Puutarhapolun varrelta

Haluan ensin esitellä pienestä runokirjastani yhden runon.  Kirjoittaminen on yksi tavoistani käsitellä tekemisiäni ja elämää.    Kirjoittaminen on terapiaa ja ajankulua.  En tavoittele suurta yleisöä, vaikka haluankin välillä jakaa kirjoituksiani muille.   No niin, sitten pääasiaan, eli puutarhaan.  Pääsin vihdoin aloittamaan jotain pienellä takapihallani.  En laita sinne tänä kesänä kovin paljon mitään, mutta vähän sentään on pakko.  Poistin vaatekaapistani koritelineen, enkä tiennyt mihin sen laittaisin.  Korit menivät käyttöön varastoon.  Hoksasin, että voisin käyttää sitä parvekelaatikkotelineenä yrttejä ja kukkia varten.  Nyt se ei ole mikään kaunistus, mutta kun kasvit kasvavat niin ehkä se on jotenkin somempi.     Siinä ne ovat laatikoissaan siemenet.  Ylimmäisissä pensasköynnöskrassi Golden Globe, jonka toivon kasvavan ikään kuin verhoksi rumalle kehikolle.  Muissa laatikoissa on tilliä, salaattia ja pin...

Pieni kasvihuoneeni sai taas asukkaita.  Pari viime vuotta kesän alut ovat olleet niin kylmiä, ettei ainakaan minun kasvihuoneessani ole viihtyviä asukkaita ollut.  Nyt on taas toivoa paremmasta.  Metri *puolitoista kasvihuoneeni kyyhöttää Lumipalloheisipensaan varjossa.  Toisaalta on hyvä, ettei ole liikaa auringonpaistetta, toisaalta se voi varjostaa liikaa.  Johonkin se oli pakko sijoittaa ja tuo paikka oli ainoa sopiva.  Kurkun herkät rihmat ovat kiertyneet tukiin ja kasvu on hyvässä alussa.  Olen toiveikas, että saan ensimmäisen kerran itse kasvatettuja kurkkuja.   Ulos laitoin muutaman avomaakurkun taimen, joten voi olla, että onnistun.  Ostin pari myrskylyhtyä, jotka voisin laittaa kylminä öinä kasvihuoneeseen.  Vielä ei ole tarvinnut.  Paprika on kukkaruukussa, kasvumultana on samaa lannoitettua multaa, kuin kurkun ja tomaatin alla.  Sekin vaatii aika lämmintä ilmastoa. Vahdin lämpötiloja j...