Puutarhapolun varrelta

  Mökkipäivät koostuvat yleensä puutarhassa haahuilusta.  Välillä tulee tartuttua johonkin tähdelliseen tehtävään, kuten matonpesuun, kasvimaan kitkemiseen ja ihmettelyyn, miksi kaikki kasvaa niin hitaasti.  Kevät oli myöhässä ja nyt on tullut oltua mökillä kauemmin niin tuntuu, ettei mikään edisty.  Mikä on väärä luulo.  Alppiruusut alkavat pikkuhiljaa avamaan nuppujaan.  Kasvimaallakin pavuntaimet kohottavat vartensa mullasta ulos.  Sitä vaan on niin kärsimätön. Odotellessa voi käväistä metsässä ihailemassa kielojen kukintaa. Matonpesu on rankkaa puuhaa.  Joka kesä siihen on ryhdyttävä jos ei halua maksaa pesusta eikä ole varaa aina ostaa uusia mattoja.  En ole ikinä kuullut miten muissa maissa hoidetaan mattojen pesu tai pestäänkö niitä pesupaikoilla. Siinä ainakin sai hyvin liikuntaa vaikka puolisokin oli talkoissa mukana.  Lyhyyteni takia olin ihan märkäkin pesun loputtua.  On se vaan niin mukava urakan jälkeen katsella kuivuvi...

Puutarhan hoito ottaa takapakkia lumen tulon ja kylmän sään takia.  Suomen kesä on niin lyhyt.  Kesäkuun puoleen väliin saa pelätä pakkasia.  Ei oikein mitään kannata tehdä puutarhassa.  Luulin pääseväni pääsiäisenä haravan varteen mökillä, turha toivo, lunta satoi ja yöllä oli 10 astetta pakkasta. Oli aikaa keskittyä sisähommiin.  Tuli siivottua muutama hylly kasaantuneista tavaroista.  Siirto laatikkoon ja laatikko liiteriin.  Ei niitäkään vielä menmään heitetty. Kukkakimppu on löytänyt paikkansa seinäkyntteliköstä. Uudet verhot kuistille saivat kuistin näyttämään vähän iloisemmallta.  Vanhoista verhoista melkein tilkkutyönä ommellut verhot ajavat asiansa, vaikka eivät niin siististikään tehtynä. Vanhaa tavaraa ei kannata heti heittää menemään, niitä voi säilyttää näkyvillä ja ottaa käyttöön, kun tarvitsee.   Vanhasta aidasta pystytettiin osa ja loput laitettiin säilöön navetan seinälle.  Siinä ne r...