tiistai 25. syyskuuta 2018

Syksyllä löytää uutta katsottavaa

Syksyllä kiinnittää katseensa eri asioihin, kuin kesällä.  Kesällä ihastelen vehreää puutarhaa ja luontoa sekä kauniita kukkia.  Syksyllä katselen muotoja, mitkä paljastuvat vehreyden alta.  Osa kasveista sinnittelee myrskyissä ja valmistaa siemeniä.  Lahottajasienet käyvät puiden kimppuun.  Osa niistäkin on oikeastaan kauniita, kun ne rivinä valtaavat puun rungon.


Kaikella kasvustolla on oma tarkoituksensa.  Niillä ei ole ihmisille mitään virkaa, mutta luonto tarvitsee niitä.



Vihattu jättipalsami näyttää ihan kauniilta puun runkoa vasten, karu ja kaunis näkymä.  Hyvä, ettei luontopolun vierustoja siivota tylsäksi puistoalueeksi, vaan jätetään luonnolle mahdollisuus.

Oravakin tarkkailee syksyn mahdollisuuksia.  Se tarkastaa pöntöt, jos niihin olisi jäänyt jotain pesävärkkiä omaan talvipesään.


Uusi pienoisrakennus, tuulimylly, tulee koristamaan rivitalon takapihaa.  Tässä se vielä mökin pihassa odottamassa kuljetusta.  Ison työn tekijä teki minun pyynnöstäni.  Halvemmalla olisi saanut valmiin, mutta onhan tämä persoonallisempi.


Ruusunmarjat ovat punastuneet kauniisti.  Innolla odotan mitä muuta kaunista syksy minulle antaa.


keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Kävelyllä puistossa

Kävelylenkki Kirjurinluotoon on aina mukava, oli vuodenaika mikä tahansa.  Rantojen polkuja kierrellessä saa happea keuhkoihin ja katselemista silmille.  Vielä eivät kaikki puut ole ruskan vallassa, vähän kuitenkin.




 Luonnon kasvit alkavat valmistautua talveen, mutta Satakunnan Vihertietokeskuskuksen istutukset kestävät vielä ja ovat kauniin värikkäitä.  Siellä on aina ilo vierailla.  Kasvit on valittu varmaan sitä silmälläpitäen, että niistä on iloa pitkälle syksyyn.  Lämmin syksy edesauttaa asiaa.  Paljon ei ole vielä satanutkaan, joten sekään ei ole häirinnyt kukintoja.  Omat kukkani ovat melkein lopettaneet kukoistuksensa.  Ainoastaan syysasteri alkaa vasta heräillä kukkimaan.



 Tämä kukkaistutus on luultavasti monivuotinen, joka pitää siirtää talveksi sisälle.  Se on niin iso, ettei ole voinut yhdessä kesässä kasvaa näin isoksi.

Istutukset ovat syntyneet monen vuoden aikana, eikä joka vuosi istuteta uusia kasveja.  Jotain poistetaan ja toinen laitetaan tilalle.  

Ammattilaisten työn tuloksista voi ottaa oppia ja sitä varten Vihertietokeskus onkin.  Kaikki kasvit ovat saaneet nimikyltit, ainakin monivuotiset.

Kirjurinluoto on kaupungin asukkaiden puutarha, jota ei tarvitse hoitaa, senkun vain käy ihailemassa.







maanantai 10. syyskuuta 2018

Metsässä ja pelloilla.

Siitä piti tulla sieniretki, tulikin vain retki.  Sieniä en saanut koppaan, kuin nimeksi.  Pari pientä tatinpoikasta ja 6 kantarellia.  Paistoin ne lisukkeeksi lautasen reunalle.  Onneksi oli kamera mukana, oli edes jotain tekemistä hirvikärpästen hätistelyn lomassa.  On muuten hyvä suoja tukalle kertakäyttöinen leipurinhattara.  Tosin hirvikärpäset hyppäsivät paljaalle kaulalle ja mönkivät puseron sisään.  Niitä sitten nypein monta, kun tulin metsästä.



Väriä alkaa olla luonnossa.  Puut punastuvat ja kellastuvat, perhoset ovat muuten vain värikkäitä.  Tämä perhonen taisi olla vähän jo jähmeä, kun sain sitä kuvata ihan läheltä. 
 Horsmat ovat monen värisiä näin syksyllä.  Ne ovat oikeastaan aika kauniita.  Valkoiset siemenharsot lähtevät liitämään seuraavassa tuulessa.









 Oli ihan mukava ulkoilla kauniissa säässä.  Ihailla luontoa ja luonnon värimaailmaa.  Luonto osaa aina joka vuosi yllättää.

keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Leipomishommia

Vanhojen reseptien muutoksilla saa taas uudelta maistuvia leivonnaisia.  Usein se käy ihan sattumalta, kun tekee jotain vahingossa erilailla tai suoraan sanottuna väärin.  Ryhdyin muutama päivä sitten kakun leivontaan.  Tarkoituksena oli tehdä tumma tiikerikakku.  Alku vain ei mennyt ihan oikein.  Voi on jääkaapista otettuna niin kovaa, ettei sitä saa vaivattua millään lailla.  En jaksanut odottaa pehmenemistä vaan laitoin voin mikroon.  Se oli siellä vähän liian kauan ja voi oli jo ihan sulaa.  Vatkasin siihen silti sokerit mukaan ja kananmunat, jauhot, leivinjauheen ja vehnäjauhot sekä kaakojauheen..  Siitä tulikin yllättävän pehmeä ja makoisa kakku.  Useimmiten teen kaksivärisen, nyt siis tumman.

Olen reseptiä muutellut aikaisemminkin.  Vanhassa kirjassa oli määrinä grammoja ja muutin ne desilitroiksi, paitsi voin.

200 g voita
2 dl sokeria
4 kananmunaa
5 dl jauhoja
1 tl leivinjauhetta
kaakaojauhoja
1 dl maitoa



Tänään tein Kasvis-juustopiirakan.  Pohjaksi käytin jostain lehdestä bongattua reseptiä vähän muutellen.  Kasviksina käytin kaikenlaista, mitä löytyi jääkaapista. Porkkanaa, pieni purjo, pensaspapuja, pala paprikaa, kolme minitomaattia ja suolakurkkua.  Paistoin vihanneksia pannulla jonkun aikaa ja lisäsin siihen kermaa ja maustoin suolalla, lipstikalla ja mustapippurilla

Pohja
250 g voita
1 dl perunamuusijauhetta
1 dl ohrajuhoja
3 dl vehnäjauhoja

 Pohja oli vähän aikaa jähmettymässä jääkaapissa.  Piirakka oli uunissa puoli tuntia



Mielelläni leipoisin joskus jotain kaunista, mutta siihen eivät taidot aina riitä.  Toisten leipomisista on kiva ottaa kuvia.  Synntärikakku, jota sain kyllä maistaa.