Puutarhapolun varrelta

On taas aika sisäkukkien mullan vaihdolle.  Aloitan sen aina näin helmikuussa, niin pääsen istutuksen tunnelmaan aikaisin.  Tänä vuonna bongasin kivan löydön, ruukutusalustan.  Niitä on varmaan ollut aina, minä vain olen aina pelannut sanomalehtien kanssa.  Lehdet ovat nykyisin niin pienen kokoisia, että niitä on tarvinnut olla aika kasa.  Multaa on levinnyt lattialle, vaikka olisi yrittänyt olla varovainen.  Olisi hienoa jos olisi viherhuone, missä askarrella mullan kanssa. Kun ei ole, niin tiskipöytä tai lattia on ollut minun viherhuoneeni.  Alustasta sai kätevästi nostettua kulmat neppareilla ylös ja ulkopuolella oli kantonauhat, mistä voi kantaa mullat ulos.  Tietysti tavallisella pressun palasella voi tehdä saman jutun, mutta tämä oli valmis käytettäväksi. En malttanut olla kokeilematta jo parin siemenen istuttamista.  Tilasin mummon balsamisiemeniä.  Haluan nähdä lähtevätkö ne hyvin kasvuun.  Jos ne ovat samanlais...

Helmikuun aurinko paistaa ja sulattaa lumet.  Hei, ei se näin pitänyt mennä.  En usko, että tästä vielä kevät lähtee liikkeelle.  Usein tulee vielä pakkaskausi helmikuun ja maaliskuun aikana.  Puutarhamyymälöissä on jo sutinaa siemenosastolla.  Minäkin jo tilasin ensimmäiset siemenet Korpikankaalta.  En ole vielä uskaltanut päästää irti kasvatushimoani.  Jotkut jo ovat alkaneet ensimmäisillä siemenillä.    Minä aloitin mullan kaivelun sisäkukkasten mullanvaihdolla.  Siinä pääsi jo tunnelmaan.  Nostin pelargonian nurkasta valoon, vaihdoin mullan ja katkaisin oksia.  En ole aiemmin oikein onnistunut siinä.  Kaikkea pitää koittaa kukkien tähden.         Ainoat kukkaset mitkä olen varmasti saanut kasvatettua, ovat SaintPauliat.  Ne kukkivat vuodesta toiseen ja monena vuonna kaksi kertaa.  Ne kestävät jonkun verran kuivuutta, eli muistamattomuutta.  Pienet tilat aiheuttavat ha...

Sain jokavuotisen operaation alulle. Mullan vaihto on alku keväälle ja aina minun täytyy ostaa uusi kokeiltava kasvi.  Yhden uuden kukan ostin.  Voi olla, että sekin tuli meille vain saattohoitoon.  Tämän kertaisen kukan nimi on kliivia, Clivia miniata.  Kodin kukoistavat kasvit-kirjan mukaan hoito kliivialle: "Kukkiakseen punasarja tarvitsee elokuusta lokakuulle kestävän kylmäkäsittelyn" ja"Kesällä normaali huoneenlämpö on sopiva.  Voit myös viedä kasvin ulos ja antaa sen olla siellä pakkasten tuloon saakka.  Ulos siirretyn kasvin kylmäkäsittely hoituu usein itsestään."  Jos näin on niin tämä kukka on kuin minulle tehty.  Kasvia pitää kastella talven lepoaikana harvoin ja niukasti.   Siinä se on.  Hieno on nuppu.  Aukeamista odottelen.  Talven jäljiltä kukkapöydässäni on pari santpauliaa, joulukaktus ja appelsiinipuu.  Vielä lisäksi joulun edellä ostettu orkidea, jota en ole saanut hengiltä, se on pos...