perjantai 15. lokakuuta 2021

Kukkasipulit

Haluan edes vähän muistella miltä multa tuoksuu ja istutan itse joulukukkani.  Tilasin postimyynnistä hyasintin sipuleita ja jo istutin ne.  Katsotaan sitten onnistuuko vai ei.  Samoin tilasin amarylliksenkin sipulin.  Sitä en vielä arvannut istuttaa, ainakin pari viikkoa vielä ajattelin odottaa.  Hyasinttipussissa oli kolme sipulia.  Istutin ne samaan astiaan.  Olen tilannut monesti samasta paikasta ja olen ollut tyytyväinen palveluun.


  https://www.korpikangassiemen.fi/syksyn-sipulit-c-56.html

Yhden pussin pieniä tulppaanejakin olen istuttanut.  Tulppaaneista minulla on huonoja kokemuksia. Yhtenä syksynä istutin n. 200 sipulia ja niistä ei noussut kuin 10%.  Suuren osan olivat myyrät tai jotkut muut halukkaat syöneet ja toiset eivät vain lähteneet.  Tämä tapahtui mökillä, jossa eläimistöä riittää.  Ihailen aina kuvissa näkyviä tulppaanipeltoja.  Sellaisia ei tavallinen harrastaja saa aikaiseksi.


Tulppaanit, jos niiden kasvattamisen saa onnistumaan, ilahduttavat monta vuotta.  Suojaisessa paikassa kaupunkipuutarhassa minäkin sain yhden laadun kukoistamaan.  Aina niitä joka kevät odotteli nousevaksi ja ensimmäisenä ne seinän vierestä nousivatkin.  


Halvemmaksi sipulien tilaaminen ei tule.  Amaryllis maksoi melkein kympin ja postimaksu vielä päälle.  Itse istuttamisen ajatus on tärkein.  Niin paljon en viitsi tehdä, että ottaisin sipulit talteen ja istuttaisin uudelleen.  

Joulukukkasten kukkimista ei tarvitse odotella niin kauan kuin kevättä.  On yksi etappi kukkimisessa.



keskiviikko 6. lokakuuta 2021

Talvi on vain pieni väliaika

 Kalliit kesäkukat ovat kuihtuneet ja kuolleet.  Yhden vinkin sain terassihortensian talvehtimisesta seuraavaa kesää varten.  Minulla ei ole kellaria eikä kylmää kuistia johon voisin kukkia säilöä, joten kokeilin kaivamalla hortensian kukkapenkkiin ja peittelin sen pudonneilla lehdillä.  Ensi kesänä sitten näen , onnistuiko.  Monet sanoivat onnistuneensa.  Ammattilaisetkin kehottavat talvettamaan ulkona

https://www.plantagen.fi/hortensia.html

Hortensia on komea kasvi, joka kukkii koko kesän.  Aika arvokaskin se on.  Maksoin 15 €.  Joten olisi hauskaa jos sen saisi säilymään talven yli.

Muutakin valmistelua olen jo tehnyt ensi kevättä varten.  Kaikki ovat epävarmoja tekemisiä, kun ei tiedä minkälainen kevät on tulossa.  Vanha sanontakin on sitä varten: "jos vielä eletään ja ollaan".  

Nappasin autiotontilta pari hevoskastanjan siementä ja tuikkasin ne multaan.  Ne eivät taitaneet olla ihan kypsiäkään vielä.  Kokeilla voi aina kaikenlaista.  

Ostin viimeisestä alennusmyynnistä yhden vadelmantaimenkin.  Se on vielä hengissä parin viikon takaisen istutuksen  jälkeen.  



Näin kauniita vadelmia toivon ensi kesänä saavani.  Ehkä ostan sille kaverin keväällä.





Karhunvadelma on vieressä häkissä.  Siitä en saanut tänäkään kesänä kuin muutaman vadelman.  Se kasvaa aivan komeasti, mutta hedelmät kestävät kauan kypsyä, eikä niitä tule paljon.  Ensimmäisenä talvena rusakot tai jotkut muut eläimet söivät kaikki varret.  Se on pakko olla verkossa, säilyvät ainakin ne.



Talvi on puutarhaharrastajalle vain väliaika.  Seuraavaa kesää alan jo suunnitella viimeisiä kukkasia haravoidessa kompostiin.


Niin, ensi kesänä saan   yhden ylimääräisen vuoden muhineen kompostin käyttöön.  Saan siitä voimaa marjapensaille.  Kasvimaahan en sitä vieläkään uskalla laittaa.  Siinä kun on huussijätöksetkin.

Aurinko alkaa laskea aina vain aikaisemmin.  Muutama kuukausi ja menee toisin päin.  










torstai 23. syyskuuta 2021

Keräilijä on historian säilyttäjä

 Keräilijät säilyttävät historiaa omalta osaltaan, muuten monta tavaraa heitettäisiin roskana pois tai poltettaisiin.  Keräilyn kohteena voi olla melkein mikä vaan.  Lentokoneista postimerkkeihin, rahatilanteen mukaan.

Usein tavalliset keräiltävät tuotteet mahtuvat hyllyihin tai kaappeihin, joista ne on helppo kaivaa esiin.  On silti keräilyn pohjalta perustettu pienmuseoitakin.  Tällä viikolla on puoliseitsemän ohjelmassa esitelty kaikenlaisia museoita, jotka varmaan ovat lähteneet yhdestä esineestä.  Oikeastaan museoviikkoa vietetään toukokuussa, mutta voi sitä viettää koska vaan.

Kirpputoreilta voi löytää jotain keräilytavaroita jos joku luopuu keräilystä ja pistää kamat myyntiin. Silmä tarkkana pitää olla koska myyntipöydät notkuvat samaa rojua, mitä on jo kotona kaapit ja hyllyt täynnä.

Keräily-ja antiikkitapahtumista löytyy varmasti hienoja keräilykohteita.  Niihin kerääntyy kauppiaita ympäri Suomen.  Hintataso on kalliimpi.  

Netti on tietysti suuri aarreaitta kaikenlaiselle tavaralle.  Jotenkin kiertely tapahtumissa on mielenkiintoisempaa, pääsee hiplaamaan esineitä ja katsomaan kuntoa.  Vähän sama mielestäni, kuin kirjojen lukeminen tuntuu minusta paremmalta kuin äänikirjat. 

Suurin osa kirjoista löytyy tällä hetkellä mökiltä.  Tässä aittakirjasto.  Kirjoja löytyy muistakin tiloista hyllyilta, laatikoista, joissa on on yhteen aikaan keräilemäni lastenkirjat.



Huutokaupatkin ovat nykyään harvinaisia, samoin antikvariaatit.  Kaikki vanhanaikaiseksi koetut jutut hiipuvat, ei niinkään tavaroiden puutteeseen vaan kiinnostuksen puutteeseen.  

Onko keräilevä ihminen liiaksi sidoksissa menneisyyteen, eikä halua luopua mistään.  Mistä syntyy halu laittaa talteen kortit, lehdet, kirjat, kahvikupit ja muut menneisyydestä muistuttavat tavarat.  Monet keräilykohteet liittyvät omaan menneisyyteen ja tietysti kiinnostuksen kohteisiin.



Omat mielenkiintoni liittyy kuviin ja kirjoituksiin.  Kortit omasta kotikaupungista, valokuvat ja kirjat ovat viimeisiä joista luopuisin.  Koitan jopa kaikille lehdille keksiä jonkun muun uudelleen sijoittamisen, kuin paperiroskiksen.  Yllättävästi ne kelpaavat luettavaksi vielä monessa paikassa.



maanantai 13. syyskuuta 2021

Syystunnelmia 2

 Pitää vielä laittaa mökkipihankin syysvärejä.  Kauniita värikkäitä pensaita on ilo katsella.  Kohta ne leikataan kumoon ja keväällä ne taas yltyvät kasvuun.  Pihlajamarjoilla on kiva täyttää kesäkukista tyhjentyneet ruukut.  Väriä lisää.




Kesällä vihreyttä, syksyllä keltaisuutta.  Muodonmuutos antaa silmille kauneutta.  Omalta kohdaltakin vastaavanlainen olisi hyväksi.  



Tätä ei leikata tyngäksi. 



Pihlajamarjoilla voi täyttää amppelit, kun marjat putoilevat amppeleihin voi laittaa hakoja.



Värillisten pensaiden jono punaisten rakennusten vierellä on mielestäni todella kaunis.


Horsmatkin punastuvat peltojen ojissa.  Mahtaako horsma olla alkuperäinen suomalainen vai onko sekin tullut jostain muualta.




maanantai 6. syyskuuta 2021

Syksyn tunnelmia

 Kävelylenkeilläni bongaan jo syksyn värejä.  Koivut eivät vielä ole kellastuneet, mutta muita puita löytyy jo monenlaisissa väreissä.  Puhelin on pakko kaivaa taskusta ja näppäiltävä kuva jos toinenkin.  Syksy saa minut aina yhtä iloiseksi.  Silloin, tällöin runonikin käsittelee syksyä. Yksi runoistani kirjastani Kaipaus:

Tuuli kuhisee ja kuiskii

syksy tulee, syksy tulee

kesä on syksyä saattamassa

juna jo puksuttaa asemalle

ilma on täynnä syksyn ääniä

sateen ropinaa

putoavien lehtien kahinaa

kosteassa säässä värjöttävien 

variksien

yksinäistä huutelua



Pihlajissa oksat kannattelevat mahtavaa satoa lintujen syötäväksi.  Perinnetietoa on pihlajien runsaasta sadosta voi pitää valheena tai sitten ei:  Pihlaja ei kahta taakkaa kanna.  Tuntuisi hyvältä näin lumikolan varresta katsottuna.  Nykyisin ei meteorologitkaan aina tiedä minkälaista säätä on tulossa.

Vielä eivät kesäkukatkaan ole lannistuneet vaan jatkavat kukintaa.  Samettikukat hehkuvat nekin syksyn väreissä.  Taidan ensi keväällä laittaa joka kukkapenkkiin perennojen keskelle samettikukan siemeniä.  Ne ilahduttavat kauan.



maanantai 30. elokuuta 2021

Sieniä koppaan ja pakkaseen

 Turhaan huolehdin sienisadosta, kun oli niin kuivaa.  Vettä tuli pari viikkoa ja sienet alkoivat tupsahdella maasta.  Kaikenlaisia sieniä yhtä aikaa. Haperot, tatit, kantarellit ja rouskut tungeksivat mättäissä.  Olen sillä lailla valikoiva, etten nouki kuin herkkutatteja ja kantarelleja.  Tunnistan kyllä useampiakin laatuja, mutta nämä kaksi tuntuvat parhailta.  Kun vielä yksin joudun ne syömään, niin miksi liikkaa noukkisin.  En oikein pidä suolasienistä, joten jätän rouskut muille.

Säästelin viimevuotisia sieniä pakasteessa ja nyt piti ne muutamat pussit laittaa syömäkuntoon, etteivät sekoitu uusiin.  Vähän sienet kärsivät pitkästä pakastamisesta.  Paljon kermaa ja sipulia niin kelpaavat.  Piirakkaa ja kastiketta.


Tatteja olikin tullut paljon viime metsässä käynnin jälkeen.  Osa oli päässyt kasvamaan liian isoiksi ja niistä joutui raakkaamaan ison osan.  Hyviltä näyttivät päälle päin, madot vain olivat ehtineet ennen minua.


Kantarelleja löysin vähemmän.  Niitä kasvaa varmaan lisää jos vain lämpimät ilmat jatkuvat.  Metsässä näkyi oudompia sieniä.  Kenties jotain lahottajasieniä.  Ne ovat toisinaan kauniin värisiä.

Kauniit syksyiset päivät saivat vielä perhosetkin viimeisiin kukkiin.  Kannukset aina keräävät kauniimmat perhoset.





maanantai 16. elokuuta 2021

Kultapallo

 Haeskelin kaikki kaupungin taimimyymälät keväällä ja etsin Kultapallon taimia.  Mistään ei löytynyt.  Mökin vanhassa puutarhassa oli joskus ollut Kultapallo, mutta se oli vuosien saatossa hävinnyt leikkelyn tai kaivamisen takia.  Halusin kukan, koska se mielestäni kuuluu puutarhaan.  Laitoin jo hädissäni kyselyn faceenkin ja olisin jonkun puutarhasta sellaisen ehkä saanutkin.  Onneksi bongasin mökkipaikkakunnan lehdestä ilmoituksen taimimyymälästä, siis maaseudulla.  Soitin sinne ja sieltähän sellainen löytyi.  Ostin pari taimea ja nyt  ne kukkivat.



Ne eivät vielä kasvaneet niin isoiksi, kuin ne parhaimmillaan ovat.  Kukka on kaunis ja runsastuu toivottavasti ajan myötä.  

Kultapallo on vanha perenna, jonka ei soisi katoavan pihoilta.  Se alkaa kasvaa myöhemmin keväällä ja kukkii tietysti myöhemmin.  Ei kaikkien tarvitse kukoistaa heinäkuussa.

https://www.kekkila.fi/kasvikirjasto/kultapallo/

Ne vaativat tukea, joko seinän vierestä tai muuten on tuettava.  Laitoin kukan vanhan omenapuun juureen.  Sitä ei ole raaskittu kaataa kokonaan, vaikka rungon keskelläkin on iso reikä.  Nyt se on omiaan tukipuuna heikommalle.


Vanhoista puutarhoista löytyy varmaan muitakin kestäviä kasveja, joita voisi hyödyntää vanhan ja uudenkin puutarhan kasvigalleriaan.  Nyt alkaakin taas syyskesän aika, kun voi jakaa ja siirrellä perennoja.  Minä siirsin mökiltä Kuunliljaa kaupungin penkkiin, se kun oli siellä kasvanut penkin liian täyteen.  Ensin voikin katsastaa omat penkit, eikä heti rynnätä kalliisiin taimimyymälöihin.


Mökkikuntani täytti 150 vuotta ja sai upean teoksen tien varteen.



tiistai 10. elokuuta 2021

Elokuu on sadonkorjuun aika

Kotimaan matkailun jälkeen on  hauska taas uppoutua tavallisiin kotihommiin.  Leivontaa, ruuanlaittoa ja mehunkeittoa.  Vähän oli marjoja käytettävissä, pari vajaata maijallista.  Tuli niistä nyt muutama pullo, että saan nauttia itsetehdyn mehun kotoisuudesta.  Minä tosiaan juon kaikki mehut, en tee niistä kiisseliä, enkä muitakaan soppia.  Ulkoilun ja lenkin jälkeen mehu maistuu, ikään kuin palautusjuomana.




Leivontaakin olen nyt paljon harrastanut, kun olen kokeillut valmistaa pullia ja leipää ilman sokeria ja vähähiilihydraattisesti.  Se on muuten aika vaikeaa aluksi.  Karppisokeria pitää käyttää ja paljon kananmunia.  Kyllä se onnistuu tiikerikakkukin mantelijauhoista.

Harmi, että sienisato tuntuu jäävän jos ei nyt tyhjäksi niin aika onnettomaksi.  Aion silti käydä katsastamassa mökin lähimetsän kantarellipaikat jos jokusen löytäisi.



 Kaupungissakin näkee vielä viljankorjuuta.  Leikkuupuimuri pölytti kuivaa viljaa takapihan vierellä.  Tuntui aivan maalla ololta.

Omenasato jäi myös huonoksi kuivan kesän ansiosta.  Suurin osa omenista putoili ja mädäntyi maahan.  Hiukan sain pelastettua niistä.  Pilkoin paremmat omenat pakkaseen piirakan tekoon ja muuhun käyttöön.  Ei ne suuret tulot vaan pienet menot ja kekseliäisyys.

Nyt puhutaan paljon kierrätyksestä ja säästäväisyydestä.  Se on minulla verissä jo kotoa lähtien.  Kaikki kierrätetään ja jos niistä ei ole itselle käyttöä, ne voivat vielä kelvata jollekin muulle.  Ruuat tietysti koitetaan syödä itse, mutta muut asiat, vaatteet ja tavarat.  Lähetin vaatteita nettikirppikselle.  Ne kelpasivat sinne myyntiin.  Tosin en ole lainkaan varma saako niistä mitään rahaa, mutta menevät sitten lahjoitukseen.  

  https://vahankaytetty.fi/

Kukat eivät kärsineet paljonkaan kuivasta kesästä kastelun takia.  Keväällä tuskailin, kun samettikukkien siemenet eivät meinanneet lähteä alkuun.  Tässä niitä nyt on.  Muutama on jostain syystä kasvattanut pitkän varren.  Malvikkikin kukkii herkillä kukillaan. 









 


sunnuntai 25. heinäkuuta 2021

Kotimaan matkailua

 Joku filosofi on aikanaan sanonut lauseen:  Kuljeskele väkijoukoissa, jotta yksinäisyys sinulle jälleen maistuisi.  Olen sen filosofian kannalla.  En pidä oikeastaan väenpaljoudesta, mutta sitä on pakko välillä sietää jos haluaa nähdä jotain.  Teimme parin päivä reissun Kuopioon, joka onkin aivan ihastuttava kaupunki.  Keskustassa on paljon puistoja ja kävelyteitä.  Tietenkin Kallavesi ja muu vesistö ympäröi kaupunkia.  Tämänkin huvimajan bongasin hotellin lähistöltä.




Näissä kuvissa ei paljon ihmisiä näy, ne ovatkin otettu illalla.  Aamupäivällä oli ihmisiä liikkeellä torilla ja koko kaupungissa.  Tuntui, että suomalaiset pyörivät innolla kotimaan maisemissa.  Varsinkin ulkona, koska siellä on miellyttävämpää, kun ei niin tarvitse pitää maskeja.  Muuten on ollut kesä helteinen, mutta meille sattui kesän kylmin päivä Kallavesiristeilyllä.  Kaikki mukana olevat vaatteet olivat päällä, silti tunsin vähän vilua.  Kansipaikat oli vain ostettuna.


Kauniina kesäpäivänä olisi ollut varmaan mukavampaa.  Kun vielä musiikiksi oli valittu englanninkielistä jumputusta, niin kokemus jäi vähän miinuksen puolelle.

Puijon tornissa tuli käytyä ja Tahko kierrettyä, autolla.  


Tahkolle oli paljon rakennettu uutta.  Vielä siellä ei olla suurten keskusten tasolla, mutta yritetään ainakin.  Joka paikkaan tuntui riittävän asiakkaita.  




Yövyimme Scandicin hotellissa Satamatiellä.  Olimme tyytyväisiä, koska huoneissa oli hyvä ilmastointi.  Muukin palvelu toimi hyvin.  Ympäristö on ainakin liikkujan ja luonnon ihailijan kannalta hieno.


Medihelin kopteri yöpyi kumpanakin yönä ikkunamme alla.