Puutarhapolun varrelta

Minua eniten joulukukista miellyttää Amaryllis.  Se voittaa kauneudessa haisevan hyasintin ja prameilevan joulutähden.  Sen kukintaa joutuu välillä odottamaa päiväkausia, mutta kun se aukaisee suoran vartensa päähän kauniin kukkansa, sen huomaa jokainen huoneeseen tulija.  Tämän vuotinen amaryllis on vielä nupullaan, enkä ole ihan varma ehtiikö se avautua jouluksi.   Monena vuonna  olen ostanut vain sipulin ja laittanut itse ruukkuun.  Tänä vuonna ostin valmiiksi istutetun ja nyt jännätään avautuuko vai ei.   Viime vuotisista on kuvia otettu.  Se on aina pakko ikuistaa jälkeen päin ihailtavaksi.  Tässä on parilta viime vuodelta otetut kuvat.  Keli näyttää olevan nytkin samanlainen, ettei mitään erilaista.     Löysin tämän linkin jossa on kauniita amarylliksiä ja niiden hoitoa.  Taidanpa lisätä blogin omaankin listaani. https://vanhantalonikkunallakukkii.wordpress.com/2015/01/09/joulukukat-amarylliksen...

Jouluun on enää vajaa kuukausi aikaa. Vielä en ole mitään laatikoita valmistellut tai piparkakkuja leiponut.  Ei näin vanhempana oikein enää jaksa innostua joulusta, ainakaan näin aikaisin.  Kyllähän sitä on mukava kynttilöitä poltella pimeän aikaan.  Pimeä on tuntunut vielä pimeämmältä kun ei ole lunta maassa.  Olen kuullut tai lukenut ihmisistä, jotka valmistelevat joulua koko vuoden.  Mitä iloa sitten on joulusta jos se olisi joka päivä.  Odotushan siitä tekee haluttavan, niinkuin kaikesta muustakin mukavasta. Joulukukkaseni Amaryllis avasi jo kukkansa.  Luultavasti kukinta on jouluna ohitse.  Ei siinä mitään, ihaillaan sitä nyt ja jouluna sitten jotain muuta.