Tekstit

Kevään risusavotta

Kuva
Kotipihalla en ole vielä aloittanut puiden karsimista tai siivoustyötä.  Ympäristössä sellaiset on aloitettu.  Mielenkiinnolla sitä  seuraan miten työ edistyy ja ympäristöä kaunistetaan.  Peltojen pientareet risuttuvat muutamassa vuodessa.  Suurilla koneilla niistä päästään helposti eroon.  Omalla pihalla on tyydyttävä sahaan ja oksasaksiin.  Isot risukasat nousevat kerralla kuljetusautoihin.


Ammattitaitoiset puiden kaatajat karsivat pienessä pihassa olevat puut ensin torsoiksi, ettei tule vahinkoa, kun kaatamaan aletaan.  Nyt sitä on helppo lähteä kaatamaan, kun vielä köydellä avittaa puuta kaatumaan oikeaan suuntaan.




Risuja tulee suurista puista isot kasat.  Ne on pakko kuljettaa pois.  Onneksi on koneet sitä varten.  Taloyhtiö voi teettää tämänkaltaiset työt ulkopuolisilla.  Monesti asukkaat eivät jaksa, pysty tai osaa tehdä puunkaatohommia.  Rahalla siitä selvitään.
Takapihallamme ei ole vielä tapahtunut muuta kuin tulppaanit ovat nousseet pintaan.  Maaliskuu on niille aivan liia…

Kasvisruokaa tarjolle vai ei

Kuva
Nykyisin suunnitellaan kasvisruokapäivää kouluihin ja lisätään kasvisruokien tarjontaa kauppoihin.  Pidän paljon kasviksista, mutta en voisi kuvitella, ainakaan tällä hetkellä, syöväni vain kasvisruokaa.  Olen ehdottomasti sekasyöjä.  Pidän kaikenlaisesta ruuasta.  En ole maistanut nyt niin muodikkaita kasvisruokia: härkistä tai nyhtökauraa.  
Kasvissosekeitto on yksi suosikki kasvisruuissani.  Siihen voi laittaa melkein mitä kasviksia vain ja maku vaihtuu.  Samoin kasvispiirakka on hyvää.  Kummatkin voi maustaa sulatejuustolla ja silloinhan se ei enää ole pelkkä kasvisruoka.  Juusto on minun heikkouteni yleensäkin.  
Hyvä pihvi aina silloin tällöin on herkullista.  Kasviksia voi olla lisänä joka lautasellisessa.  Liha ja kasvikset täydentävät toisiaan.  Rasvaton hyvänlaatuinen liha ei ole epäterveellistä.  Monella kasviruokien syöjällä on eettiset syyt syödä kasvisruokaa.  Suomessa otetaan nykyään eläinten hyvinvointi huomioon eri lailla kuin ennen.

Suomessa on aina osattu käyttää k…

Kesän siemenet ja ruukkupuutarha

Kuva
Uudet kukkaset on valittu, ainakin siemenet on hankittu.  Vihdoin, kun kunnon lumet tulivat tänne Satakuntaankin, mielessä välkkyy silti kevät ja kukkaset.  Aina on oltava suunnitelmat kunnossa, kun kesä koittaa.  Tuumausaika on aina pitempi kuin tekoaika.  
Mukana on Mummonbalsamia, Keijunmekkoa, Sormustinkukkaa ja Jättiauringonkukkaa.  Nämä kun saisin edes osittain kukkavaiheeseen, niin olisin tyytyväinen.  
Nämä uudet kukat näyttävät olevan aika isoja kooltaan.  Onneksi osa näistä on tarkoitus istuttaa mökin penkkeihin, eikä tunkea kaikkia rivitalon takapihalle.
Rivitalon takapihalle olen suunnitellut ruukkupuutarhaakin.   Ruukuissa pystyy kasvattamaan  melkein mitä vain.











Muitakin siemeniä on tullut tilattua.  Retiisiä, kesäkurpitsaa, jättikurpitsaa ja rakuunaa.  Näistä kolmea voi kasvattaa ruukussa.  Arvattavasti Jättikurpitsa vaatii suuremman tilan. 

Retiisi on ollut minulla vähän unohdettuna pitkän aikaa.  Enne sitä viljeltiin joka kesä ja siitä saatiin alkukesän herkkua.  Se o…

Kukat suojaan lemmikiltä

Kuva
Kissanpentumme on ottanut urakakseen tuhota kaikki sisäkukkani ja on siinä melkein onnistunut.  Aina ei voi olla vieressä vahtimassa ja oli pakko keksiä jotain.  Verkko oli viritettävä hyllyn eteen.  Eihän se mikään kaunistus ole, tilanne oli  sellainen, oli pakko tehdä jotain.  Ja kyllä, olen laittanut kissalleni kasvamaan ohraa.  Siitä se ei ollut niinkään kiinnostunut.  Kissa  repi kaikki heinät yksitellen lattialle multineen.  Kissani on nyt puoli vuotta ja toivon sen rauhoittuvan vuoden iässä.  Muutenhan lemmikkini on aivan ihana.  Siinä unohtuu moitteet, kun se tulee syliin nukkumaan ja siliteltäväksi.

Kukista ei ole paljon jäljellä.  Jotkut kukat eivät enää tokene hyökkäyksistä.  Tulee siinä sitten uusittua koko valikoima.  Olemme vielä ottaneet sitruunamehuruiskauksen lisäkarkoitteeksi.  

Kukantuhoojani tässä viattoman näköisenä makailee.

Ruukutusta

Kuva
On taas aika sisäkukkien mullan vaihdolle.  Aloitan sen aina näin helmikuussa, niin pääsen istutuksen tunnelmaan aikaisin.  Tänä vuonna bongasin kivan löydön, ruukutusalustan.  Niitä on varmaan ollut aina, minä vain olen aina pelannut sanomalehtien kanssa.  Lehdet ovat nykyisin niin pienen kokoisia, että niitä on tarvinnut olla aika kasa.  Multaa on levinnyt lattialle, vaikka olisi yrittänyt olla varovainen.  Olisi hienoa jos olisi viherhuone, missä askarrella mullan kanssa. Kun ei ole, niin tiskipöytä tai lattia on ollut minun viherhuoneeni. 

Alustasta sai kätevästi nostettua kulmat neppareilla ylös ja ulkopuolella oli kantonauhat, mistä voi kantaa mullat ulos.  Tietysti tavallisella pressun palasella voi tehdä saman jutun, mutta tämä oli valmis käytettäväksi.
En malttanut olla kokeilematta jo parin siemenen istuttamista.  Tilasin mummon balsamisiemeniä.  Haluan nähdä lähtevätkö ne hyvin kasvuun.  Jos ne ovat samanlaisia kuin ulkona hurjasti leviävät balsamit, niin ei niitä taida us…

Puistotaidetta

Kuva
Talvellakin löytää kaunista katsottavaa, jos ei omasta puutarhasta niin laajemmalla sihdillä.  Kaupungeissa koitetaan aina kaunistaa vähän tavallisen oloisia kohteita.  Talojen seiniä erityisesti.  Ne saavatkin hymyn huulille.  On hienoa, että taiteilijat pääsevät esittämään taitojaan suuremmilla pinnoillakin.  En ole niitä kuvannut, mutta puiston penkit sain kuvattua Kirjurinluodolla.  Taideopiskelijat ovat päässeet kirjomaan penkkejä.  Ne olivatkin värikäs lisä vähän kalpeaan talvipäivään.


Näitä voisi kotipuutarhassakin harrastaa, ainakin sabluunoiden avulla.  Kun tuota piirrostaitoa ei ole siunaantunut yhtään.  Liiallisuuksiin ei kannata mennä, silloin jää puutarhan päätähdet varjoon.
Nyt on suunnittelu jo käynnissä kevään puutarhaan.  Voisiko jostain tämän tapaisesta tulla uusi elementti johonkin kohtaan puutarhassa? Kevääseenkin on vielä aikaa...

Kissan elämää

Kuva
Kissasta voisi ottaa oppia, miten kannattaisi elää. Viettää kissanpäiviä.  Emäntä tai isäntä tuo ruuan lautaselle, vie jätökset pois hiekkalaatikosta, silittää ja viihdyttää pientä kauhukakaraa.  Monta hauskaa hetkeä kissa on tuonut elämäämme.  
Pientä leikkikrokotiiliä se jahtaa suurella innolla.  Saalistusvietti säilyy sisäkissallakin.  Vietti on sille luonnollista.  Jahtauskohde vaihtelee leluista jalkoihini. 
Kaikenlaista mielenkiintoista pitäisi löytyä tehtäväksi.  Jos sitä ei ole, kissa alkaa tehdä tuhoja.  En tiedä, tietääkö se mitä tekee.  Joskus tuntuu, että se on pirullisuutta.
Siinä kissani on samanlainen kuin minä, se pitää herkuista ja makoilee ahkerasti.  Tosin se kuluttaa kaiken ravintonsa säntäilemällä sinne tänne.
Seuraava tehtäväni on kissan opettaminen valjaisiin.  Se onkin aika vaikeata.   
Olen mieltynyt tavalliseen kotikissaan enemmän kuin rotukissoihin.  Kaikilla kissoilla on oma luonteensa.