Puutarhapolun varrelta

Muutaman päivän saimme nauttia kesän lämmöstä ennen sateita.  Kukkia alkoi ilmestyä joka penkkiin, istutettuina ja kasvaen.  Perennatkin oikein odottivat kesän lähtölaukausta.  Nyt voisi sitten pysyä lämpimän puolella pari kolme kuukautta, aina välillä pientä vesisadetta antaen.  Kesä käy aina hiukan vierailulla ja vilkuttaa mennessään piiloon.  Kivikkokasvit kukkivat vähän myöhemmin tänä vuonna. Laitoin auringonkukat tanä vuonna lavaan.  Ei ole paljon eroa purkkeihin etukäteen istutetuilla ja suoraan maahan istutetuilla.  Suoraan maahan istutetut saivat kasvussa kiinni viikossa.  Turhan taajaan nämä tulivat, kun niiden pitäisi olla jättiauringonkukkia. Ainakin kasvupaikka on lämmin ja aurinkoinen.  Voikukat kasvavat kauniina rintamana heinäpellossa.  Mahtaako lehmät saada mahanpuruja kukista.  Pellolle ajetaan ehkä rikkaruohomyrkkyä.   Marketta on kestävä ja kaunis kukka. Kevätvuohenjuu...

Vielä ovat pellot tyhjiä, kevät on viivästynyt useita viikkoja.  Heti kun säät lämpenivät, pörräsi pelloilla traktoreita kyntäen ja haraten.  Lämpimät säät saavat kasvun vauhtiin.   Aina luonnosta ja pihasta löytyy ilonaiheita ja pieniä vihreitä alueita.  Perhoset ja kimalaiset löytävät ravintoa pajupensaista.  Iso pensas on täynnä surisevia hyönteisiä. Kuulostaa, kuin pajussa olisi pörisevä kone. Kirjosieppo on pysähtynyt katajanoksalle tarkkailemaan ympäristöä. Vihdoin kasvihuonekaappini sai asukkaita.  Laitoin tänä vuonna minitomaatteja ja pensastomaatteja.  Vielä on vaara pakkasöistä, joten annan pensastomaaattienkin olla suojassa.  Nostan ne kesän lämmetessä ulos.  Vähän on takapihallekin tullut kukkailoa.  Mesimarjakin kukkii.  En usko, että se tekee marjan marjaa, mutta se on hyvä peittokasvi.

Seinän vierustan tulppaanit jo oikovat lehtiään lähteäkseen nousemaan kohti taivasta.  Vähän liian aikaisin.  Vielä on tulossa kylmiä päiviä ja pakkasia.  Aina ne ovat silti selvinneet kukintaan saakka.  Siinä on suojainen paikka kasvaa ja kukkia.  Avomaalle kukkapenkkiin istuttamani tulppaanit eivät oikein menesty.  Ne ilmeisesti pitävät lämpimästä suojaisesta paikasta mieluummin kuin tuulien armoilla olevista paikoista.     Ne saavat nyt vähän lannoitustakin, kun asetimme päälle lintuja varten talipalloja, linnut vierailevat siinä usein.   Yksi alkuun lähtenyt kasvi on mango, jonka siemenen laitoin likoamaan tammikuussa.  Pari viikkoa se oli vesilasissa.  Joka päivä vaihdoin veden.  Multaan laittamisesta on kulunut yli neljä viikkoa.  Joka päivä sitä katselin ja aloin jo menettää toivoni itämisestä.  Yhtenä päivänä se sitten vain tupsahti mullan pintaan.  Toivottavasti se jaksaa kasv...

  Pieni kukka-asetelmani näyttää mielestäni ihan mukavalta.  Siemenistä kasvatetut samettikukat ja muratti istuvat hyvin yhteen.  Kolmen euron kirppiskori tuo ne näyttävästi esille, ainakin minun mielestäni.  Kehäkukat siementävät itse ja kasvavat vuodesta toiseen, ne eivät ole vielä pettäneet.  Välillä niitä täytyy karsia, etteivät ne tukehduta muita kukkia.    Kehäkukat kasvavat vaatimattomissakin olosuhteissa.  Multaa niilläkin täytyy olla ja vähän kosteutta.   Sain Flammentanzin talvehtimaan, vaikka en sitä mitenkään peitellyt.  Pari oksaa jäätyi, mutta nyt se kukkii.    Keltaiset ruusut ovat kauniita, kovaa vesisadetta ne eivät kestä.  Punainen yksinkertainen ruusukin on kaunis.  Molemmista olen unohtanut nimet.     Pieni pihani alkaa olla jo niin täynnä, ettei oikein sekaan mahdu.  Mitään ei raaskisi poistaa jos ne vain jotenkin kasvavat ja kukkivat. ...

Kasvimaa on kunnostettu istutuskuntoon.  Sitä on aivan pakko istahtaa ihailemaan.  Oman työn tuloksista on iloa.  ei niitä juuri kukaan muu näekään.  Näin kesän korvalla on muutenkin mukava olla pihalla.  Kuunnella lintujen ääniä.  Kirjosiepot ovat vallanneet pihakoivuihin laitetut pöntöt.  Pesää rakennetaan kovalla tohinalla.   Viereiselle pellolle ovat asettumassa töyhtöhyypät.  Taivaanvuohet liitävät mäkättäen taivaalla.  Kurkipariskunta pysähtyi myös pellolle.  Näin tälläkin kulmakunnalla on elämää.  Ihmisiä ei juurikaan näy.   Metsäpolkuni varrelle istutin uuden Atsalean, Illusian.  Hain metsästä seuraksi suopursuja.  Ei ole mitään takeita pursujen juurtumisesta, mutta toivottavasti Atsalea näyttää mallia.  Pursujen tuoksu on voimakas ja metsäpolulle sopiva.     

Kevätaskareet ovat alkaneet.  Uutta koitetaan aina saada joka kevät.  Tänä vuonna puutarhan keskelle nousi kaivo.  Ei vielä ihan valmis, mutta hieno se on mielestäni.  Onneksi perheessä on joku, jolla ei ole peukalo keskellä kämmentä. Mökillä on jo aloitettu kaikenlaista puuhaamista, huussin tyhjennys ja vähän haravoimista.  Kun vain lämpötila alkaisi olla yli +10 astetta.   Uskaltaisivat kasvit tulla esiin mullan alta ja puut vihertää. Rivitalon takapihalla vieraili fasaanikana.  Ne ovat yleensä niin arkoja ettei pääse kuvaamaan.  Ilmeisesti fasaanikukkoa ei ollut lähistöllä ja kana uskalsi popsia talven jäljiltä jääneitä siemeniä.  

 Koivut ovat vielä lehdettömiä, kevät kuitenkin etenee hurjaa vauhtia.  Tulppaanit alkavat jo nousta maanpinnalle.  Seinän vierustalla lämpimämmässä ne ovat jo isoja.  Linnut hakevat pesimäpaikkoja.  Kaikenlaisia kevään ääniä tulvii korviin joka puolelta.       Tulvavesiä on pelloilla ja joutsenet laskeutuvat niihin hakiessaan oikeaa paikkaa.  Vielä ei ole oikea aika istuttaa mitään, maa on vielä jäässä.  Sormet syhyävät istutushommiin.  On vain tyydyttävä haravaan ja siistimistyöhön.  Aloitin kevätruiskutukset ja kuorin talvisuojauksia (verkkoja ja lämpöpeitteitä)  Puksipuukin oli selvinnyt ensimmäisestä talvesta ulkona.  Toivottavasti selviää vielä kevään kuivuuden läpi ja pääsen muotoilemaan sitä johonkin muotoon.  Kevät on aina niin hienoa aikaa kun paikat ovat siistejä.  Tosin kasvun seuraaminenkin on hienoa.