torstai 22. syyskuuta 2016

Automatkalla voi löytää yllätyksiä

Välillä automatkoilla tutustuu paikkoihin joissa ei ole ennen käynyt.  Tänä kesänä tutustuimme Kasvihuoneilmiö nimiseen ostospaikkaan.  Se oli aika  erikoinen tuttavuus.  Kasvihuoneessa oli kahvila ja myymälä.  Viereinen varastorakennus oli myös käytössä.  Myynnissä oli kaiken näköistä puutarhaan liittyvää tavaraa.  Osa oli ihan mukavan näköistä.  Mitään todella halpaa ei siellä ollut.  Suuria puutarhapatsaita pihassa. 
 
Paljon sisustukseen liittyvää löytyi varastorakennuksessa.  Sieltä löytyi myös vanhaakin tavaraa.  Ihan  mukava siellä oli kierrellä, vaikka en ostanutkaan kuin kirjan mukaani.
 
 
 Sisustus oli värikästä ja kasvit olivat ympärillä.  Kauppa oli vähän sivussa isommasta tiestä, kun Turun ja Helsingin välinen tie on uusittu.  Helppo sinne oli osata.
Tuli poikettua tilamyymälässäkin ensimmäisen kerran.  Matkaan tarttui pari viinipulloa.  Ei nyt ihan punaviinin makuista, mutta muuten ihan juotavaa seurustelujuomaa.  Kannattaa aina poiketa tieltä kun näkee jonkun houkuttelevan kyltin.  Tämä taas oli Tampereen lähellä.
 

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Puuhakas ja värikäs syksy

Syksyn lehdet lennähtelevät ilmassa.  Aika ei ole silti mitenkään masentava.  Säät muuttuvat, värit muuttuvat ja mieli muuttuu.  Olenko syksyllä jotenkin puuhakkaampi, olen kyllä.  Syksy ei minua masenna.
 
Aurinkoisena päivänä värit hohtavat ja tuuli huojuttaa puita.  Vanhat lehdet pois, uudet tilalle keväällä.  Ei sitä ihminenkään jaksa raataa koko vuotta putkeen.  On pakko levähtää välillä.
 
Luonto lepää, minä en.  Istutan, käännän maata, korjaan satoa, keitän hilloa, pakastan marjoja, leivon ja teen montaa muuta tehtävää.  Kaappien läpikäyminen ja turhan tavaran poistaminen on jatkuva homma.  Viikon kirppispöydän pitäminen toi jonkun euron kukkaroon ja kaappien tavarat siirtyivät jonkun muun kaappiin.
 
Marjasato metsissä on ollut ihan hyvä.  Marjoja jää metsiin poimijoiden jälkeen ainakin 75% jos ei enemmän. Kaikille riittää.   Harmittelen välillä pakastimeni pienuutta, mutta tosiasia on etten ehtisi sitä määrää vuodessa syödä minkä verran jaksaisi noukkia.   Marjat eivät säily hyvänä pakastimessa ikuisesti.  Vitamiinit ainakin kaikkoavat.
 




 

sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Puistossa Kirjurinluodossa

Vierailu Kirjurinluodossa Vihertietokeskuksen käytävillä ilahduttaa aina.  Hyvin hoidetut istutukset saavat vähän kateelliseksi.  Tietoa kasvien nimistä ja vähän kasvupaikastakin saa ihan katselemalla.  Loppukesästäkin kukki vielä moni kukka.  Aurinkoinen päivä sai ne loistamaan.

 Ihastelin näitä punaisia kukkasia ja tietysti nimi ei erotu, jotta voisin istuttaa niitä omaan pihaani.

Puisto on aika laaja, vaikka kukkaistutukset ovat tiiviinä omassa osassaan.  Puita ja pensaita on paljon.  Vihertietokeskuksen opaskeskuksessa en nyt tällä kertaa käynyt. 
 
 
Puistossa voi istuskella, retkeillä  ja ihailla kukkia.