Puutarhapolun varrelta

Pakkaspäivinä, aurinkoisina sellaisina, voi lähteä lähiluontoon kameran kanssa.  Nuuhkia lumen ja talven tuoksuja, siristellä silmiään auringon paisteessa ja antaa kameran laulaa.  Kunto kasvaa kohisten, kun kapuaa rinteitä lumessa.  Kuvaamiseen innostuu niin paljon, ettei huomaa muiden kulkijoiden ihmetteleviä katseita. Lumipäinen kalliokotka valvoo maastoa.  Lähiluonnossakin löytää uusia kuvakulmia, kun vielä lisää ripauksen mielikuvitusta.   Pieni joki, Varvourinjuopa, on jäätynyt ja siihen on voitu tehdä latuja sunnuntaihiihtäjien iloksi. Kirjurinluodosta otettuja kuvia.  Kirjurista on tullut kaupunkilaisten ulkoilupuisto.  Siellä pääsee mm. hiihtämään ja luistelemaan.  #kansallinenkaupunkipuisto

Tänään, kun pakkanen laski - 14 asteeseen, oli pakko istuttaa ruukkuihin jotain vihreää.  Muratti amppeliin ja jonkun sortin aralia tavalliseen ruukkuun. Tämän Aralian latinankielinen nimi on polyscias balfouri.  Se kasvaa luultavasti aika korkeaksi, jos se ei satu kuolemaan minun ja erityisesti kissan käsittelyssä. Viherkasvit tuovat jotenkin kesän lähemmäs.  Mullan tuoksu talven keskellä on jotenkin hurmaava.   Uskaltauduimme pakkasessa vähän ulkoilemaankin ja ihastelemaan auringon leikkiä lumella.  Ei ulkona kovin kauaa seisoskelemaan pysty.  Pakkanen  ja lumi alkaa olla täällä länsirannikolla katoava luonnonvara.  Ei sovi valittaa jos pakkanen muutaman päivän viivähtää. Kaikenlaista kesän kasvukauteen liittyvää voi aloittaa aikaisin keväällä, ehkä jo talvella.  Suunnitelmat kannattaa tehdä ajoissa ja erikoisempien siementen tilaukset. Minun pitää malttaa mieleni aloittamisen suhteen.  Suunnitelmat toki ovat jo valmiina, odottelen vain starttausta. Jotkut aloittavat chili