tiistai 23. kesäkuuta 2015

Jos juhannuksesta lämpiäisi


Juhannusruusu ei kuki kalenterin mukaan, kun on näin kylmä.  Se kukkii vasta perinteisenä vanhana juhannuksena viikon päästä.

Ihminen yrittää, luonto määrää.

Hiukan tuntuu lämpimämmältä kuin pari päivää sitten.  Hyttysetkin ovat heränneet.  Edes hyttyskierukat eivät tahdo toimia.  Hyttyset ovat aika ärhäkkäitä.  Meillä onkin salainen ase.  Laitamme grilliin palamaan savuavia puita esim. pihlajaa, joka ei ole vielä kokonaan kuivunut, aina grillaamisen välissä.  Savu karkottaa hyttyset pitkältä alalta.  Tosin siinä vieressä ei voi istua jos tuulee väärään suuntaan, silmille.

Isompi Alppiruusukin odottaa lämpimämpiä päiviä.  Ei voi mitään.  Pääsin sentään perkaamaan ensimmäisen kerran kasvimaata.  Rikkaruohot nostavat ensimmäisenä taimiaan.  Ainakin vihoviimeinen muro (pohjois-satakuntalainen nimi).  Sillä on oikeakin nimi, pihatähtimö.  Se kasvaa parissa viikossa korkeammaksi kuin istutetut siemenet.


 

Onneksi omenapuu kukkii ja lupiinit, tuli juhannukseksi jotain silmäniloa.

 

Lintumaailmaakin on tullut seuratuksi.  Yksi västäräkki oli tullut tiensä päähän puupinossa, mutta poikaset olivat vielä pesässä ja toinen vanhemmista oli vielä jäljellä. Täytyi jätttää klapien kärrääminen vähäksi aikaa. Sinitiaisen pari poikasta oli pudonnut pesästä, niitä ei pystytty pelastamaan.  Luonto voi tuntua julmalta.  Haukka kiiaa pellon yläpuolella vaanien kuovin poikasia.  Kuovi lehahtaa pesästä pois, ettei haukka pysty paikallistamaan pesää ja poikaset säilyisivät. 

Alkukesä on kiireistä aikaa linnuille ja ihmisille.  Suomen suvi on lyhyt ja pitää saada kaikenlaista tehdyksi.  Kaupunkilaiselle, joka vain harrastaa puutarhahommia, ei ole niin vakava juttu jos joku epäonnistuu.

perjantai 12. kesäkuuta 2015

Akileijat

Lehtoakileija on vanha perenna, niitä löytyy melkein joka puutarhasta.  En ole tiennyt, että akileijalajeja on 60-70.  Puutarhassani löytyy Lehtoakileijan lisäksi Japanin akileija.  Ne ovat erilaisia, mutta jotenkin samanlaisia myös.  Kaikki akileijat ovat helppoja risteytymään ja leviämään.
 
Lehtoakileijoja olen nähnyt ainakin kolmea väriä, violetteja, vaaleanpunaisia ja valkoisia.  Niissä taitaa olla samoja värejä kuin lupiineissa.  Eivät ne sentään niin paljon leviä kuin lupiinit.
 
Japanin akileija on matalalampi ja pensasmaisempi kuin lehtoakileija.  Siinä on mielestäni kauniimmat kukat.
 
 
 
Lehtoakileija on vielä nupullaan.  Akileijat kuuluvat leinikkikasveihin.  Kumpikin on kaunis kasvi.  Kestäviä, eivätkä vaadi mitään muuta kuin hyvän mullan ja kastelua aina silloin tällöin.  Aurinkoisessa ja väliin paahtavassa pihassani ne menestyvät mainiosti.
 
En aio mitenkään erikoistua yhteen lajiin, niin kuin monesti näkee toimittavan.  Puutarhaan kuuluu kaikenlaisia kukkia.

tiistai 9. kesäkuuta 2015

Kylmää kyytiä puutarhassakin

Mökin kasvimaa sinnittelee kylmän alkukesän vaivoissa.  Tuulee viileästi ja lämpötila ei kohoa kuin juuri ja juuri + 15 asteeseen.  toiset siemenet vaativat  vähintään +20 astetta itääkseen.  Tuntuu surkealta kun pienet purjon taimet heiluvat tuulessa.  Ne ovat silti aika kestäviä ja selviävät melko hyvin.
 
Pensaspavun siemenet istutin pari viikkoa sitten, eikä maan päälle ole ilmaantunut taimen taimea.  Maa-artisokan taimet ovat 5- 15 cm:n kokoisia, kaikki eivät ole vielä nousseet pintaan.  Jos tästä joskus lämpenee, niin täytyy tulla oikein kasvuryöpsähdys, että jotain satoa tulee loppukesästä.
 
Perennat selviävät viileässä säässä kaikkein parhaiten.  Tietysti myös puut ja pensaat.  Omenapuiden kukkiminen on vähän viivästynyt.  Kirsikkapuu on sentään kukassa.  Satoa siitä ei ole tullut juuri lainkaan.  Hyvä sentään, että kukkii.  Kuvasin mökkipihan kukkasia ja laitoin jonoon.
 
 
 
Toppatakista ei ole ihan vielä tarvinnut luopua.  Ei se ole uutta, viime juhannuksenakin satoi rakeita.  Kun vaan kasvit kestävät, kestän minäkin.
 

tiistai 2. kesäkuuta 2015

Omenapuu kukkii, mahtaako tulla omenoita

Kenties tänä vuonna minä saan omenoita kymmenittäin.  Takapihallani oleva omenapuu ei ole vielä ollut kovin satoisa.  Keltakaneli on sen rotu ja sen verran olen päässyt maistamaan, että hyviä ovat.  Se vaurioitui pienenä taimen kuorestaan, kun olin laittanut tuen liian kireälle ja se vähän voi huonosti.  Tänä keväänä siihen tehtiin parin isomman oksan poisto.  Suojasin leikkauspinnat haava-aineella.  Kukkia on runsaasti, enää ei puutu kuin pölyttäjät ja kaunis kesä.  En paljon toivo, jos nyt natsaisi.
 
 
Kasvihuoneeseeni ostin vielä yhden taimen, munakoison.  Se voi olla liian eksoottinen kasvatettava minulle.  Kiva kuitenkin kokeilla.
 
Neuvoja löytää kyllä, toteutus on toinen asia. 
 
Tänäänkään ei lämpötila kohonnut kovin korkealle ja vaihtelevaa säätä on luvassa.  Kasvihuonetta ei tarvitse paljon viilennellä.  Hyvä kun tarkenevat tässä lämpötilassa.
 
Tavalliset monivuotiset perennat eivät petä, ne kukkivat hienosti oman aikataulunsa mukaan.  Kun paljon laittaa erilaisia kukkia ja muita kasveja niin aina joku kukkii ja vihertää.