua puutarhaa ja taloa.  Sähköäkin siinä kuluu liikaa.

 

Joutsenet suuntaavat etelää kohti vaikka vielä on syksyä jäljellä.