sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Pakkasaamun raikkautta

Kävin aamulla saapastelemassa läheisellä pellolla ja ihastelemassa pakkasen ja lumen kauneutta.  Sitä oli kuvattava ja tännehän ne oli heti ladattava.  Suomi on kaunis pakkasessa.  Tavalliset puut, pensaat  ja pellot näyttävät kauniilta lumen peittäessä ne ja pakkanen vielä antaa oman säväysensä maisemaan.




 Pylväätkin näyttävät uljailta pakkataivasta vasten.







Tyhjä omenpuu on kaunis punaista taivasta vasten.


sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Kevyesti uusi vuosi alkuun

Joulun aika on mässätty herkkuja ja rasvaisia ruokia. Nyt olisi aika alkaa ostaa kevyitä herkkuja.  Hedelmiä, vihanneksia ja vähemmän rasvaa sisältäviä tuotteita.  Se vain on niin vaikeata pitää mitään tiettyä ruokavaliota.  Kyllähän minä hedelmistä ja vihanneksista pidän, mutta en kokonaan voi kieltäytyä kaloripommeistakaan.  Sanotaanko näin, että syön terveellisesti, mutta lisäksi vielä epäterveellisesti.  Siinä se piileekin jutun juju.  Syön aivan liikaa.

Näitä kuvassa olevia pitäisi syödä enemmän.  Nyt on Porissa oma tomaatteja ympärivuotisesti  kasvattava kasvihuone.  Olisi siis aivan paikallisia tuotteita.






tiistai 20. joulukuuta 2016

Jouluruokia

Jouluni ruokatarjoilu on yleensä perinteinen, laatikoita ja kinkkua.  Niin se on nytkin, mutta pieniä uudistuksia on jonkun verran.  Olen vallan ihastunut punajuurilaatikkoon.  Se on minun makuni mukaista.  Vähän makeaa ja suolaista.  Sopii hyvin liharuuan kanssa.  Tähän astisen parhaimman reseptin löysin netistä.


Reseptejä ilmestyy aina uusia vanhoistakin ruuista.  Pientä lisäystä mausteisiin tai valmistukseen.  Minäkin laitan aina lanttulaatikkoon maustepippuria.  En tiedä käyttääkö joku muu maustepippuria.  Jokaisella on omat valmistustapansa ja mausteensa, että saa suun mukaista.

Kalaa on usein savustettuna meillä joulupöydässä.  Lohta tavallisesti.  Sillistä pitää moni, minun herkkuani se ei ole.  Pidän enemmän silakasta.  Taidan ostaa sen valmiin tänä vuonna.  Himosilakkaa tai sinappisilakkaa.  Saimme kalastavalta ystävältämme haukea,  siitä voisi valmistaa kalapullia.  Olen jo sitä paistanut fileenä pannulla.  Voi, mitä herkkua.  Pakastimeen laitoin loput.



Joka vuosi olen vähentänyt lajien kirjoa joulupöydästä.  Tänä vuonna en keitä rusinasoppaa tai sekähedelmäsoppaa.  Ruokaa ei pysty syömään määräänsä enempää.  Ei jouluherkkuja jaksa muutamaa päivää enempää syödä.  Siinä niiden lumoavaisuus onkin.  Niitä ei syödä joka päivä vuoden ympäri.

lauantai 10. joulukuuta 2016

Jouluiloa pienillä teoilla.

Ensimmäiset joulukoristeet on laitettu ikkunaan.  Työpaikan askartelusta kiinostuneet ihmiset väsäsivät näitä kymmeniä.  Minä pari ostin, kun oli niin hyvä idea.  Kirjan lehdistä taiteltu ruumis ja päänä auton istuinsuojasta irrotettu puunappula.  Niiden tuotto on tarkoitus laittaa joulupuukeräykseen.  Pienillä teoilla saa tehtyä iloa muillekin kuin itselle.



Minä en ole saanut  askartelutaitoa.  Ostan muiden tekemiä.  Kaikenlaisia myyjäisiä on monessa paikassa.  Laitan keräyksiin muutaman kolikon tai ostan jotain pientä.  Sen verran minullakin on joulumieltä vaikka joulu ei olekaan parasta aikaa minulle.

Lintujen ruokkiminenkin on pienten auttamista.  Niitä on ilo seurata.

 Kissakin on jo huomannut lentävät ystävämme.  Mielenkiinnolla se niitä seuraa.  Se ei niitä taitaisi helliä vaan aikansa leikittyyään söisi suuhunsa.  Ulos sitä ei päästetä, katselkoon ikkunasta.

keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Onko joulu turha juhla?

En ole laittanut vielä tikkua ristiin joulun valmistelemiseksi.  Kun kuuntelee ihmisiä niin, ainakin laatikot on paistettu pakkaseen ja joululeivontaa suunnitellaan.  Joulumenyykin on  jo suunniteltu.  En ole kovinkaan innokas jouluihminen.  Minä en tee suursiivousta jouluksi ja ruokakin on aina samnlaista, kinkkua ja laatikoita.  Olen joka vuosi vähentänyt ruuastakin.  Minkä ihmeen takia pitäisi tehdä ruokia kymmeniä sortteja?  Imelletty perunalaatikko on joka vuotinen ruoka, jonka teen.  En pidä eineslaatikosta, koska se on liian makeaa.  Muuten sitä ei tule tehtyä, ehkä sen takia joulua voi viettää kerran vuodessa.


Monet ihmiset lähtevät kotoa pois jouluksi, valmiiden ruokapöytien ääreen.  Sitä en ole vielä harkinnut.  Joulu on tänä vuonna niin lyhytkin, se menee huilaillessa.  Väsyneenä ei paljon jaksa juhlia.


Loppujen lopuksi joulu on aika turha juhla.  Se on näin aikuisena menettänyt merkityksensä.  Lahjoja eivät aikuiset tarvitse.  Lapsille niitä tulee hankittua.  Usein nekin unohtuvat kaappeihin hetken leikin jälkeen.

Joulu on kaupallinen juhla ja kaupoille tärkein ostotapahtuma.  Uskonnollinen merkitys on hävinnyt suurimmalta osalta.  

Joulu voi tuntua liialliselta.  Jos kaikkea on paljon, tulee ähky.  Joululauluja, ruokaa, lahjamainoksia.
Lunta saisi tulla enemmän.  Kuvat parin vuoden takaa.



tiistai 22. marraskuuta 2016

Kissa tuli taloon

Vuosia olen miettinyt uuden kissan hakemista.  Pari päivää sitten kissanpoikanen tuli meille.  En enää muistanut miten riehakas pentu voi olla.  Siitä on jo niin kauan kun meillä oli kissanpentu. Ei taida olla ehjää mattoa, tapettia tai pöytäliinaa kun jouluun saakka päästään.  Kivahan sitä on seurata, kun se pelaa curlinkia kaikilla mahdollisilla liikkuvilla esineillä ja ruualla.

Tavallisen maatiaiskissan halusimme.  Pitkäkarvainen tuottaa vielä enemmän työtä.  Sisäkissan jälkiä saa siivota joka nurkasta.  En aiokkaan päästää kissaa kulkemaan ulkona, muuten kuin taluttimen kanssa tai tarhassa.  Siinäkin on sitten projekti ensi kesälle.  Piha vain alkaa jäädä pieneksi kaikille rakennelmille.

Kissan ja minkä tahansa lemmikin otto kotiin velvoittaa huolehtimaan siitä monta vuotta.  Ei eläintä voi ottaa hetken mielijohteesta.  Edellinen kissa oli meillä 20 vuotta.

Jotenkin kissa varmaan piristi mielialaa näin pimeällä ilmalla, leivonta ja ruuanlaitto tuntui ihan mukavalta, kun oli seuralainen keittiössä.  Joulumieli alkaa vallata.  Pullan leivonta ja riisipuuron keitto oli ohjelmassa.  Siihen vielä kaappiin jääneistä kuivista luumuista kiisseli niin on makeaa syömistä moneksi päiväksi.


sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Talvi tulee

Talvi on alkanut näyttää voimaansa ja pakkaset ovt tulleet.  Lintujen ruokinta-aika on nyt jos koskaan.  Kyllä ne ilman ihmistäkin tulevat toimeen, mutta niiden lentelyä ja syömistä on mukava seurata.  Maalla lintukirjo on isompi, ainakin meidän lintulaudoilla.  Maaseudulla löytyy hömötiaisia ja töyhtötiaisia näin alkutalvesta ainakin.  Ne ovatkin hyviä kuvattavia, kun pääsee kameran kanssa parin metrin läheisyyteen.  Ne ovat pelottomia verrattuna talitiaisiin.

Ne pyrähtelevät ruuanhakuun ja taas puuhun syömään.  Taitavat kuluttaa ruuasta saamansa energian lentelyyn. 


Suuri osa linnuista menehtyy talven aikana kylmään ja ruuan puutteeseen.  Tuntee olevansa jollekin hyödyksi kun jaksaa koko talven kantaa siemeniä ruokintapaikallle.

Kuunsirppi tuijotteli taivaalta.  Sain sentään vielä yhden talvisen ruusukuvan.