Puutarhapolun varrelta

  Somekaverit antavat välillä aiheita siitä, mitä voisi laittaa päivityksiin.  Lähdin mukaan pyytämättä.  Laitoin joka päivä 10 päivän ajan yhden kuvan ilman selityksiä.  Oli ihan mukava juttu nähdä itsekin, minkä aiheen laittaisin kuvaan.  Samoja juttuja ne olivat, mitkä pyörivät mielessä koko ajan.  Koti, ruoka, liikunta, lemmikki ja muut harrastukset. Liikunta ja lemmikki näemmä olivat ensimmäisenä mielessä.  Paljon tulee kuljettua samoja reittejä, eikä niitä sen paremmin ajattele.  Tossua toisen eteen vain. Kissakin on aina ajatuksissa, koska se ei jätä tulematta viereen seisomaan ja pyytämään ruokaa, kun vain lähestyn keittiötä.  Sen takia siitä on tullut 7 kiloinen paksukainen.  Ei millään voi kieltäytyä antamasta herkkuja, kun maukaisu kuuluu ja silmät ovat kohotettuna vuoroin minuun ja vuoroin ruokakaappiin.  Se totta totisesti tietää missä ruokaa säilytetään.   Kukkia pitää kastella viikottain.  Niiden nuutumista ei aina huomaa.  Onneksi monet kukkani ovat altakasteluruukuissa

  Ensimmäinen jouluun viittaava koriste on nostettu esille.  Laitoin vanhat palkintopokaalit kynttilänjaloiksi.  En ole varma miten ne kestävät kuumuutta ja aika heppoisia ne ovat.  Ainakaan niitä ei voi jättää vahtimatta.  Hiekkaa laitoin sisälle ja tarrat pohjiin.  Parin viikon päästä on pikkujoulu ja silloin aion kokeilla mitä tapahtuu.  En ole jouluhurjastelija ja joulu aloitetaan mielestäni varsinkin kaupoissa liian aikaisin, mutta jollain lailla haluan joulun näkyvän kotonani. Kausivaloja laitetaan vähän ja muutama joulukoriste, jotka ovat vuosikymmenet olleet samoja.  Ei jouluun tarvita muuta, kuin hyvä ruoka ja parempi mieli, kuten mainoksessakin sanotaan.  Joulun ei tarvitse olla räyhäkästä varustelua. Marraskuun kaktus alkoi kukintansa.  Se tosin on kukkinut muinakin aikoina, joten siitäkään ei voi olla varma mikä aika on kyseessä.  Tänä vuonna en taida ostaa amaryllistä.  Joku muu pieni kukkiva kukka voisi tulla kysymykseen, ehkä tulilatva.  Jouluna voi käyttää harkintaa sii

  Syksy, metsä ja luonto yleensä voi näyttää sateisena ja sumuisena päivänä ankealta ja vastaan työntävältä.  Jos sen antaa vaikuttaa sillä tavalla.  Minä koitan kulkiessani kuvitella metsän salaperäiseksi alueeksi, mikä kätkee sisälleen paljon elämää vaikka sitä ei näy.  Onhan siellä kaikki Suomeen jäävät linnut ja muitakin eläimiä.  Hirviäkin siellä on ilmeisesti paljon, koska yksikin metsästysseura ampui viikossa puolet kaatoluvistaan.  Ne ovat syvällä metsissä.  Täältä löytyivät aiemmin suppilovahverot.  Nyt niitä en havitellut, ihmettelin vain luontoa. Kuusimetsät ovat minusta kaikkein kiehtovampia.  Ne ovat sammaleisia, joissa sienet viihtyvät.  Kuivia mäntykankaita riittää täälläkin.  Niissä kasvavat marjat paremmin.  Joku oli laahannut ylimääräisen puutarhatuolin metsään.  Siinä voi kenties hetken istahtaa puuhien lomassa. Autiotalon ikkunassa vielä pitsiverhot kätkevät sisänäkymän.  Muovikukkaset ovat kestäviä.  On jotenkin hellyttävää, että haluaa säilyttää oman kotitalonsa h