Hiihtolomien aikaan

 Minä en ole vuosikymmeniin viettänyt hiihtolomaa, kuin välillisesti.  Siihen kuuluu tänä vuonna marsunhoitoa, lämmitystä, postilaatikon tyhjennystä ja omaa ulkoilua.  Ihan kivaa vaihtelua toimia  apuna lasten matkustaessa.  Me ehdimme matkaillla halumme mukaan koska viitsimme.  Työssä ja koulussa olevilla ei ole vielä sitä mahdollisuutta.  Pienestä marsusta ei ole paljon hoitamista, kunhan muistaa laittaa ruokaa ja vettä tarjolle.   Marsu mahtuu omaan ruokakuppiiinsa ihan hyvin.

Puulämmitys onkin tärkeää näin kalliin sähkön aikana.  Liekki lämmittää mukavasti.

On hienoa, kun tuntee kutomista harrastavia tuttavia.  Ilmaiseksi en saanut, mutta hyvästä kannattaa maksaa.  Lämpimät ja mukavat.  Näiden kanssa on mukava köllötellä television tai takan ääressä.

Kaunis päivä sai meidät ajamaan Kalloon, Porin hienoin merenranta.  Vaikka koska sinne menisi niin aina siellä joku patsastelee merelle tuijottamassa.  Kaukokaipuu vai mikä se on.  Kirjoitin siitä joskus runonkin.  Runo on kirjastani Kaipaus 

Rantakivet Kallon

kertovat tarinan

tuulen tuoman aallon

ryöppyävän kuohunnan

pinnat kallioiden

meren silottamien

kaiun askeleiden

kuulen menneisyyden

kaupunki laivojen

merenkävijöiden

meren syvään syliin

hakeutuu kaivaten

Tämän jälkeen onkin aika kääntää katse kevääseen ja kesään.  Siemenliikkeen lehti tupsahti postilaatikkoon ja heti päässä napsahti.  Silmät alkoivat kiilua ja aivot tekivät laskelmia ja suunnitelmia mitä tilaisin ja istuttaisin.  Ainakin pari perennaa ja ehkä jotain siemeniä lisää.  

https://www.korpikangassiemen.fi/

Reilua kauppaa

 Olin välillä unohtanut Reilun kaupan tapahtumat.  Luulin jo ettei sellaisia enää järjestetäkään.  Olin väärässä.  Viime vuoden (2022) syksyllä havahduin, että sehän on vielä voimissaan.  Nyt olen käynyt tapahtumissa pari kertaa kuukaudessa.  Kahden hengen talous ei paljon tarvitse, mutta sieltä saa tuoretta ja hyviä tuotteita.  Olen ostanut lihaa, kananmunia ja mehua. Paljon on muitakin tuotteita.  Kananmunia ostan kerrallaan yhden tai pari kennoa.  Ne ovat niin tuoreita, ettei ole pelkoa niiden vanhenemisesta, varsinkin, kun leivon niin paljon.  Yksi kenno maksaa 5€

Keittolihaa olen ostanut muutaman kerran.  Se on mureaa, eikä sen valmistamiseen tarvitse käyttää puolta päivää niin kuin yhden kerran, kun ostin kaupasta soppalihaa, eikä se ollut mureata edes 3 tunnin keittäisen jälkeen.  Kalliimpaa se on, hyvästä kannattaa silti maksaa.  Siitä syotiin kolme päivää, joten annos ei maksanut paljon. 

Liha myytiin pakastettuna.  Ostin kaksi kiloa, jotka oli palastettu kolmeksi osaksi.  

Kaikkea ei saa aina. Täytyy olla kuulolla tarjonnasta.

Reko toimii facebookin kautta.

Isommissa kaupungeissa se  ainakin toimii.  Monessa muussakin paikassa.  Kesällä ja syksyllä on parhain tarjonta.  Porissa on torstaisin klo 18.00  Kampuksen pysäköintialueella.

https://www.toptaste.fi/artikkeli/kaikki-suomen-reko-lahiruokarenkaat/

Minä en tulisi tai en halua tulla toimeen ilman pakastinta.  Ei tarvitse joka päivä käydä kaupassa, kun suunnittelee ruokalistan muutamaksi päiväksi eteenpäin. Eilen tein lihamakaronilaatikkoa, josta laitoin pakkaseen valmisruuaksi kaksi rasiaa.  Joskus tekee sitäkin mieli syödä.  Ei tavallinen ruoka ole kallista, herkut ja erikoisruuat maksavat enemmän.

 

Eilen oli ystävänpäivä

 Hyvää ystävänpäivää!  Niille, jotka sitä kaipaavat.  

Eilen en toivottanut kenellekään  muulle henkilökohtaisesti ystävänpäivää, kuin miehelle.  En oikein arvosta näitä päälleliimattuja toivotuksia.  Ystävä on ystävä koko ajan ja läheiset ovat rakkaita samoin.  Olen varmaan sellainen mörrikkä, joka ei näytä paljon tunteitaan.  Läheiset, luonto ja harrastukset ovat ystäviäni.  Some on kaukoystävä, jossa voin olla mukaystävä ilman kohtaamista. En tunne itseäni yksinäiseksi juuri koskaan.  Viihdyn yksin ja muidenkin kanssa jos en ole keskipiste.  

Olin eilen vähän mietemielellä ja kirjoitin itsestäni ja muista samanlaisista ihmisistä sivustakatsojana:

Sivustakatsojat

Elämäni on ollut sivustakatsojan elämää. Välillä ihan tahtomattakin.  Osaksi johtuen haluttomuudesta liittyä porukoihin, joissa on enemmän kuin yksi henkilö. Kenties epävarmuus ajaa siihen. Olen mielelläni yksin. Eräs suvun henkilö sanoi suvun jäsenten olevan ohikulkijoita. Emme poikkea kylään vaan ajamme ohi.

Vaikka olemme kaikki karjalaisten ja savolaisten jälkeläisiä niin suulaus ei kuulu meidän vahvuuksiimme. Jotkut tosin ovat jostain syystä puheliaampia. Kenties heidän vereensä on lipsahtanut annos jotain erilaista. Tuttujen parissa porisemme vapaammin.

Emme ole vihamielisiä tai vieraita vieroksuvia. Vieraat saavat tulla ja mennä, mieluummin mennä. Ikkunasta seuraamme naapureita, joita emme juuri tunne, kuin ulkonäöstä.

Halaaminen on vierasta, katson sen olevan melkein päällekäymistä, paitsi ihan lähimmiltä.

Juttelen vieraiden ihmisten kanssa jos sattuu samanmielinen vastaan.  Sen huomaa melkein ensimmäisestä sanasta tai eleestä.  En usko olevani ainoa laatuaan.  Ehkä me kohtaamme täällä netissä.

Kukkahyllyn siivous

 Kuivia lehtiä, pölyä ja liiaksi kasvanut hopeaköynnös.  Auringon paistaessa minua alkoi kiusaamaan edellä mainitut.  Hylly oli pakko tyhjentää kokonaan koska hopeaköynnös oli kasvanut ympäri hyllyä.  Se on todella tehokas kasvamaan.  Jaoinkin sitä ja juurta oli koko ruukun täydeltä.  En ole sitä aiemmin jakanut ja vähän olen odottavalla kannalla miten se selviää.  Ostamani Nukkumaijan halusin enemmän esille.  Sillä on kauniit lehdet.

Otin esille ruukunvaihtopressun.  Se on hieno keksintö sisätiloihin.  Pressun saa kulmista neppareilla ylös, ettei multa leviä lattialle.

Marraskuun kaktuskin sai uudet mullat.  Se on joten kuten viihtynyt vanhassa pilkkumissa.  Vähän siellä on kiviä pohjalla salaojana.  Sitkeä se kyllä on, talvellakin kukki pariin otteeseen.  Vielä on hyllyssä tilaa, ne täytin nyt valokuvilla.  

Aivan kuin kevät olisi jo täydessä käynnissä ja mieli on kohti uusia istutuksia.  

Aurinkoista

Helmikuussa edes yksi aurinkoinen päivä.  Tänään se olisi ollut ajanmukaista, kun tästä päivästä sanotaan :kevättä kynttelistä.  Eilinen päivä oli juuri sopiva mökillä käväisypäivä.  Pariksi tunniksi ei kannattanut sähköä kytkeä päälle tai tulta hellaan sytyttää.  Joten mukavan oleskelun ajaksi laitettiin saunan kiukaaseen pesällinen ja pukuhuone lämpesi kivasti makkaran syönnin ja kahvittelun ajaksi.  Kahvikin tuotiin termospullossa.

Nuotio tehtiin pihaan ja tulen hiillostumisen aikana käppäiltiin pihassa ja vähän pidemmälläkin.

Halsterista saatiin oiva ritilä muutamalle makkaralle, pari pätkää kummallekin.

Lunta ei ollut paljon ja pelloillakin pääsi kävelemään sujuvasti.  Peurat olivat pellolla olleet laumana heiniä tonkimassa.

Lienevätkö syöneet, kovasti olivat yrittäneet kaivaa.  Ruoka voi olla lujassa talvella.  ne ovat lisääntyneet aika lailla.  Taitaa olla enemmän peuroja tai mitä kauriita ne nyt sitten ovatkaan.  

Vesi jo alkoi tippua saunan räystäästä aurinkon voimasta.  Kevättä kohti mennään.

Puutarhan pensaat olivat lumipalloja täynnä.  Kauniin näköisiä nekin ovat.  

Tänään talirosvo tikka oli talipötkön kimpussa.  Kai sekin ruokansa tarvitsee.