sunnuntai 29. joulukuuta 2019

Suomalaista ruokaa

Uusi vuosi 2020 on kolmen yön päässä ja pitäisi tietysti tehdä joitain lupauksia.  En halua aloittaa mitään muuta ruokaan ja syömiseen liittyvää juttua, kuin tavoitella ruuan laitossa suomalaisia tuotteita.  Terveellisen ruuan syöminen on aina tavoitteeni, nyt jouluna se taas vähän repsahti.  Tulin äsken miettineeksi mikä on minun pöydässäni aina suomalaista ja mikä muualta tullutta.  Vihannekset ja juurekset ovat suurelta osin suomalaista: perunat, porkkanat, sipulit, lehtisalaatit tomaatti ja kurkku sekä kaali.  Hedelmissä on ulkolaisia luonnollisista syistä.  Kotimaisia omenoita syön niin kauan, kun niitä on tarjolla. 



Liha on myös suurelta osin suomalaista.  Nykyisin on mainiosti, kun paketeissa pitää olla alkuperämaa.  Ravintoloissa ei aina tiedä mistä he tilaavat lihansa, joten on aivan mahdollista, että olen syönyt ulkomaistakin lihaa.  

Ostamani maitotuotteet ovat muuten suomalaisia, paitsi jugurtteja on tullut muualtakin.  

Jos mennään teollisiin tuotteisiin, niin saa olla tarkkana.  Tiedot on todella pienellä kirjoitettuna, että saisi olla suurennuslasi mukana, jotta voisi olla varma asiasta.  En väitä etteiko muuallakin osata tehdä hyvää ruokaa, jotenkin oman maan tuotteet tuntuvat turvallisemmilta, varsinkin lihan ja kananmunien kohdalla.  


Ostajat ovat avainasemassa, kun valitsemme suomalaisia tuotteita.  Viljelijät, maataloustuottajat ja muut suomalaisen ruuan tekijät haluavat tehdä meille hyviä tuotteita jos haluamme niitä ostaa.



Osuuslukuni ovat n. suomalaiset 75% ulkomaiset 25%.  Ei ollenkaan huonoja lukuja, parempaa voi aina tavoitella.  


lauantai 14. joulukuuta 2019

Pullaa pöytään

Vaikka en  jouluihminen olekaan koristelun suhteen, niin joulun lähestyessä alkaa tulla tunne ja halu leipoa jotain.  Leivon kakkuja ja piirakoita ympäri vuoden aika usein, mutta pullan leipominen on jotenkin niin työlästä.  Siihen täytyy oikein suunnitella aika ja päivä.  Tänään se sitten oli.  Yleensä leivon ulkomuistista reseptejä paljon vilkuilematta, nyt tein oikein tismalleen reseptin mukaan.  Ostan yleensä jotain halpoja puolikarkeita vehnäjauhoja, nyt satsasin enemmän ja ostin AnniHelenaa.  Vielä reseptiäkin seurasin pussin kyljestä.  Muuten taikina oli aika lailla samanlainen kuin omanikin, voita oli vähemmän ja käytin tuorehiivaa yhden palan.  Makoisia olivat.


Reseptissä oli erilaiset täytteet, hyvin se silti kävi kanelikierteisiini ja uutuutena kokeilin rahkapitkoa.  Laitoin väliin lakkarahkaa.  Hyvin rahka pysyi sisällä.



Joulua voi lähestyä vähän hitaammin askelin.  Enempää en tänään sitten viitsinytkään.  Laitoin kahvia tulemaan ja nautin tuoreesta pullasta.  Valmistelu joulua varten taitaa olla enemmän minun juttuni kuin itse joulu.

Kahvi vahvana ja pulla tuoreena, ei muuta tarvita nautintoon.



Jouluasetelma hyllyllä riittää joulukoristeluksi.

sunnuntai 1. joulukuuta 2019

Talvisia kuvia

Ensimmäiset lumet tulivat Poriin ja lähtevät melkein samantien pois.  Täällä suunnalla saa olla nopea, että ehtii tallentamaan talven tunnelmaa.  Viime talvenakin lumet jäivät maahan vasta myöhemmin.  


Läheisen kalliolammen maastot ovat usein kuvauskohteenani.  Sillä on monta nimeä, Ankkalampi ja Laguuni ovat tunnetuimmat.  Talvella se on ulkoilu ja avantopaikka, kesällä uintipaikkana.  Lähdinkin eilen sinne kuvaamaan ja ehdein muutaman kuvan sentään ottaa, ennen kuin lumisade alkoi ja jouduin laittamaan kameran suojaan kastumisen välttämiseksi.  




Paikka on karu, jotkut nimittävät sitä rumaksikin, mutta mielestäni se on vain persoonallinen paikka.  Kallion päällä kulkee kuntopolku, joka on kuntoiselleni ihmiselle tarpeeksi haastava.

 Vettä on tullut viimeaikoina niin paljon, että vesi alkaa hakea uusia reittejä.  Vesi voi kulkeutua alempana olevalle tielle saakka.


Pyörätiet ovat haastavia lumisateen jälkeen,  Vielä saa tulla paljon enemmän lunta, etteikö joku vielä polje menemään.









Viimetalviseen nähden, on lumimäärällä vielä saavutettavaa.  Lunta oli silloin runsaasti näilläkin kulmilla.  Edellisinäkin talvina lumi on tullut vasta kunnolla tammikuussa tai myöhemmin.  



 Lumi saa aikaa erilaisia näkymiä ja muotoja.  Niitä on suorastaan pakko kuvata, vaikka en mikään kuvaustaiteilija olekaan.

Meri vie kauan jäätyäkseen, metsässä talven näkee heti.