Tekstit

Reseptien avulla kaapin tyhjennystä

Kuva
 Mitä ihmettä taas teen kuivakaappiin kertyneille pussukoille?  Ei tarvitse olla kuin puoli vuotta, kun kaappiin on kertynyt hyllyjen täydeltä kokeilujen tuloksena pussin pohjia ja täysiäkin paketteja: jauhoja, ryynejä ja siemeniä. Löysin onneksi kirjastosta reseptikirjan, josta löytyi pari kivaa ohjetta.  Netistä löytyi yksi ohje, johon löysin tarvikkeet hyllyn kätköistä.  Herkullisin ohje oli jälkiruoka mustikoista.  Mustikoita oli jäänyt vielä pakastimeen.  Siihen jouduin ostamaan vaniljakastiketta. Laitan nykyisin kaikki itsetehdyt jälkiruuat ja kiisselit valmiiksi pieniin purkkeihin.  Niistä ei jää hävikkiä.  Jos ne laittaa yhteen isompaan astiaan, varsinkin kiisselit ja marjapuurot, pohjalle jää aina vähän kuivumaan.  Varsinkin, kun syöjiä on vähän. Reseptikirja on Painonvartijoiden kirja.  Siitä voi löytää ohjeita nekin, joiden ei tarvitse joka suupalaa mitata. Siitä löysin banaanimuffineitten reseptinkin.  Karppisokeria oli jäänyt kaappiin ja ruskeaa sokeria, jonka olin ostanut

Leikittelyä kuvilla

Kuva
 Korona-aikana pitää välillä keksiä uutta tekemistä.  Olen aina pitänyt valokuvaamisesta ja jaankin niitä paljon täällä ja muualla.  Ammattilaiset ovat erikseen, harrastelijatkin voivat ottaa kuvia ja jakaa niitä minne haluavat.  Haluan leikitellä kuvilla tietokoneella.  Videoiden laatu ei huumaa muidenkaan otoksissa pienissä videoissa, joita esim. youtubessa jaetaan.  Nykyisin aikuisia opetetaan kursseilla rohkaistumaan kännykän käyttöön.  Kuvien kanssa voi turvallisesti opetella kännykän tutuksi tekemistä.   Kerään vanhoja postikortteja Porista ja laitoin ne jonoon musiikin kera.  Vielä on paljon skannaamatta, ehkä teen toisenkin.  Usein kaikki valokuvat jäävät vähintään albumeihin tai nykyisin enemmän tietokoneen sisään.  Valokuvia voi videona katsella sitten vaikka televisiosta jos on uudempi vastaanotin ja netti. Omaa paikkakuntaa olen tietenkin kuvannut nykyisinkin.  Kuvia ei ole pakko youtubissakaan jakaa vaan ne voi jättää yksityisiksi.   Vähintään puhelin on aina mukana.  Sill

Kohti uutta vuotta

Kuva
  Joulu tuli, oli ja meni.  Ihan mukavakin oli ja syötiin liikaa.  Kaikkein paras lahja oli, kun jälkipolvi vietti aikaa joulupäivänä meidän kanssamme. syötiin ja hassuteltiin.  Ruokaa tietysti jäi syötäväksi moneksi päiväksi sen jälkeen.  Paljon ei heitetty menemään, kinkku oli niin hyvää, että se syötiin kokonaan.  Yhden piirakan tein ja sekin maistui.  Alkaakin olla hyvä taito käyttää kaikki ruoka jollain tavalla.  Niihin on tullut paljon ohjeita.  Minäkin paistoin pannulla viimeiset rosollit voissa, lisäsin vain yhden sipulin ja suolaa.  Martat antaa ohjeistusta miten jouluruuat voi hyödyntää. https://www.martat.fi/marttakoulu/joulu/jouluruoka/herkkuja-jouluruokien-tahteista/ Pakastettuna on vielä laatikoita ja kakkua.  Siellä ne säilyvät jonkun aikaa, paitsi kakut.  Ne tulee meillä käytettyä hyvin nopeasti.  Tänään oli silti pakko päästä leipomaan. Paistoin persikkapiirakan säilykkeestä. Näin aikuisena pitkään eläneenä joulu ei oikein ole muuta, kuin hyvän ruuan kanssa vietettävää

Kissani on hyvä kaveri

Kuva
Kissani on hyvä kaveri seurustelemisessa, laiskottelemisessa ja syöntitoverina.  Se pitää yksin olemisestakin, nukkuu pitkin päivää paljon.  Ulkoilua se ei harrasta, kuin kesällä.  Se makoilee vieressäni tai sylissäni, kun katsotaan televisiota.  Heti, kun minulle tulee asiaa keittiöön, kissa rientää mukaan.  Kissani on ovela kerjäämään makupaloja ja tietää missä kaapissa niitä säilytetään. Olen kuvannut kissaani paljon.  Kun kissa tuli meille niin luulin saavani hienoja leikki- ja liikuntakuvia, tilannekuvia, mutta suurimmassa osassa kuvia kissa makaa rötköttää paikallaan tai istuu katselemassa minua ja minun tekemisiäni.    Kun se silloin tällöin riehaantuu, en ehdi puhelinta tai kameraa ottaa käsiini kun se jo on makuulla tai piilossa.   En tiedä ovatko kissat yleensä viisaita vai oppivatko ne vain tietyt tavat.  Vilperi tunnistaa meidän askeleemme jo kaukaa pihapolulta ja on heti vastassa.  Sillä on erehtymätön kellon taju heräämisen suhteen.  Onneksi se antaa meidän nukkua hyvin y

Kesä on muisto vain

Kuva
  Näissä pakkasissa on mukava muistella viime kesää.  Kaikki hankaluudet on unohdettu ja mennään kohti seuraavaa kautta.  Halusin taas vähän leikkiä kuvilla ja tein niistä diakuvasarjan.  Laatu on tietysti itsetehdyssä se mitä on, mutta ajatus on tärkein. Pakkaspäivän sauvalenkki tuntui ihan tavalliselta, varusteet vain täytyi olla sään mukaiset.  Pakkanen minut varmaan pisti muistelemaan kesää.   Kun lunta ei ole, tuntui ihan hiihtämiseen valmistutumiselta tämä sauvojen kanssa kävely.  Ihailin lähikallioita ja auringonpaistetta, mikä ei tosiaankaan lämmitä.   Kalliot vain loistivat auringon paisteessa.  Ihmiset vähän kaihtavat liikkumista pakkasessa.  Suomalaisen ei pitäisi pelätä kylmää.  Ovatkohan jotkut ihmiset jo liian tottuneita  lämpenevään ilmastoon. Minä rakastan pakkasta ja lunta.  Sen jälkeen on hieno mennä kuumaan suihkuun ja rentoutua. Pari kuvaa on viime kävelylenkiltä.  Silloin ei aurinko ollut vielä kunnolla noussut. Ruosniemen kalliot

Puutarhablogit listoilla

Kuva
Silloin tällöin mietin ja seuraankin minkä laatuiset puutarhablogit ovat listoilla ensimmäisinä.  Ei niistä oikein osaa sanoa miksi.  Ihan asiallisia ja kauniita, asiantuntevia ja mielenkiintoisia ne ovat kaikki parinkymmenen joukossa.  Ovatko he jakaneet niitä niin moneen paikkaan, että aina joku klikkaa vai ovatko he itse aktiivisia blogin lukijoita.  Minulle ei ole selvinnyt juju kokonaisuudessaan.    https://www.blogit.fi/top/puutarhablogit Ainakin he päivittävät blogejaan aika usein, jotkut ihan päivittäin tai parin päivän välein.  Kuvia on paljon, tekstejä ei niinkään paljon.  Kenties tämän hetkisessä nopeassa elämässä ei ehdi lukemaan tekstiä vaan melkein kaikki olisi nähtävä kuvasta.    Lifestyle - ja sisustusblogit ovat ylivoimaisesti haetuimmat aihepiirit.  Ne ovat minulle jotenkin vieraampia aiheita, vaikka kodinlaitosta joskus kirjoitankin.  Se ei varmaan ole sama juttu. Aiheet pitäisi olla mielenkiintoisia ja erilaisia kuin muiden.  Jos pystyy kuvaamaan upeita kuvia erilai

Vitriini sai uuden elämän

Kuva
  Haimme sen Kontista. Hinta oli vitriinihyllyköstä 20 €, joten hinta sopi mainiosti.  Kontissakin ovat hinnat nousseet, mutta huonekalut eivät niin hyvin kierrä ja ne myydään pois halvemmalla tilaa viemästä.    Hyllykkö vain oli liian korkea.  Siitä sahattiin tyhjä osa pois ja vitriiniosa istui mainiosti alaosan päälle.  Vitriini oli valaistukin.  Mitään arvokasta ei ole sinne asettaa esille, mutta ne näyttävät valaistuna hienommilta. Nykyisin huonekalumyymälät satsaavat sänkyihin ja sohviin, ainakin mainosten mukaan.  Netistä on katsottava mallit ja tilattava jos haluaa ostaa.  Lisäksi ne ovat kalliita.  Tällä hetkellä on myös enemmän haaleata ja vaaleata huonekaluja kaupan.  Me taas olemme mieltyneet tummempaan väriin.  Vähän vanhempaan tyyliin.  Ei nyt ihan antiikkia, liian kallista meille. Välillä tekee mieli vaihtaa huonekaluja, mutta siihen ei olisi oikein varaa.  Silloin on käytävä läpi tori ja muut nettikaupat.  Toisen vanha on toisen uusi.  Kierrätystä parhaimmillaan.