sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Kukat suojaan lemmikiltä

Kissanpentumme on ottanut urakakseen tuhota kaikki sisäkukkani ja on siinä melkein onnistunut.  Aina ei voi olla vieressä vahtimassa ja oli pakko keksiä jotain.  Verkko oli viritettävä hyllyn eteen.  Eihän se mikään kaunistus ole, tilanne oli  sellainen, oli pakko tehdä jotain.  Ja kyllä, olen laittanut kissalleni kasvamaan ohraa.  Siitä se ei ollut niinkään kiinnostunut.  Kissa  repi kaikki heinät yksitellen lattialle multineen.  Kissani on nyt puoli vuotta ja toivon sen rauhoittuvan vuoden iässä.  Muutenhan lemmikkini on aivan ihana.  Siinä unohtuu moitteet, kun se tulee syliin nukkumaan ja siliteltäväksi.


Kukista ei ole paljon jäljellä.  Jotkut kukat eivät enää tokene hyökkäyksistä.  Tulee siinä sitten uusittua koko valikoima.  Olemme vielä ottaneet sitruunamehuruiskauksen lisäkarkoitteeksi.  


Kukantuhoojani tässä viattoman näköisenä makailee.

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Ruukutusta

On taas aika sisäkukkien mullan vaihdolle.  Aloitan sen aina näin helmikuussa, niin pääsen istutuksen tunnelmaan aikaisin.  Tänä vuonna bongasin kivan löydön, ruukutusalustan.  Niitä on varmaan ollut aina, minä vain olen aina pelannut sanomalehtien kanssa.  Lehdet ovat nykyisin niin pienen kokoisia, että niitä on tarvinnut olla aika kasa.  Multaa on levinnyt lattialle, vaikka olisi yrittänyt olla varovainen.  Olisi hienoa jos olisi viherhuone, missä askarrella mullan kanssa. Kun ei ole, niin tiskipöytä tai lattia on ollut minun viherhuoneeni. 


Alustasta sai kätevästi nostettua kulmat neppareilla ylös ja ulkopuolella oli kantonauhat, mistä voi kantaa mullat ulos.  Tietysti tavallisella pressun palasella voi tehdä saman jutun, mutta tämä oli valmis käytettäväksi.

En malttanut olla kokeilematta jo parin siemenen istuttamista.  Tilasin mummon balsamisiemeniä.  Haluan nähdä lähtevätkö ne hyvin kasvuun.  Jos ne ovat samanlaisia kuin ulkona hurjasti leviävät balsamit, niin ei niitä taida uskaltaa puutarhaan istuttaa.  Yksivuotisia niiden pitäisi olla.

 Kotona ei voi kasvattaa mitään suurta jos ei ole tilaa.  Näinkin suuri kaktus vaatisi jo paljon tilaa.

Monet lahjoittavat suuriksi kasvaneet kasvinsa yleisiin tiloihin. 

Minun suurin kasvini oli Croton, se oli pakko hävittää, kun ei mahtunut enää mihinkään.










sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Puistotaidetta

Talvellakin löytää kaunista katsottavaa, jos ei omasta puutarhasta niin laajemmalla sihdillä.  Kaupungeissa koitetaan aina kaunistaa vähän tavallisen oloisia kohteita.  Talojen seiniä erityisesti.  Ne saavatkin hymyn huulille.  On hienoa, että taiteilijat pääsevät esittämään taitojaan suuremmilla pinnoillakin.  En ole niitä kuvannut, mutta puiston penkit sain kuvattua Kirjurinluodolla.  Taideopiskelijat ovat päässeet kirjomaan penkkejä.  Ne olivatkin värikäs lisä vähän kalpeaan talvipäivään.



Näitä voisi kotipuutarhassakin harrastaa, ainakin sabluunoiden avulla.  Kun tuota piirrostaitoa ei ole siunaantunut yhtään.  Liiallisuuksiin ei kannata mennä, silloin jää puutarhan päätähdet varjoon.

Nyt on suunnittelu jo käynnissä kevään puutarhaan.  Voisiko jostain tämän tapaisesta tulla uusi elementti johonkin kohtaan puutarhassa? Kevääseenkin on vielä aikaa...


perjantai 20. tammikuuta 2017

Kissan elämää

Kissasta voisi ottaa oppia, miten kannattaisi elää. Viettää kissanpäiviä.  Emäntä tai isäntä tuo ruuan lautaselle, vie jätökset pois hiekkalaatikosta, silittää ja viihdyttää pientä kauhukakaraa.  Monta hauskaa hetkeä kissa on tuonut elämäämme.  

Pientä leikkikrokotiiliä se jahtaa suurella innolla.  Saalistusvietti säilyy sisäkissallakin.  Vietti on sille luonnollista.  Jahtauskohde vaihtelee leluista jalkoihini. 
Kotikissa saalistaa

Kaikenlaista mielenkiintoista pitäisi löytyä tehtäväksi.  Jos sitä ei ole, kissa alkaa tehdä tuhoja.  En tiedä, tietääkö se mitä tekee.  Joskus tuntuu, että se on pirullisuutta.

Siinä kissani on samanlainen kuin minä, se pitää herkuista ja makoilee ahkerasti.  Tosin se kuluttaa kaiken ravintonsa säntäilemällä sinne tänne.

Seuraava tehtäväni on kissan opettaminen valjaisiin.  Se onkin aika vaikeata.   
Kissa haluaa herkkupalan

Kissa makaa
Olen mieltynyt tavalliseen kotikissaan enemmän kuin rotukissoihin.  Kaikilla kissoilla on oma luonteensa.  

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Pakkasaamun raikkautta

Kävin aamulla saapastelemassa läheisellä pellolla ja ihastelemassa pakkasen ja lumen kauneutta.  Sitä oli kuvattava ja tännehän ne oli heti ladattava.  Suomi on kaunis pakkasessa.  Tavalliset puut, pensaat  ja pellot näyttävät kauniilta lumen peittäessä ne ja pakkanen vielä antaa oman säväysensä maisemaan.




 Pylväätkin näyttävät uljailta pakkataivasta vasten.







Tyhjä omenpuu on kaunis punaista taivasta vasten.


sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Kevyesti uusi vuosi alkuun

Joulun aika on mässätty herkkuja ja rasvaisia ruokia. Nyt olisi aika alkaa ostaa kevyitä herkkuja.  Hedelmiä, vihanneksia ja vähemmän rasvaa sisältäviä tuotteita.  Se vain on niin vaikeata pitää mitään tiettyä ruokavaliota.  Kyllähän minä hedelmistä ja vihanneksista pidän, mutta en kokonaan voi kieltäytyä kaloripommeistakaan.  Sanotaanko näin, että syön terveellisesti, mutta lisäksi vielä epäterveellisesti.  Siinä se piileekin jutun juju.  Syön aivan liikaa.

Näitä kuvassa olevia pitäisi syödä enemmän.  Nyt on Porissa oma tomaatteja ympärivuotisesti  kasvattava kasvihuone.  Olisi siis aivan paikallisia tuotteita.






tiistai 20. joulukuuta 2016

Jouluruokia

Jouluni ruokatarjoilu on yleensä perinteinen, laatikoita ja kinkkua.  Niin se on nytkin, mutta pieniä uudistuksia on jonkun verran.  Olen vallan ihastunut punajuurilaatikkoon.  Se on minun makuni mukaista.  Vähän makeaa ja suolaista.  Sopii hyvin liharuuan kanssa.  Tähän astisen parhaimman reseptin löysin netistä.


Reseptejä ilmestyy aina uusia vanhoistakin ruuista.  Pientä lisäystä mausteisiin tai valmistukseen.  Minäkin laitan aina lanttulaatikkoon maustepippuria.  En tiedä käyttääkö joku muu maustepippuria.  Jokaisella on omat valmistustapansa ja mausteensa, että saa suun mukaista.

Kalaa on usein savustettuna meillä joulupöydässä.  Lohta tavallisesti.  Sillistä pitää moni, minun herkkuani se ei ole.  Pidän enemmän silakasta.  Taidan ostaa sen valmiin tänä vuonna.  Himosilakkaa tai sinappisilakkaa.  Saimme kalastavalta ystävältämme haukea,  siitä voisi valmistaa kalapullia.  Olen jo sitä paistanut fileenä pannulla.  Voi, mitä herkkua.  Pakastimeen laitoin loput.



Joka vuosi olen vähentänyt lajien kirjoa joulupöydästä.  Tänä vuonna en keitä rusinasoppaa tai sekähedelmäsoppaa.  Ruokaa ei pysty syömään määräänsä enempää.  Ei jouluherkkuja jaksa muutamaa päivää enempää syödä.  Siinä niiden lumoavaisuus onkin.  Niitä ei syödä joka päivä vuoden ympäri.