Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2017.

Kesän siemenet ja ruukkupuutarha

Uudet kukkaset on valittu, ainakin siemenet on hankittu.  Vihdoin, kun kunnon lumet tulivat tänne Satakuntaankin, mielessä välkkyy silti kevät ja kukkaset.  Aina on oltava suunnitelmat kunnossa, kun kesä koittaa.  Tuumausaika on aina pitempi kuin tekoaika.   Mukana on Mummonbalsamia, Keijunmekkoa, Sormustinkukkaa ja Jättiauringonkukkaa.  Nämä kun saisin edes osittain kukkavaiheeseen, niin olisin tyytyväinen.   Nämä uudet kukat näyttävät olevan aika isoja kooltaan.  Onneksi osa näistä on tarkoitus istuttaa mökin penkkeihin, eikä tunkea kaikkia rivitalon takapihalle. Rivitalon takapihalle olen suunnitellut ruukkupuutarhaakin.   Ruukuissa pystyy kasvattamaan  melkein mitä vain. Muitakin siemeniä on tullut tilattua.  Retiisiä, kesäkurpitsaa, jättikurpitsaa ja rakuunaa.  Näistä kolmea voi kasvattaa ruukussa.  Arvattavasti Jättikurpitsa vaatii suuremman tilan.  Retiisi on ollut minulla vähän unohdettuna pitkän aikaa.  Enne sitä viljeltiin jo

Kukat suojaan lemmikiltä

Kissanpentumme on ottanut urakakseen tuhota kaikki sisäkukkani ja on siinä melkein onnistunut.  Aina ei voi olla vieressä vahtimassa ja oli pakko keksiä jotain.  Verkko oli viritettävä hyllyn eteen.  Eihän se mikään kaunistus ole, tilanne oli  sellainen, oli pakko tehdä jotain.  Ja kyllä, olen laittanut kissalleni kasvamaan ohraa.  Siitä se ei ollut niinkään kiinnostunut.  Kissa  repi kaikki heinät yksitellen lattialle multineen.  Kissani on nyt puoli vuotta ja toivon sen rauhoittuvan vuoden iässä.  Muutenhan lemmikkini on aivan ihana.  Siinä unohtuu moitteet, kun se tulee syliin nukkumaan ja siliteltäväksi. Kukista ei ole paljon jäljellä.  Jotkut kukat eivät enää tokene hyökkäyksistä.  Tulee siinä sitten uusittua koko valikoima.  Olemme vielä ottaneet sitruunamehuruiskauksen lisäkarkoitteeksi.   Kukantuhoojani tässä viattoman näköisenä makailee.

Ruukutusta

On taas aika sisäkukkien mullan vaihdolle.  Aloitan sen aina näin helmikuussa, niin pääsen istutuksen tunnelmaan aikaisin.  Tänä vuonna bongasin kivan löydön, ruukutusalustan.  Niitä on varmaan ollut aina, minä vain olen aina pelannut sanomalehtien kanssa.  Lehdet ovat nykyisin niin pienen kokoisia, että niitä on tarvinnut olla aika kasa.  Multaa on levinnyt lattialle, vaikka olisi yrittänyt olla varovainen.  Olisi hienoa jos olisi viherhuone, missä askarrella mullan kanssa. Kun ei ole, niin tiskipöytä tai lattia on ollut minun viherhuoneeni.  Alustasta sai kätevästi nostettua kulmat neppareilla ylös ja ulkopuolella oli kantonauhat, mistä voi kantaa mullat ulos.  Tietysti tavallisella pressun palasella voi tehdä saman jutun, mutta tämä oli valmis käytettäväksi. En malttanut olla kokeilematta jo parin siemenen istuttamista.  Tilasin mummon balsamisiemeniä.  Haluan nähdä lähtevätkö ne hyvin kasvuun.  Jos ne ovat samanlaisia kuin ulkona hurjasti leviävät balsamit, niin ei nii