Takapihan pienet istutukset

Haluan ensin esitellä pienestä runokirjastani yhden runon.  Kirjoittaminen on yksi tavoistani käsitellä tekemisiäni ja elämää.

  

Kirjoittaminen on terapiaa ja ajankulua.  En tavoittele suurta yleisöä, vaikka haluankin välillä jakaa kirjoituksiani muille.

 

No niin, sitten pääasiaan, eli puutarhaan.  Pääsin vihdoin aloittamaan jotain pienellä takapihallani.  En laita sinne tänä kesänä kovin paljon mitään, mutta vähän sentään on pakko.  Poistin vaatekaapistani koritelineen, enkä tiennyt mihin sen laittaisin.  Korit menivät käyttöön varastoon.  Hoksasin, että voisin käyttää sitä parvekelaatikkotelineenä yrttejä ja kukkia varten.  Nyt se ei ole mikään kaunistus, mutta kun kasvit kasvavat niin ehkä se on jotenkin somempi.

 

 

Siinä ne ovat laatikoissaan siemenet.  Ylimmäisissä pensasköynnöskrassi Golden Globe, jonka toivon kasvavan ikään kuin verhoksi rumalle kehikolle.  Muissa laatikoissa on tilliä, salaattia ja pinaattia.  Ruukkuihin laitoin taas toiveikkaana paprikaa ja tomaattia.  Seinusta on lämmin kuin kasvihuoneessa.  Oregano ja ruohosipuli kasvavat penkissä.  Ne ovatkin jo lähteneet alkuun.

 

 

 

Nyt on ollut kovin kylmää ja kesän säistä ei tiedä mitään.  Ihan on sattumaa miten siemenet lähtevät itämään ja miten kasvavat.  Sitähän se silti on ollut aina minun puutarhahommissani. 

Minipuutarha pystyyn jos ei muuhun pysty

Kuvittelin hetken tilannetta: ilman puutarhaa, että ei pääsisi tonkimaan multaa, istuttamaan kasveja ja vihdoin ihailemaan kasvustoa.  En haluaisi sellaista hetkeä elämääni.  Edes pieni puutarha sisälle olisi pakko perustaa.  Kasvattamista tulee ajateltua talvellakin, kun pakkanen paukkuu ja lumi on maassa.

https://askelterveyteen.com/5-upeaa-ideaa-minipuutarhan-luomiseksi-kotiisi/

Kasvit tuovat rauhaa ja terveyttä, poistavat stressiä ja antavat tulevaisuuden uskoa.  Ennen kaikkea kasvattaminen on puuhailua mielen rauhoittamiseksi.  Toissijaiseksi jää useimmiten sadon saaminen.  Sekin on tietysti hienoa.

Uusia tapoja kasvattaa ja kokeilla jotain uutta tulee miettineeksi vähän väliä.  Tänäänkin mietin miten voisin hyödyntää ison lasipullon, voisiko siihen istuttaa jotain. Kokeilin ideaa heti, kun sattui kotona olemaan joutilas lasipullo

En ole ihan varma näiden kasvien sopivuudesta, mutta kokeillaan.  Lihansyöjäkasvi on toinen ja toista en tunnistanut.

https://hangardens.com/2012/01/25/pullopuutarha/

http://marjaananmaja.blogspot.fi/2014/06/kuinka-teet-pullopuutarhan.html

Löysin pari osoitetta, jossa sitä oli kokeiltu ja ihan hyvillä tuloksilla.  Oma lasipurkkini on isosuinen, joten siihen oli vielä helpompi istuttaa, kuin kapeasuiseen pulloon.  Neuvoissa ohjataan laittamaan pohjalle soraa ja käyttämään istuttamiseen puutikkuja tai rautalankaa.

  Tätä ideaa oli pakko kokeilla.  Pieni videon pätkäkin löytyi, josta löytyy neuvoja.

https://www.youtube.com/watch?v=0MIlaXnUDmg

Meillä minikaivo, miksi ei myös minipuutarha.

Perunat kasvamaan

Vaikka kuinka yrittää maata muokata ja lannoittaa, niin luonto ja säät antavat päätöksen mikä kasvaa ja kukoistaa.  Sain onneksi perunat ja sipulit maahan ennen sateen alkamista, joten niillä pitäisi olla kaikki mahdollisuudet kasvuun.  Muokattu ja pöyhitty maa, lämmin sää vettä sateen muodossa päälle.

 

Laitettiin perunamaan päälle vielä harsokangas, ettei mahdolliset hallat vaurioita varsia, kun ne joskus pomppaavat maan pinnalle.  Toivottavasti heinäkuussa saadaan maistaa makoisia perunoita omasta maasta.

 

Uudet perunat ovat alkukesän herkku, joita voisi napsia suuhunsa suuren määrän voinokareen kera.  Siinä ei vaadita pihviä, eikä muitakaan lisukkeita.  Oman maan perunoita joutuu odottamaan muutaman viikon kauemmin kuin tehokasvatettuja, mutta ehkä ne maistuvat sitten makoisammilta.

 

Ensimmäisistä uusista perunoista joutuu pulittamaan monta kolikkoa torilla ja kaupoissa.  Torilla myydään vielä litroittain perunoita ja riippuu perunoiden koosta montako perunaa litraan mahtuu.