maanantai 19. kesäkuuta 2017

Kärsivällisyys kannattaa puutarhassa

Ei kannata luovuttaa pitkään aikaan jos kukkaset eivät tunnu kukkivan lainkaan.  Ne voivat olla vailla jotain lannoitetta tai ovat väärällä paikalla.  Joskus kasvienkin kotiutuminen kestää yllättävän kauan.  Yli viisi vuotta on yksi alppiruusuni ollut ilman kukkia ja nyt se innostui kukkimaan.  Vielä se ei ole täydessä kukassa, mutta toivottavasti näen senkin juhannuksena.  Samoin yksi omenapuu on kasvattanut vain oksia, eikä ole kukkinut.  Tänä vuonna se teki ensimmäisen kukan.   Kenties sitä auttoi kukkimaan  kunnon leikkaus.  Saksein oksia aika paljon pois. 

Vanha syreenikin intoutui kukkimaan, kun se alkoi saamaan lisää valoa.  Ränsistynyt vaahtera kaadettiin valon edestä pois.


Toisinaan kärsivällisyys on koetuksella, kun kasvit eivät tee sitä mihin ne on tarkoitettu.  Kukkimaan ja antamaan kasvattajalle iloa.  Silloin on siinä ja tässä ettei ota saksia tai kirvestä esiin.

Kissakin pääsi ihmettelemään puutarhaa ja kukkia.  Se ei taida niiden ulkonäöstä välittää.  Se vain nuuhkii, olisivatko ne syötäviä.



Omenamarjapensas tekee jostain syystä kukkia vain pensaan alaosaan.  Siihenkin on varmaan joku niksi, että saa pensaan kokonaan valkoiseksi.


tiistai 13. kesäkuuta 2017

Kesä vilkuttaa

Muutaman päivän saimme nauttia kesän lämmöstä ennen sateita.  Kukkia alkoi ilmestyä joka penkkiin, istutettuina ja kasvaen.  Perennatkin oikein odottivat kesän lähtölaukausta.  Nyt voisi sitten pysyä lämpimän puolella pari kolme kuukautta, aina välillä pientä vesisadetta antaen.  Kesä käy aina hiukan vierailulla ja vilkuttaa mennessään piiloon.

 Kivikkokasvit kukkivat vähän myöhemmin tänä vuonna.











Laitoin auringonkukat tanä vuonna lavaan.  Ei ole paljon eroa purkkeihin etukäteen istutetuilla ja suoraan maahan istutetuilla.  Suoraan maahan istutetut saivat kasvussa kiinni viikossa.  Turhan taajaan nämä tulivat, kun niiden pitäisi olla jättiauringonkukkia. Ainakin kasvupaikka on lämmin ja aurinkoinen.

 Voikukat kasvavat kauniina rintamana heinäpellossa.  Mahtaako lehmät saada mahanpuruja kukista.  Pellolle ajetaan ehkä rikkaruohomyrkkyä.  

Marketta on kestävä ja kaunis kukka.



Kevätvuohenjuuri nousee joka kevät yhtä uljaana koristamaan kukkapenkkiäni. 

Kirsikkapuu ja omenapuut kukkivat viimein.  Omenasato on mysteeri.  Kukkivien puiden ylle satoi parina päivänä sadekuuro.  Mitä se teki kukinnalle, terälehdet putosivat lumena maahan. 

sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Vanhat esineet ja rakennukset

Vanhat esineet, tavarat ja rakennukset kertovat omaa historiaamme.  Kaikkea ei kannata hävittää.  Niistä voi nähdä ja muistella ennen meitä eläneiden ihmisten tarinaa.  Kaikkea on pystytty tekemään ilman nykyaikaisia keksintöjä.  Keinutuolissa on kiikuttu ja suunniteltu elämää.


Museot eivät enää ota tavaraa säilöön.  Joka kodissa ja mökeillä on suuret määrät tavaraa jota ei halua hävittää.  Ne ovat kauniita katsella ja lapset ja lapsenlapset voivat udella mihin niitä on käytetty.  Osasta ei oikein tiedä, miksi ne on tehty.  Ne ovat olleet tarpeellisia johonkin tehtävään.  Ihminen on keksivä olento, joka tekee sen mitä tarvitsee.

 Kahvi on ollut heti tärkeä tuote, kun on ilmestynyt Suomeen.  Sitä on paahdettu ja jauhettu kahvijanoisten pannuihin.




Työkaluja tehtiin paljon itse jos oli pystyviä ihmisiä.  Seppä oli tärkeä ihminen kylällä.  Hän teki taloihin tarvekalut ja paljon muuta. 


Puuseppääkin aina tarvittiin, mitä ei raudasta tehty, se tehtiin puusta.  

Rakennettiin itse tai talkoilla talot ja muut pihan rakennutkset. Ladot, riihet ja aitat nousivat ja säilyivät tarpeellisina vuosikymmeniä. 

Autojen säilyttäminen  ei onnistu taivasalla.  Ne ruostuvat ja murentuvat.

 Kivisilta on toimiva ja hieno.





Riihi seisoo pellon laidassa.











Äidin nappilaatikko tuo muistoja
mieleen.  Napeilla leikittiin ja niistä löytyi hukkuneen napin tilalle uusi.


keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Kevätkuvia

Vielä ovat pellot tyhjiä, kevät on viivästynyt useita viikkoja.  Heti kun säät lämpenivät, pörräsi pelloilla traktoreita kyntäen ja haraten.  Lämpimät säät saavat kasvun vauhtiin.  

Aina luonnosta ja pihasta löytyy ilonaiheita ja pieniä vihreitä alueita. 


Perhoset ja kimalaiset löytävät ravintoa pajupensaista.  Iso pensas on täynnä surisevia hyönteisiä. Kuulostaa, kuin pajussa olisi pörisevä kone.














Kirjosieppo on pysähtynyt katajanoksalle tarkkailemaan ympäristöä.



Vihdoin kasvihuonekaappini sai asukkaita.  Laitoin tänä vuonna minitomaatteja ja pensastomaatteja.  Vielä on vaara pakkasöistä, joten annan pensastomaaattienkin olla suojassa.  Nostan ne kesän lämmetessä ulos.


 Vähän on takapihallekin tullut kukkailoa.  Mesimarjakin kukkii.  En usko, että se tekee marjan marjaa, mutta se on hyvä peittokasvi.

torstai 4. toukokuuta 2017

Pienen pihan ilo ja vaiva

Ensimmäiset tehtävät on tehty rivitalon takapihan somistamiseksi.  Haimme metsästä mäntyrankoja, jotka katkottiin ja kuorittiin.  Niistä lähtee yllättävän hyvin kuori näin keväällä.  Niistä koottiin tikapuut, joihin on tarkoitus ripustaa kukkalaatikoita tai jotain muuta riippuvaa.

Puutarhainnostus on nostanut kaikkien tarvikkeiden hintoja.  On aina hyvä jos keksii jotain ilmaista puutarhaansa.  

Kasvit ovat itsessään jo niin hintavia, ruukut ja muut tarvikkeet samalla lailla.  

Puutarhasta voi iloita, kun tekee sen eteen jotain. 
Siinä ne odottavat kuljetusta kaupunkiin.  Takapiha on niin pieni, että on pakko laittaa ylöspäin jotain kasvamaan.  Haluan kaupungissakin hiukan puutarhan tuntua, vaikka maalla olisi pihaa yllinkyllin.  Kesä se on kaupungissakin.  Töistä tullessa on mukava istahtaa keinuun ja nauttia kesästä.

Heräteostona tuli hankittua mustan vadelman taimi.  Sillä on niin hieno nimi, kuin Rubus fruticosus Blac Satin.  En tiedä miten se meidän paahteisella takapihalla onnistuu.  sehän selviää muutaman kuukauden kuluttua.  Sanovat mustan vadelman olevan kovin satoisa.


Kuvassa ovat ainakin herkullisen näköisiä.










Ensimmäiset siemenetkin olen laittanut itämään.  En ole kovin hyvin ikinä onnistunut siemenistä kasvattamisessa.  Joka kevät kokeilen ja sitten ostan taimet jos ja kun ei onnistu itse kasvatus.

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Pinterest ja muut ideasivut

Avasin ensimmäisen kerran Pinterestin ja sieltähän löytyi vaikka mitä.  Puutarhaan liittyviä linkkejä aivan tulvimalla.  Sinne varmaan uppoaisi moneksi tunniksi ideoiden pariin.  Hienoja kuvia ja juttuja.  Monta muutakin sivua tarjoaa ideoita ja niitähän voi itse keksiä ja tuunata löydettyjä ideoita omalle pihalle sopiviksi.



http://www.pinterest.com


Ideat muhivat päässä koko ajan, kun vain pääsisi niitä toteuttamaan.  Vettä nytkin sataa ja on kylmää.  silloin voi hakea lisää ideoita tämän kaltaisilta sivuilta ja ilahtua muiden onnistumisista.



http://www.puutarhaunelma.fi/katso-puutarhaideoita

http://www.meillakotona.fi/puutarha/puutarhaideat/14-ideaa-pienen-pihan-suunnitteluun

Jokainen puutarhan harrastaja haluaisi oman puutarhansa olevan ihailun kohde tai ainakin oman mielen mukainen.  Suunnittelu kannattaa aloittaa viimeistään nyt.  Paperilla oleva suunnitelma voi elää ja muuttua niin kauan, kun se on toteutettu.

Harrastaja voi ottaa suunnitelmaansa vinkkejä ammattilaisten tekemistä puutarhoista.  Kaikkea ei voi eikä kannata laittaa omalle pihalle.  Mielestäni pieneen pihaan ei kannata ympätä montaa suurta kasvia.  Itselläni on vähän sitä ongelmaa, jonka haluaisin ratkaista.  Puut ja pensaat kasvavat pienessä ajassa liian suuriksi.



maanantai 17. huhtikuuta 2017

Kylmät pääsiäispyhät mökillä

Puutarhan hoito ottaa takapakkia lumen tulon ja kylmän sään takia.  Suomen kesä on niin lyhyt.  Kesäkuun puoleen väliin saa pelätä pakkasia.  Ei oikein mitään kannata tehdä puutarhassa.  Luulin pääseväni pääsiäisenä haravan varteen mökillä, turha toivo, lunta satoi ja yöllä oli 10 astetta pakkasta.

Oli aikaa keskittyä sisähommiin.  Tuli siivottua muutama hylly kasaantuneista tavaroista.  Siirto laatikkoon ja laatikko liiteriin.  Ei niitäkään vielä menmään heitetty.

Kukkakimppu on löytänyt paikkansa seinäkyntteliköstä.


Uudet verhot kuistille saivat kuistin näyttämään vähän iloisemmallta.  Vanhoista verhoista melkein tilkkutyönä ommellut verhot ajavat asiansa, vaikka eivät niin siististikään tehtynä.




Vanhaa tavaraa ei kannata heti heittää menemään, niitä voi säilyttää näkyvillä ja ottaa käyttöön, kun tarvitsee.  


Vanhasta aidasta pystytettiin osa ja loput laitettiin säilöön navetan seinälle.  Siinä ne riippuvat koristeina, kunnes niille löydetään paikka.  Siinä ne ovat, kuin ikkunanluukkuina ja parvekkeena. 




























Kesällä ulkona oleva patsas sai talvisäilytyksen aitan ikkunalla.  Mystinen luontonainen.


lauantai 8. huhtikuuta 2017

Takapihalla tapahtuu

Puutarhan hoito on välilä kovaa työtä.  Pensaan poisto lähes juurineen vaatii voimaa, aikaa ja työkaluja.  Kyllästyin kahteen vielä jäljellä oleviin pensashanhikkeihin.  Ne ovat keväällä kauan aikaa risumaisia ja kukkivat vasta syksyllä.  Ne leikattiin kerran jo alas, mutta annettiin kasvaa uudestaan.  Nyt oli niiden aika lähteä.

Lapio, oksasakset ja kirves aseenani ryhdyin työhön.  Hiki virtasi ja aikaa kului, pala palalta sain katkottua juuria niin paljon, että sain pensaat poistettua.  Ei mikään ihme, että ne menestyvät vuosikausia niin paksulla juurella.




Istuttaessa pitääkin aina miettiä haluaako kasvien antaa olla paikassaan niin kauan kunnes itsestään häviävät vai haluaako joskus istuttaa ne muualle.  Kukat ovat eri asia, niitä voi siirrellä jos haluaa.

Tänään oli hyvä aurinkoinen päivä rakentaa kissalle ulkoiluhäkki takapihan ovelle.  Siihen minun taitoni eivät riitä.  Onneksi oli siihenkin tekijä.

 Tässä kissa jo nautiskelee auringon paisteesta melkein valmiissa häkissä.  Kissoja liikkuu paljon vapaudessa, mutta minä haluan antaa kissalle turvallisen elämän.  Kaikki ihmiset eivät pidä kissoista kaupunkialueella.

Kevät on koittanut ja voi aloitella kevättöitä säiden salliessa.  Maltti on taas valttia tänäkin keväänä.

Kärsivällisyys kannattaa puutarhassa

Ei kannata luovuttaa pitkään aikaan jos kukkaset eivät tunnu kukkivan lainkaan.  Ne voivat olla vailla jotain lannoitetta tai ovat väärällä...