Puutarhapolun varrelta

Vuosia olen miettinyt uuden kissan hakemista.  Pari päivää sitten kissanpoikanen tuli meille.  En enää muistanut miten riehakas pentu voi olla.  Siitä on jo niin kauan kun meillä oli kissanpentu. Ei taida olla ehjää mattoa, tapettia tai pöytäliinaa kun jouluun saakka päästään.  Kivahan sitä on seurata, kun se pelaa curlinkia kaikilla mahdollisilla liikkuvilla esineillä ja ruualla. Tavallisen maatiaiskissan halusimme.  Pitkäkarvainen tuottaa vielä enemmän työtä.  Sisäkissan jälkiä saa siivota joka nurkasta.  En aiokkaan päästää kissaa kulkemaan ulkona, muuten kuin taluttimen kanssa tai tarhassa.  Siinäkin on sitten projekti ensi kesälle.  Piha vain alkaa jäädä pieneksi kaikille rakennelmille. Kissan ja minkä tahansa lemmikin otto kotiin velvoittaa huolehtimaan siitä monta vuotta.  Ei eläintä voi ottaa hetken mielijohteesta.  Edellinen kissa oli meillä 20 vuotta. Jotenkin kissa varmaan piristi mielialaa näin pimeällä il...