perjantai 18. joulukuuta 2020

Jouluun on viikko aikaa

Joulu valtaa pikkuhiljaa mielen, vaikka ei olisi yhtään jouluihminen.  Ihmettelen jouluvaloja toisten pihoissa ja ikkunoissa, nostan vähitellen joulukoristeita hyllyille ja pöydille.  En silti jaksaisi koko syksyä puuhastella joulun hyväksi.  Näin viikkoa ennen joulaattoa sen voi myöntää: joulu on tulossa.   Kinkkukin jo ostettiin jääkaappiin odottamaan.  Joulukuusi haettiin mökin metsästä.  Hankalaa on valita kuusi monien joukosta.  Varsinkaan, kun ne eivät ole kasvatettu joulukuusiksi.  Kaikki ne tuntuvat vähäoksaisilta ja väsähtäneiltä.  Joulukoristeet saatuaan se on tarpeeksi hyvä runsaan viikon ajaksi koristamaan kotia ja antamaan tuoksua.


Eilinen päivä olikin viikon poutaisin.  Mökillä oli vielä hitunen luntakin ja maisema näytti valoisalta.  Kotona 50-60 km etelämpänä pimeys oli vastassa.  


En ole ottanut isompaa kameraakaan esille vähään aikaan.  Jotenkin pimeys ei anna samaa mielenkiintoa valokuvaukseen, kuin kirkkaat päivät.  Varsinkaan, kun en hallitse oikein valokuvauksen kaikkia kikkoja.  Tietokoneella osaan jonkun verran niitä korjata.
Talvilinnutkin olivat löytäneet ruokintapaikan.  Siirsimme sen syksyllä suojaiseen metsikköön.  Laitamme sinne ainoastaan auringonkukansiemeniä.  Kyllä joillekin linnuille kelpaavat ja oravat syövät loput.
Lankoski virtasi hienosti.  Se vaatii jo hyvän pakkasen jäätyäkseen, eikä täällä rannikkoalueella ole ollut vuosiin kunnon talvea.  Kaunis se on noinkin.  Onneksi tuota kivisiltaa ei ole hävitetty.  Se on kestänyt kauan.  Liikennettä siinä ei enää kulje, kuin kävelijöitä.  Nykyaikaiset sillat rapautuvat vuosikymmenissä.  Vanhat kivisilla kestävät satoja vuosia.


Sain tänä vuonna julkaistuksi pöydän laatikossa muhineet runoni, kun oli mahdollisuus ilmaiseksi julkaista.  Sekin tuntui vähän jouluiselta.  Lahja itselle.




sunnuntai 13. joulukuuta 2020

Kotitekoinen jogurtti onnistuu

 Vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia.  Aina ei ole näin, mutta joskus.  Olen hapanmaitotuotteiden suurkuluttaja.  Ostelen paljon kaikenlaisia jogurtteja ja viilejä.  En muistanut tai en ollut tiennyt,että jogurttiakin voi valmistaa kotona.  Minulta oli mennyt tämä villitys vallan ohi.  Leipäkoneet ja muut ovat menneet muodista, kai siis tämäkin.  Halusin kuitenkin kokeilla asiaa ja metsästin netissä jogurttikoneen myyjiä.  Ei niitä enää myydä kivijalkakaupoissa, eikä oikein postimyyntifirmoissakaan.  Löysin muutaman myyntipaikan ja tilasin tuotteen eräältä myyjältä, joka saapui n. viidessä päivässä.  Se hinta oli alunperin n. 50€, mutta myytiin 20€ +postimaksu.  Taitaa olla viimeisiä hetkiä koneen ostamiseksi, jollei tule uudelleen muotiin.


Tämä ei ole tämän kummoisempi laite.  Muovinen allas, johon saa ajastuksella lämmön ja ajan.  Yksinkertainen käyttää.  Tosin valmisteille ei luvata säilymisaikaa kuin 7 päivää.  Se kyllä riittää minulle, joka syön jogurttia joka päivä yksi tai kaksi kertaa.

Pakettiin kuului myös 7 lasipurkkia kansineen.  Pesin ne hyvin.

Ohjeita ei ollut jogurtin tekemiseen paljon.  Ainoastaan sanottiin, että mukaan täytyi laittaa 5% hapanta jogurttia siemeneksi.  Laitoin Bulgarian jogurttia.  Tömäytin koko purkillisen litraan maitoa.  Käytin uh-maitoa, kun se on jo huoneenlämmintä.  Joissakin ohjeissa kehotetaan lämmittämään maito.  Minä en sitä tehnyt.  Ohjeessa luki 8 tuntia minimi käyntiajaksi.  Laitoin ensin 10 tuntia, mutta otin ne pois jo 9 tunnin jälkeen.

Hienon näköistä jugurttia siitä tuli.  Olen sen verran maistanut lusikalla, että se on vähän juuri bulgarian jogurtin näköistä ja makuista.  Sitä voi varmaan varioida ja aionkin koittaa, miten onnistuu tavallisesta maustamattomasta jugurtista laitettu hapan siemen.

Jogurttia voi tehdä ilman konettakin.  Jugurttia täytyy pitää tasaisessa 42 asteen lämpötilassa ja sen takia kone on helpompi.  Ei tarvitse miettiä mihin laittaa.  Viiliä olen aiemmin tehnyt.  Sitä voi tehdä ilman konetta.  2dl kevytviiliä  4 kulhoon jaettuna ja 8 dl maitoa päälle.  Vuorokauden pito pöydällä ja jääkaappiin viilentymään.  Se ei ole ihan niin hapanta kuin kaupan viili, mutta ihan mukavan makauista.



maanantai 7. joulukuuta 2020

Syönkö sokeripommeja

 Joulun lähestyessä olen alkanut harkitsemaan, miten voisin vähentää sokerinkulutusta.  Haluan vertailuksi tietää kuinka paljon sokeripaloja ruoka sisältää. Erityisesti välipalojen sokerisisältö on minulle tärkeä tieto.  Hain netistä tietoa ja sieltähän sitä löytyi.  Kaikessa mistä pidän on isoja kasoja sokeripaloja.  Pelkästään makeutetussa jogrtissa on 10 sokeripalaa.  Eilen leivoin kristallipullia.  En ole uskaltanut katsoa paljonko sokeripaloja on yhdessä pullassa.  Söin niitä nimittäin kolme.


Hyviä ne ovat saatte uskoa.  Melkein kaikki ihmiset ovat aina pitäneet makeasta, minä ainakin.  Eivät kaikki hedelmätkään ole sokeripalattomia, banaanissa ja viinirypäleissä niitä on useita.  Tietenkin ne ovat minun herkkuhedelmiäni.  Tosin pidän kaikista muistakin hedelmistä.  Täytynee alkaa valita kevyempiä.  Erityisesti appelsiinit ovat kevyitä ja omenat.  Tämän linkin takaa löytyy kaikkein sokeripitoisimmat syötävät.  Suklaat ovat hyvin edustettuina.  Suklaat ovat erityisherkkujani.

https://syohyvaa.fi/sokeripommit/

Vaikea ongelma näin joulun edellä.  Kolesteroli, verenpaine ja verensokeri nousee kaikista herkuista, suolaisistakin.  Liikunta auttaa jonkun verran.  Terveellinen ruokavalio auttaa paremmin.

On kaksi vaihtoehtoa: liikkua paljon tai syödä terveellisemmin.  Liikkua normaalista ja syödä terveellisemmin taitaa olla parempi vaihtoehto.  Kaikesta ei tarvitse luopua syömisen suhteen.  Pieni ruokavalion viilaus on aina paikallaan.  Ensimmäisenä aion vähentää sokeroidun jogurtin syömistä.  Maustamaton jogurtti on yhtä hyvää.  Marjojen kanssa siinä on kaksi sokeripalaa.  Viili on hyvää aamupalaksi kera marjojen. Puurot ovat yllättävän hyviä.


Kahvissa en käytä sokeria.  Suuhuni laitan sokeripalan jos ei ole kastettavaa esim. jälkiruokana.  Ikääntyessä on hyvä miettiä mitä suuhunsa laittaa.  Aineenvaihdunta hidastuu ikääntyessä ja kiloja karttuu melkein suklaan näkemisestäkin.  Liköörit ovat ainakin sokeripommeja.

Haluan  nauttia joulusta kuten ennenkin.  Syöminen alkaa olla ikäiselleni joulun vietossa se mistä nautin eniten.  Arki tulee juhlan jälkeen aina.  Silloin pitää satsata terveellisyyteen.  Joulu on kerran vuodessa tai joku muu juhlapäivä, silloin voi nauttia sydämensä kyllyydestä.  

Kaupoissa on niin paljon herkkuja tarjolla.  Täytyy osata kulkea ohikin joskus.


tiistai 1. joulukuuta 2020

Joulukuun mietteitä

 Vietän joulukuuta ristiriitaisissa tunnelmissa.  Sää ei ole oikein kutsuva, korona uhkaa levitä tännekin.  Onneksi harrastukset eivät ole paljon kärsineet tapahtumista.  Pääsin vielä eilen jumpalle, parikymmentä sitkeää oli saapunut paikalle. Ulkojumppaakin aikovat vielä  järjestää. Vielä ei ole suljettu yleisiä tiloja, joten ehkä tästä selvitään jouluun ilman suurempia menetyksiä.  

Välillä tuntuu, että tässä mennään hysterian puolelle.  Siihen nähden, että ihmisiä sairastuu ja kuolee vuosittain aika moinen määrä muihinkin sairauksiin.   Ihmisiä kuolee Suomessa vuosittain 53000.  Kuka mihinkin sairauteen, joten koronaan suoraan kuolleiden määrä on aika pieni, joskin valitettava.  Luulen, että tässä on kyseessä yhteiskunnan kannalta enemmänkin siitä, miten hoidetaan yllättävä määrä sairastuneita.  Kaikki muutkin sairaudet, mitkä vaativat sairaalahoitoa, pitää hoitaa.  Ymmärrän sen kannalta toimenpiteet ja koitan itse toimia vastuullisesti.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006690805.html

En ole vielä kovinkaan paljon miettinyt joulun viettoa.  Tuntuu jotenkin apealta kaiken tämän keskellä.  Aion tänä vuonna tilata pitopalveluravintolasta laatikoita ja vähän muutakin.  Olemme käyneet jonkun kerran vuodessa Ulvilassa Kokkikaksikon ruokapaikassa ja olemme tykästyneet ravintolan ruokiin.  Ne ovat maukkaita.  

Joulussa on mielestäni tärkeintä hyvä mieli ja hyvä ruoka.  Siihen pyrin.  En kaipaa loistokkuutta ja kilpavarustelua koristelussa.  Jotain jouluista tietenkin aion laittaa esille.  Jokainen saa viettää joulua miten haluaa.  Toinen kuuntelee joululauluja lokakuusta lähtien, toinen ei niistä piittaa.  Onneksi pystyn sulkemaan kuulemiseni ei halutuilta ääniltä.  Lunta kaipaan valaisemaan synkkää maisemaa.  Tämäkin kuva piti kaivaa arkistosta.  Ei ole talvet niin kuin ennen.


Joulu on vain kerran vuodessa, onneksi.