lauantai 29. joulukuuta 2018

Pyykinpesu ja siivous, arki alkaa

Pyhien jälkeen on palattava arkeen.  Tiedossa on arkisempaa aherrusta, työtä ja kotihommia.  Kotityöt ovat niin tavallisia, ettei niitä edes paljon ajattele.  Toimii aina samalla tavalla, miten on ne hyväksi havainnut.  Toisinaan olisi hyvä vaihtaa tottumuksia esim. siivouksen suhteen.  Olen koittanut siirtyä voimakkaista siivousaineista luonnonmukaisempiin.  Uuninpesussa käytin mäntysuopaa ja se toimi ihan yhtä hyvin kuin ärhäkkäämpikin tuote.  Keuhkoni eivät kestä enää niin voimakkaita hajuja, ettei se ole pelkästään luomun takia.  Kaikkeen puhdistukseen voi käyttää neutraaleja pesuaineita.  Tiskiaine sopii ikkunanpesuun tiskien lisäksi.  

Olen jo kauan sitten jättänyt pyykinhuuhteluaineen käytön.  Nyt kuitenkin aloin käyttää etikkaa siihen tarkoitukseen.  Se pehmentää pyykin ja poistaa pinttynyttä hienhajua.  Harmittaa, kun en aiemmin ole löytänyt tätä tietoa.  Etikka on oikeastaan monipuolinen tuote.


Soodaakin voi käyttää puhdistuksessa.  Sitä en ole vielä kokeillut.

Pesu- ja puhdistusaineita on kaupoissa hyllymetreittäin, ehkä pitäisi ensin katsastaa kotihyllyt, mitä sieltä voisi käyttää.  Vanhojen konstien sanotaan olevan parempia kuin pussillinen uusia.  Ennenkin on saatu koti puhtaaksi ilman vahvoja aineita. 

 Kotien pinnat eivät kestä kaikkia aineita.  On aina parempi aloittaa hellemmillä tuotteilla ja lisätä vasta sitten tehoa.

Matotkin on aina pesty mäntysuovalla.  Siitä tulee hyvä tuoksu hetkeksi aikaa. Tässä minä iloisesti pesen mattoa pressun päällä. 





sunnuntai 23. joulukuuta 2018

Joulun aikaan

Hyvää joulua ja rauhallista uutta vuotta!  Näinhän se tavataan sanoa ja toivotella.  Sen voisi kääntää toisinkin päin.  Monella on tapana pistää kaikki loput voimansa käyttöön jouluna ja puuhata, siivota, leipoa ja tehdä ties mitä muuta.  Olen omalta kohdaltani saanut aika paljon rauhoitettua, mutta vieläkin jostain välillä ponkaisee jouluihminen esiin.  

Onhan se mukavaa kun kotona on siistiä ja jouluista.  Se kestää onneksi niin pienen aikaa, ettei siihen ehdi kyllästyä.  Onneksi sääkin suosii ja kaikkialla Suomessa on luvassa valkoinen joulu.  

Ruuista olen jo vähentänyt ylimääräistä, joita jää aina jäljelle ja niitä pitkin hampain syödään joulun jälkeen, ettei tarvitsisi pois heittää.  Pipareiden leipomisen jätin jo muutamia vuosia sitten.  Niitä on monessa paikassa tarjolla, joten ilman ei jää siitäkään herkusta.  Tänä vuonna jätin pois rusinasopan, herneet ja maksalaatikon.  Rosollin ostin valmiina.  Kaikki nämäkin ovat ihan hyvää syömistä, mutta kaikkea on vain liikaa.

Jouluna pitäisi nauttia luonnosta ja läheisistä.  Niiden antaman energian voimalla jaksaa pitkälle ensi vuoteen.  Minunkin jouluuni kuuluu hautausmaalla käyntiä ja maalla käyntiä, kinkun paistoa, perunalaatikon tekoa ja riisipuuron syöntiä.  En sentään kaikesta halua luopua, jouluhan on vain kerran vuodessa.  Rauhallista joulua ja Hyvää uutta vuotta!










keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Koti kuntoon jouluksi

Kodin laittamista on tehtävä aina silloin tällöin.  Jahkailemista se välillä on.  Mitä hankitaan, mitä se maksaa, koska tehdään vai tehdäänkö lainkaan.  Yleensä se tehdään, kun on ihan pakko.  Pesukone tai joku muu vehje hajoaa, silloin on pakko ryhryä toimeen.  Pyykinpesukonettakaan ei oikein kannata korjata kuin ihan pienen vian takia.  Yleensä  kone on kestänyt meillä 10 vuotta, tämä nykyinen on sinnitellyt jo 15 vuotta ja vielä jaksaa.  

Kaikkea ei pysty yhtä aikaa korjaamaan ja laittamaan.  On tehtävä aikataulu rahavarojen takia.  Tänä vuonna sitä ja toisena vuonna tätä.  Suuria remontteja on mietittävä vielä pidempään.  

Rivi- tai kerrostalossa asuva voi jonkun verran laittaa taloyhtiön piikkiin maksuja.  Kiinteät vesikalusteet ainakin, hanat ja pytyn.  Niitäkin vain jos niissä on vikaa. Keittiön hanan saimme taloyhtiön rahoista. Esim. meillä tuli myös suihkun vaihto, se pitää maksaa omasta pörssistä.  Jälkeenpäin ajatellessa ihan turhaa oli odottelu ja kärsiminen huonosta suihkusta.  Ei voinut ottaa kovempaa vesisuihkua ollenkaan, suihku irtosi.

Kaikki mikä liittyy veteen ja viemäröintiin, on yleensä aina hintavaa jos ei osaa tai pysty itse tekemään.  Eikä niitä kannata huonolla ammattitaidolla alkaakaan tekemään, siitä ei tule muuta kuin sutta ja sekundaa.

Joulu on yleensä se aikaraja, mihin tähdätään.  Jouluksi kuntoon, vaikka elämä jatkuu joulun jälkeenkin.  On siinä joulussa siis  jotain hyvääkin, patistaa tekemään ja laittamaan paikat kuntoon.


Syksy oli alkuunsa kaunis, nyt on ollut sateista ja pimeää.  Jouluksi voisi sääkin kirkastua ja sataa muutama sentti lunta, niin sekin olisi kunnossa.


keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Joulua odottaa vaikkei tahtoisikaan

Tästä viikosta alkaa kipuaminen jouluun.  Pikkujoulu on viikonloppuna ja ajatukset siirtyvät sen mukana joulunviettoon. Aikuisten ihmisten joulunvietossa ei enää ole sellaista riemua ja odotusta mitä lapsena.  Se on vain vapaapäiviä ja jouluruokien syömistä.  Monet lähtevät joulunviettoon muihin maisemiin. Ollaan jotenkin kyllästytty kaupalliseen hömpötykseen. 

Lapsenlapsien joulunodotuksessa vielä näkee jotain entisen kaltaista.  Heillekin lahjat ovat joulun tärkein asia.  Enkä sitä yhtään vähättele tai halveksi.  Se on ainoa aika kun kaikki saavat lahjoja samaan aikaan ja voidaan vertailla ja iloita yhdessä.  Yhteisaikaa muiden perheenjäsenien kanssa, vaikka sitten lahjoja ihailemalla, on hauskaa.

Me kaksi vanhaa varista emme lahjo toisiamme, mutta usein ollaan ostettu jotain yhteistä kotiin tai käyty jossain syömässä.

Joulun vapaapäivinä voi käydä ulkoilemassa ja katselemassa joulukoristeluja pihoissa.  Ehkä niistä syntyy joulumieli tai iloitsee muiden jouluriemusta.



 Näiden kuvien jälkeen tännekin on satanut muutama sentti lunta ja tuntuu ihan talviselta.  






tiistai 13. marraskuuta 2018

Talven tulo tekee mietteliääksi


Ikääntyessä käy kuten maisemalle, kaukaa katsottuna näyttää kauniimmalta.

Virtaava vesi tuo ja vie ohi jotain tärkeää jos ei ole tarkkana.



Syksy ja tuleva talvi vie minut aina ajatusteni sisään ja kehittelen mietelauseita luettavaksi ja mietittäväksi.  Mietelauseissa tiivistetään ajatuksia pienempään tilaan.  Toisinaan mietelauseet alleviivaavat jotain tärkeää.

Puutarhassa alkaa olla kaikki tehtynä tältä kesältä, pitää kehitellä jotain uutta.  Tonttutyttökin lähti ulkoilemaan ja otti kaverinsa mukaan.  Tavaroiden siirtely herättää välillä uusia ajatuksia ja tuli näistä pari uutta kuvaa blogiin laitettavaksi.  Kaikki tekeminen herättää uusia ideoita.  Käsistä menee varmaan joku virtajohto päähän, käsien liike aiheuttaa uusia ajatusaaltoja, jotka vain pitää ottaa kiinni.




Talven tulo kestää aina vain kauemmin.  Nytkin on vettä tihuuttanut viikkokaupalla.  Ilmaston muutos on täällä rannikolla vetinen.  Kunnon talvi on parempi kuin monen kuukauden vesisade.  Mieli pitäisi pitää virkeänä sateessakin.  Valoa syksyyn ja mieleen!  


torstai 1. marraskuuta 2018

Värikästä retroilua

Kodissaan voi käyttää värejä kuinka paljon vain haluaa tai olla valkoisissa sisustuksissa.  Sinne ei tule ketään määräilemään sisustustyyliä.  Sisustustyyli voi vaihtua monesta syystä.  Muodin takia, jonka mukaan en ole ikinä tehnyt mitään.  Osasyy on tietenkin raha, usein ei voi kotiaan uudelleen kalustaa.  Oman mielen mukaan sisustaminen on hyvä ratkaisu meille.  Kun ei ole sisustuksen ammattilainen niin kodista voi tulla jonkun mielestä kauhea, mutta jos siellä itse viihtyy, se on pääasia.

Pidän vanhoista tavaroista ja varsinkin tekstiilit ovat aika lailla värikkäitä.  Uusin retro-ostos on vanha ryijy, josta tuttuni halusi luopua.  Siinä on mielestäni upeat värit.  Punainen on suosikkivärejäni ja mustassa pohjassa kukat suorastaan hehkuvat.


Makuuhuoneeseen yritetään yleensä laittaa rauhoittavia värejä, ehkä minun uneni kaipaa enemmän räiskyvyyttä.  Lämmittävät värit antavat turvallisuuden tunnetta.





Tänä syksynä olen kaivannut värejä ja niitä on monessa paikassa.  Olohuone sai jo aiemmin oranssiset retroverhot.

 Vanha jalkalamppu, joka sekin alkaa olla jo retroiässä.  Retroikä on kai vuosilukujen 1950-1980 välissä oleva aika.

Tummat värit lähellä antavat kirkkaisiin väreihin vastavoimaa. Ei mikään väri yksinään ole mielestäni hieno.  

Ruukkukasvikin näyttää vihreämmiltä kirkasta verhoa vasten.




Kissa ei verhojen väristä välitä, mutta paksujen verhojen taakse on mukava piiloutua.

Oma ulkoiluhäkki antaa sille mahdollisuuden ulkoilla turvallisesti.








Leipomispäivä sopi hyvin retroilun tunnelmaan.  


tiistai 16. lokakuuta 2018

Pieni kylä maaseudulla

Pieni kylä on vaipunut talven odotukseen.  Rehut on säilötty palloihin ja kauniit lokakuun säät näyttävät maaseudusta kauniin kuvan.  Aina en muista, kun kauniita maisemia katselen, että taloja on paljon tyhjillään.  Viimeiset rohkeat viljelijät ja eläinten kanssa työskentelevät tekevät elantonsa eteen sen minkä pystyvät.  




 Siikainen kylineen on kaunista, mutta kivikkoista seutua.  Vakituinen väkimäärä pyörii 1500 hengen tuntumassa.  Mökkeilijöitä taitaa olla jo enemmän.  

Näin syksyllä ei paljon ihmisiä näe, kun kylillä kulkee. 

Ruokatuotanto alkaa olla harvojen käsissä.  Pienet maaseutuyrittäjät ovat kovilla.  Saavat kai sentään perheelleen vielä elannon.  En heitä yhtään kadehdi, vaikka saavat asua ja hengittää maaseudun rauhassa.





Tässäkin kylässä on 50 vuotta sitten asunut  paljon enemmän väkeä.  Kaupunkiin lähtivät nuoret työn hakuun ja jäivät niille paikoille.  Talot tyhjenevät eikä kukaan niistä huolehdi.  Joitakin uusia asukkaita on tullut.  Mökkiläisinä yritämme yhtä taloa pitää kunnossa.  Sekin on 100 vuotta vanha.

Surullista maaseudun tyhjeneminen on, mutta voiko sille tehdä kukaan mitään? 


 Tämäkin talo mäen päällä koivujen takana on ollut pitkään tyhjillään.  Siitä ei ehkä saa enää asuttavaa, kaunis sekin on kameran takaa.

Minulle kävely pelloilla ja metsäteillä tuottaa suurta iloa ja olen iloinen, että vielä pystyn siihen.  

Joten täytyy iloita siitä, mihin voin vaikuttaa, eikä surra sitä mille minä en voi mitään.



keskiviikko 10. lokakuuta 2018

Kehittelyä pihan koristeluun

Mitä pidemmälle syksyä mennään, kasvit kuihtuvat ja ne on pakko katkoa pois, niin halu pihan koristeluun kasvaa.  Joulua en vielä odota, mutta jotain piristystä kuitenkin.  Aurinkovaloja on monenlaisia ja ne vielä saavat ladattua virtaa, että loistavat hetken aikaa pimeydessä.  Niitä vain olisi pitänyt kesällä ostaa, koska kauppiaat vetävät ne pois myynnistä syksyn tullen.  Näitäkin olisi pitänyt ostaa enemmän, yksi valo on aika yksinäinen, värikäs kuitenkin.


Onneksi sain ylipuhuttua perheen rakentajan tuulimyllyn tekoon.  Sitä on mukava katsella ja se värittää takapihaa mukavasti.  Siihenkin on sisälle viritetty aurinkovalo joka kajastaa ikkunasta.  Voi kuvitella sinne asettuneen asumaan pienen asukkaan, joka illan tullen laittaa valot päälle.


Muutakin koristetta alkaa kerääntyä pihaan.  Vanha luuta, jota ei ole oikeastaan käytetty, olen nostanut tikkaiden päälle.  Idea ei ole ihan vielä valmis.  Sitä voisi jotenkin koristaa.  Kanervat ovat hyvä tapa elävöittää istutuksia.  Laitoin ne tällä kertaa seinäkoreihin.


En ole taitava tekemään mitään, mutta omaksi iloksi ja mielen virkistykseksi on mukava puuhailla ulkona ja kehitellä jotain.  Kaikki ei ole valmista heti, vaan vaatii jatkotoimenpiteitä.  Kaikki kaupasta ostettavat koristelut ovat aika hintavia.  Kotoa löytyy usein pois heitettävää, josta voisi saada parantelemalla ja korjailemalla käyttökelpoista.  Strömsö on siitä hyvä esimerkki, jos vain olisi sitä taitoa.  Olen enemmän ideoija tässä lajissa.  Keittiössä pärjään paremmin.

Tältä sivulta löytyi jotain, mistä minäkin selviäisin.



keskiviikko 3. lokakuuta 2018

Syksyjen kuvasatoa

Hehkutan aina syksyn ihanuutta.  Hienoa aikaa se onkin.  Useimiten tulee kuvattua kauniina päivinä.  Kuka sitä nyt sateella viitsii kuvata.

Selailin valokuvamuistojani syksyistä muutaman vuoden ajalta.  Syksy ei ole aina aurinkoinen ja värikäs.  Säätiloja löytyy sateesta sumun kautta aurinkoon.  

Kuvakavalkaadini ei ole välttämättä aikajärjestyksessä.  Paljon olen kuvannut, sen huomasin. Kuvaan enemmänkin itselleni, kuin muille.  Jos niistä saa iloa joku muukin, niin se on hyvä.  Tein juuri kalenterin omista kuvistani, niin saan muistella edellistä vuotta.

 Mielestäni syksy alkaa syyskuussa ja loppuu marraskuun loppupuolella.. 

 En välttämättä muista koska tai missä olen kuvannut  Onneksi tietokone ilmoittaa.  Toisaalta,  mitä sen on väliä.