maanantai 30. elokuuta 2021

Sieniä koppaan ja pakkaseen

 Turhaan huolehdin sienisadosta, kun oli niin kuivaa.  Vettä tuli pari viikkoa ja sienet alkoivat tupsahdella maasta.  Kaikenlaisia sieniä yhtä aikaa. Haperot, tatit, kantarellit ja rouskut tungeksivat mättäissä.  Olen sillä lailla valikoiva, etten nouki kuin herkkutatteja ja kantarelleja.  Tunnistan kyllä useampiakin laatuja, mutta nämä kaksi tuntuvat parhailta.  Kun vielä yksin joudun ne syömään, niin miksi liikkaa noukkisin.  En oikein pidä suolasienistä, joten jätän rouskut muille.

Säästelin viimevuotisia sieniä pakasteessa ja nyt piti ne muutamat pussit laittaa syömäkuntoon, etteivät sekoitu uusiin.  Vähän sienet kärsivät pitkästä pakastamisesta.  Paljon kermaa ja sipulia niin kelpaavat.  Piirakkaa ja kastiketta.


Tatteja olikin tullut paljon viime metsässä käynnin jälkeen.  Osa oli päässyt kasvamaan liian isoiksi ja niistä joutui raakkaamaan ison osan.  Hyviltä näyttivät päälle päin, madot vain olivat ehtineet ennen minua.


Kantarelleja löysin vähemmän.  Niitä kasvaa varmaan lisää jos vain lämpimät ilmat jatkuvat.  Metsässä näkyi oudompia sieniä.  Kenties jotain lahottajasieniä.  Ne ovat toisinaan kauniin värisiä.

Kauniit syksyiset päivät saivat vielä perhosetkin viimeisiin kukkiin.  Kannukset aina keräävät kauniimmat perhoset.





maanantai 16. elokuuta 2021

Kultapallo

 Haeskelin kaikki kaupungin taimimyymälät keväällä ja etsin Kultapallon taimia.  Mistään ei löytynyt.  Mökin vanhassa puutarhassa oli joskus ollut Kultapallo, mutta se oli vuosien saatossa hävinnyt leikkelyn tai kaivamisen takia.  Halusin kukan, koska se mielestäni kuuluu puutarhaan.  Laitoin jo hädissäni kyselyn faceenkin ja olisin jonkun puutarhasta sellaisen ehkä saanutkin.  Onneksi bongasin mökkipaikkakunnan lehdestä ilmoituksen taimimyymälästä, siis maaseudulla.  Soitin sinne ja sieltähän sellainen löytyi.  Ostin pari taimea ja nyt  ne kukkivat.



Ne eivät vielä kasvaneet niin isoiksi, kuin ne parhaimmillaan ovat.  Kukka on kaunis ja runsastuu toivottavasti ajan myötä.  

Kultapallo on vanha perenna, jonka ei soisi katoavan pihoilta.  Se alkaa kasvaa myöhemmin keväällä ja kukkii tietysti myöhemmin.  Ei kaikkien tarvitse kukoistaa heinäkuussa.

https://www.kekkila.fi/kasvikirjasto/kultapallo/

Ne vaativat tukea, joko seinän vierestä tai muuten on tuettava.  Laitoin kukan vanhan omenapuun juureen.  Sitä ei ole raaskittu kaataa kokonaan, vaikka rungon keskelläkin on iso reikä.  Nyt se on omiaan tukipuuna heikommalle.


Vanhoista puutarhoista löytyy varmaan muitakin kestäviä kasveja, joita voisi hyödyntää vanhan ja uudenkin puutarhan kasvigalleriaan.  Nyt alkaakin taas syyskesän aika, kun voi jakaa ja siirrellä perennoja.  Minä siirsin mökiltä Kuunliljaa kaupungin penkkiin, se kun oli siellä kasvanut penkin liian täyteen.  Ensin voikin katsastaa omat penkit, eikä heti rynnätä kalliisiin taimimyymälöihin.


Mökkikuntani täytti 150 vuotta ja sai upean teoksen tien varteen.



tiistai 10. elokuuta 2021

Elokuu on sadonkorjuun aika

Kotimaan matkailun jälkeen on  hauska taas uppoutua tavallisiin kotihommiin.  Leivontaa, ruuanlaittoa ja mehunkeittoa.  Vähän oli marjoja käytettävissä, pari vajaata maijallista.  Tuli niistä nyt muutama pullo, että saan nauttia itsetehdyn mehun kotoisuudesta.  Minä tosiaan juon kaikki mehut, en tee niistä kiisseliä, enkä muitakaan soppia.  Ulkoilun ja lenkin jälkeen mehu maistuu, ikään kuin palautusjuomana.




Leivontaakin olen nyt paljon harrastanut, kun olen kokeillut valmistaa pullia ja leipää ilman sokeria ja vähähiilihydraattisesti.  Se on muuten aika vaikeaa aluksi.  Karppisokeria pitää käyttää ja paljon kananmunia.  Kyllä se onnistuu tiikerikakkukin mantelijauhoista.

Harmi, että sienisato tuntuu jäävän jos ei nyt tyhjäksi niin aika onnettomaksi.  Aion silti käydä katsastamassa mökin lähimetsän kantarellipaikat jos jokusen löytäisi.



 Kaupungissakin näkee vielä viljankorjuuta.  Leikkuupuimuri pölytti kuivaa viljaa takapihan vierellä.  Tuntui aivan maalla ololta.

Omenasato jäi myös huonoksi kuivan kesän ansiosta.  Suurin osa omenista putoili ja mädäntyi maahan.  Hiukan sain pelastettua niistä.  Pilkoin paremmat omenat pakkaseen piirakan tekoon ja muuhun käyttöön.  Ei ne suuret tulot vaan pienet menot ja kekseliäisyys.

Nyt puhutaan paljon kierrätyksestä ja säästäväisyydestä.  Se on minulla verissä jo kotoa lähtien.  Kaikki kierrätetään ja jos niistä ei ole itselle käyttöä, ne voivat vielä kelvata jollekin muulle.  Ruuat tietysti koitetaan syödä itse, mutta muut asiat, vaatteet ja tavarat.  Lähetin vaatteita nettikirppikselle.  Ne kelpasivat sinne myyntiin.  Tosin en ole lainkaan varma saako niistä mitään rahaa, mutta menevät sitten lahjoitukseen.  

  https://vahankaytetty.fi/

Kukat eivät kärsineet paljonkaan kuivasta kesästä kastelun takia.  Keväällä tuskailin, kun samettikukkien siemenet eivät meinanneet lähteä alkuun.  Tässä niitä nyt on.  Muutama on jostain syystä kasvattanut pitkän varren.  Malvikkikin kukkii herkillä kukillaan.