Puutarhapolun varrelta

Pyhien jälkeen on palattava arkeen.  Tiedossa on arkisempaa aherrusta, työtä ja kotihommia.  Kotityöt ovat niin tavallisia, ettei niitä edes paljon ajattele.  Toimii aina samalla tavalla, miten on ne hyväksi havainnut.  Toisinaan olisi hyvä vaihtaa tottumuksia esim. siivouksen suhteen.  Olen koittanut siirtyä voimakkaista siivousaineista luonnonmukaisempiin.  Uuninpesussa käytin mäntysuopaa ja se toimi ihan yhtä hyvin kuin ärhäkkäämpikin tuote.  Keuhkoni eivät kestä enää niin voimakkaita hajuja, ettei se ole pelkästään luomun takia.  Kaikkeen puhdistukseen voi käyttää neutraaleja pesuaineita.  Tiskiaine sopii ikkunanpesuun tiskien lisäksi.   Olen jo kauan sitten jättänyt pyykinhuuhteluaineen käytön.  Nyt kuitenkin aloin käyttää etikkaa siihen tarkoitukseen.  Se pehmentää pyykin ja poistaa pinttynyttä hienhajua.  Harmittaa, kun en aiemmin ole löytänyt tätä tietoa.  Etikka on oikeastaan monipuolinen tuote. http://www.siivous.info/pyykinpesu/etikka-huuhteluaine Soodaakin voi

Hyvää joulua ja rauhallista uutta vuotta!  Näinhän se tavataan sanoa ja toivotella.  Sen voisi kääntää toisinkin päin.  Monella on tapana pistää kaikki loput voimansa käyttöön jouluna ja puuhata, siivota, leipoa ja tehdä ties mitä muuta.  Olen omalta kohdaltani saanut aika paljon rauhoitettua, mutta vieläkin jostain välillä ponkaisee jouluihminen esiin.   Onhan se mukavaa kun kotona on siistiä ja jouluista.  Se kestää onneksi niin pienen aikaa, ettei siihen ehdi kyllästyä.  Onneksi sääkin suosii ja kaikkialla Suomessa on luvassa valkoinen joulu.   Ruuista olen jo vähentänyt ylimääräistä, joita jää aina jäljelle ja niitä pitkin hampain syödään joulun jälkeen, ettei tarvitsisi pois heittää.  Pipareiden leipomisen jätin jo muutamia vuosia sitten.  Niitä on monessa paikassa tarjolla, joten ilman ei jää siitäkään herkusta.  Tänä vuonna jätin pois rusinasopan, herneet ja maksalaatikon.  Rosollin ostin valmiina.  Kaikki nämäkin ovat ihan hyvää syömistä, mutta kaikkea on vain liikaa.

Kodin laittamista on tehtävä aina silloin tällöin.  Jahkailemista se välillä on.  Mitä hankitaan, mitä se maksaa, koska tehdään vai tehdäänkö lainkaan.  Yleensä se tehdään, kun on ihan pakko.  Pesukone tai joku muu vehje hajoaa, silloin on pakko ryhryä toimeen.  Pyykinpesukonettakaan ei oikein kannata korjata kuin ihan pienen vian takia.  Yleensä  kone on kestänyt meillä 10 vuotta, tämä nykyinen on sinnitellyt jo 15 vuotta ja vielä jaksaa.   Kaikkea ei pysty yhtä aikaa korjaamaan ja laittamaan.  On tehtävä aikataulu rahavarojen takia.  Tänä vuonna sitä ja toisena vuonna tätä.  Suuria remontteja on mietittävä vielä pidempään.   Rivi- tai kerrostalossa asuva voi jonkun verran laittaa taloyhtiön piikkiin maksuja.  Kiinteät vesikalusteet ainakin, hanat ja pytyn.  Niitäkin vain jos niissä on vikaa. Keittiön hanan saimme taloyhtiön rahoista. Esim. meillä tuli myös suihkun vaihto, se pitää maksaa omasta pörssistä.  Jälkeenpäin ajatellessa ihan turhaa oli odottelu ja kärsiminen huonos

Tästä viikosta alkaa kipuaminen jouluun.  Pikkujoulu on viikonloppuna ja ajatukset siirtyvät sen mukana joulunviettoon. Aikuisten ihmisten joulunvietossa ei enää ole sellaista riemua ja odotusta mitä lapsena.  Se on vain vapaapäiviä ja jouluruokien syömistä.  Monet lähtevät joulunviettoon muihin maisemiin. Ollaan jotenkin kyllästytty kaupalliseen hömpötykseen.  Lapsenlapsien joulunodotuksessa vielä näkee jotain entisen kaltaista.  Heillekin lahjat ovat joulun tärkein asia.  Enkä sitä yhtään vähättele tai halveksi.  Se on ainoa aika kun kaikki saavat lahjoja samaan aikaan ja voidaan vertailla ja iloita yhdessä.  Yhteisaikaa muiden perheenjäsenien kanssa, vaikka sitten lahjoja ihailemalla, on hauskaa. Me kaksi vanhaa varista emme lahjo toisiamme, mutta usein ollaan ostettu jotain yhteistä kotiin tai käyty jossain syömässä. Joulun vapaapäivinä voi käydä ulkoilemassa ja katselemassa joulukoristeluja pihoissa.  Ehkä niistä syntyy joulumieli tai iloitsee muiden jouluriemusta.

Ikääntyessä käy kuten maisemalle, kaukaa katsottuna näyttää kauniimmalta. Virtaava vesi tuo ja vie ohi jotain tärkeää jos ei ole tarkkana. Syksy ja tuleva talvi vie minut aina ajatusteni sisään ja kehittelen mietelauseita luettavaksi ja mietittäväksi.  Mietelauseissa tiivistetään ajatuksia pienempään tilaan.  Toisinaan mietelauseet alleviivaavat jotain tärkeää. Puutarhassa alkaa olla kaikki tehtynä tältä kesältä, pitää kehitellä jotain uutta.  Tonttutyttökin lähti ulkoilemaan ja otti kaverinsa mukaan.  Tavaroiden siirtely herättää välillä uusia ajatuksia ja tuli näistä pari uutta kuvaa blogiin laitettavaksi.  Kaikki tekeminen herättää uusia ideoita.  Käsistä menee varmaan joku virtajohto päähän, käsien liike aiheuttaa uusia ajatusaaltoja, jotka vain pitää ottaa kiinni. Talven tulo kestää aina vain kauemmin.  Nytkin on vettä tihuuttanut viikkokaupalla.  Ilmaston muutos on täällä rannikolla vetinen.  Kunnon talvi on parempi kuin monen kuukauden vesisade.  Mieli

Kodissaan voi käyttää värejä kuinka paljon vain haluaa tai olla valkoisissa sisustuksissa.  Sinne ei tule ketään määräilemään sisustustyyliä.  Sisustustyyli voi vaihtua monesta syystä.  Muodin takia, jonka mukaan en ole ikinä tehnyt mitään.  Osasyy on tietenkin raha, usein ei voi kotiaan uudelleen kalustaa.  Oman mielen mukaan sisustaminen on hyvä ratkaisu meille.  Kun ei ole sisustuksen ammattilainen niin kodista voi tulla jonkun mielestä kauhea, mutta jos siellä itse viihtyy, se on pääasia. Pidän vanhoista tavaroista ja varsinkin tekstiilit ovat aika lailla värikkäitä.  Uusin retro-ostos on vanha ryijy, josta tuttuni halusi luopua.  Siinä on mielestäni upeat värit.  Punainen on suosikkivärejäni ja mustassa pohjassa kukat suorastaan hehkuvat. Makuuhuoneeseen yritetään yleensä laittaa rauhoittavia värejä, ehkä minun uneni kaipaa enemmän räiskyvyyttä.  Lämmittävät värit antavat turvallisuuden tunnetta. Tänä syksynä olen kaivannut värejä ja niitä on monessa p

Pieni kylä on vaipunut talven odotukseen.  Rehut on säilötty palloihin ja kauniit lokakuun säät näyttävät maaseudusta kauniin kuvan.  Aina en muista, kun kauniita maisemia katselen, että taloja on paljon tyhjillään.  Viimeiset rohkeat viljelijät ja eläinten kanssa työskentelevät tekevät elantonsa eteen sen minkä pystyvät.    Siikainen kylineen on kaunista, mutta kivikkoista seutua.  Vakituinen väkimäärä pyörii 1500 hengen tuntumassa.  Mökkeilijöitä taitaa olla jo enemmän.   Näin syksyllä ei paljon ihmisiä näe, kun kylillä kulkee.  Ruokatuotanto alkaa olla harvojen käsissä.  Pienet maaseutuyrittäjät ovat kovilla.  Saavat kai sentään perheelleen vielä elannon.  En heitä yhtään kadehdi, vaikka saavat asua ja hengittää maaseudun rauhassa. Tässäkin kylässä on 50 vuotta sitten asunut  paljon enemmän väkeä.  Kaupunkiin lähtivät nuoret työn hakuun ja jäivät niille paikoille.  Talot tyhjenevät eikä kukaan niistä huolehdi.  Joitakin uusia asukkaita on tul

Mitä pidemmälle syksyä mennään, kasvit kuihtuvat ja ne on pakko katkoa pois, niin halu pihan koristeluun kasvaa.  Joulua en vielä odota, mutta jotain piristystä kuitenkin.  Aurinkovaloja on monenlaisia ja ne vielä saavat ladattua virtaa, että loistavat hetken aikaa pimeydessä.  Niitä vain olisi pitänyt kesällä ostaa, koska kauppiaat vetävät ne pois myynnistä syksyn tullen.  Näitäkin olisi pitänyt ostaa enemmän, yksi valo on aika yksinäinen, värikäs kuitenkin. Onneksi sain ylipuhuttua perheen rakentajan tuulimyllyn tekoon.  Sitä on mukava katsella ja se värittää takapihaa mukavasti.  Siihenkin on sisälle viritetty aurinkovalo joka kajastaa ikkunasta.  Voi kuvitella sinne asettuneen asumaan pienen asukkaan, joka illan tullen laittaa valot päälle. Muutakin koristetta alkaa kerääntyä pihaan.  Vanha luuta, jota ei ole oikeastaan käytetty, olen nostanut tikkaiden päälle.  Idea ei ole ihan vielä valmis.  Sitä voisi jotenkin koristaa.  Kanervat ovat hyvä tapa elävöittää istutu

Hehkutan aina syksyn ihanuutta.  Hienoa aikaa se onkin.  Useimiten tulee kuvattua kauniina päivinä.  Kuka sitä nyt sateella viitsii kuvata. Selailin valokuvamuistojani syksyistä muutaman vuoden ajalta.  Syksy ei ole aina aurinkoinen ja värikäs.  Säätiloja löytyy sateesta sumun kautta aurinkoon.   Kuvakavalkaadini ei ole välttämättä aikajärjestyksessä.  Paljon olen kuvannut, sen huomasin. Kuvaan enemmänkin itselleni, kuin muille.  Jos niistä saa iloa joku muukin, niin se on hyvä.  Tein juuri kalenterin omista kuvistani, niin saan muistella edellistä vuotta.  Mielestäni syksy alkaa syyskuussa ja loppuu marraskuun loppupuolella..   En välttämättä muista koska tai missä olen kuvannut  Onneksi tietokone ilmoittaa.  Toisaalta,  mitä sen on väliä.