Puutarhapolun varrelta

Kesä on kääntynyt syksyyn.  Väistämättä lehdet kellastuvat ja kukat rapistuvat.  Onneksi on erilaisia ja eri aikaan kukkivia kasveja.  Nyt syyskukat pääsevät loistamaan.  Leimut, syyshortensiat, lumipallohortensiat ja monet muut, ne antavat väriä syyskesään.   Olen koittanut laittaa kukkapenkkeihini monen ajan kasveja.  Puutarha näyttää kauniilta, kun sateen lomassa aurinko luo edes yhden säteen kasveihin.     Vähän kerrallaan siivoan kuihtuvia kasveja pois.  Jäähyväisiä kesälle vietän monta viikkoa, kunnes lopulta on katkottava kaikki pois.  En halua jättää varsia lumen alle.  Jos lunta ei sadakaan, niin kukkapenkki on lohduttoman näköinen ruskeana.

 Punainen on lempivärini, ainakin kun puhutaan ruusuista.  Ne hehkuvat auringon valossa niin kauniisti.  Sääli vain, että kukinta kestää niin vähän aikaa.    Ehkä ne eivät näyttäisi  niin kauniilta jos ne olisivat koko ajan kukassa.  Se tuntuisi liian tavalliselta. Viime vuotinen äitienpäiväruusukin äityi kukkimaan runsaasti.  Talvi oli kyllä aika leuto ja säästi monet sellaisetkin kukkaset, jotka kovana talvena jäätyvät. "Punaiset ruusut Englannin kansalliskukkanakin tunnettu punainen ruusu on romanttisen rakkauden, rohkeuden ja kestävän intohimon ehdoton symboli. Sen sanotaan saaneen värinsä kreikkalaisen jumalattaren Afroditen verestä hänen haavoittuessaan ruusupensaan piikeistä uljasta Adonista tavoitellessaan. 'Minä rakastan sinua' on viesti, jota punaisilla ruusuilla kerrotaan. Punainen, nupullaan oleva ruusu viestittää koskematonta kauneutta, jonka terälehtien avautuminen samettiseen hehkuun kuvaa siirtymistä viattomasta ajasta ky

Kaikki marjat eivät ole syötäviä vaikka ovat kauniita ja punaisia.  Ihmettelin kävelylenkillä, mitkä kauniin punaiset marjat pilkottavat pensaiden keskellä.  En ole niitä aiemmin nähnyt ja minua valistettiin, että kasvi on näsiä, jonka marjat ovat myrkyllisiä.     Kauniina terttuina marjat ovat herkullisen näköisiä.  Niitä eivät syö eläimetkään.  Mikä tarkoitus niilläkin on?  Marjoja riittää nyt kyllä muutenkin.  Mustikkaa on metsät täynnä.  Herukoiden poimintaan pitäisi seuraavaksi ryhtyä.  Tänä vuonna en keitä kuin tarpeen mukaan.  Ei ole mitään mieltä tuhlata sokeria.  Seuraavana vuonna sitten lisää.   Metsävadelmiakin pitäisi olla hyvin kun on ollut tarpeeksi kosteaa.  Vadelmat ovat mukavia noukittavia, kun pensaat ovat korkeita, eikä tarvitse kontillaan olla.    Omista mansikkapensaista olen saanut pakastimen täytettä.  Viime vuonna istutetut taimet antoivat mukavasti satoa.  12 taimea istutin ja näin ensimmäisenä vuonna tuli n.6 l marjoja.  Kyllä kannatti verkott

Pari kokeilua puutarhassa olen taas tehnyt.  Ne liittyvät lannoitteeseen ja uusien kukkien saamiseen.  Alppiruusuni ovat voineet vähän huonosti ja lannoitin niitä nyt Neko-lannoitteella.  Seuraavana kesänä sen vasta näkee,  mitä on tuloksena.   Siinä oli maininta käytöstä.  Sitä laitetaan kaksi kertaa, ensimmäisen kerran keväällä ja toisen kerran kukkiessa.  Laitoin pari viikkoa sitten, kun kukinta-aika oli jo ohi, jos ne olisivat kukkineet, mitä ne eivät tehneet. Toivotaan parasta.   Toinen mitä kokeilin oli unikon siemenet.  Ihan maustehyllystä poimituilla siemenillä.  Ne ovat lähteneet kasvuun.  Mielenkiintoinen ja halpa kokeilu.  Aloitin pienellä määrällä.  Loput voi sirotella sämpylöiden päälle tai kokeilla uudelleen.