Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella #kansallinenkaupunkipuisto merkityt tekstit.

Talvikävely puistossa

Lumisessa maisemassa puut saavat uusia muotoja.  Ne kietoutuvat kermamaiseen pakkaslumeen..  Tuuli ei ole pudotellut lunta pois ja maisema alkaa näyttää paikoittain Lapista näytetyiltä kuvilta.  Lisää lunta on luvassa.  Porissa ei ole näyttänyt tältä moneen vuoteen, ehkä kymmeneen vuoteen.  Monella liikkuminen alkaa olla vaikeaa, mutta kaunista on , sitä ei kai kukaan voi kieltää. Täällä päin puistoissa on paljon lehtipuita, jonkun verran kuitenkin on havupuitakin , joihin lumi kerääntyy erilailla. Pieni väripiristys löytyi Vihertietokeskuksen seinältä.  Muovisia ruukkuja oli kiinnitetty verkkoon ja ympärille oli kiedottu valoketju. Päivällä ne eivät oikein erotu, mutta pimeällä ne varmaan näyttävät nätiltä.  Pulleroinen lumivaippa on kietoutunut oksien ympärille, kuin suojaamaan puuta.    Näihin puihin on kertynyt lunta kauniille kumpareille.  Valot niitäkin piristävät.  Mukavaa on, et...

Kompostointi teettää työtä, mutta on palkitsevaa

Vihertietokeskuksessa oli puutarha- ja kompostointipäivä.  Pyöräilin katsomaan ja hakemaan vähän tietoa.  Joko helle oli vienyt katsojat tai he olivat jo käyneet.  Paikalla ei ollut kuin työntekijät ja minä.  Sain virvokkeeksi mehumukillisen, vähän tietoa kompostoinnista ja ihailla ympärillä olevaa kaunista puistoa.  Arpajaisiinkin osallistuin jos vaikka saisin kompostorin itselleni.   Kompostointipuisto on kauniin pienen kasvihuoneen takana ja se on aina auki tutustumista varten. Rivitalossa kompostoria ei tarvita, mutta mökillä sellainen olisi tarpeen, varsinkin huussijätteen jälkikäsittelyyn.  Sitä sieltä oikeastaan kävinkin kyselemässä.  Erotteleva käymälä olisi ollut parempi hankinta, koska virtsan voisi kuukauden vanhentamisen jälkeen kaataa laimennettuna kukkapenkkeihin.  Suotoneste taas vaatii vähintään 6 kk vanhentamisen.   Ihminen päästää jätöksiä yllättävän paljon vuodessa, 500 litraa virtsaa ja 50 l...

Pakkaspäivien kuvasatoa

Pakkaspäivinä, aurinkoisina sellaisina, voi lähteä lähiluontoon kameran kanssa.  Nuuhkia lumen ja talven tuoksuja, siristellä silmiään auringon paisteessa ja antaa kameran laulaa.  Kunto kasvaa kohisten, kun kapuaa rinteitä lumessa.  Kuvaamiseen innostuu niin paljon, ettei huomaa muiden kulkijoiden ihmetteleviä katseita. Lumipäinen kalliokotka valvoo maastoa.  Lähiluonnossakin löytää uusia kuvakulmia, kun vielä lisää ripauksen mielikuvitusta.   Pieni joki, Varvourinjuopa, on jäätynyt ja siihen on voitu tehdä latuja sunnuntaihiihtäjien iloksi. Kirjurinluodosta otettuja kuvia.  Kirjurista on tullut kaupunkilaisten ulkoilupuisto.  Siellä pääsee mm. hiihtämään ja luistelemaan.  #kansallinenkaupunkipuisto