Puutarhapolun varrelta

  Kesään liittyy paljon toiveita ja juhliakin halutaan järjestää.  Tämä kesä ei ole oikein vielä ole, ainakaan säiden puolesta, ollut otollinen ulkojuhlintaan.  Pitäisi olla joku sateen ja kylmän suoja kevyissä vaatteissa oleville vieraille.  Onneksi juhlat ja suvut ovat niin pieniä, että vieraat saadaan sopimaan sisätiloihin.  Mikäs siinä, sehän on välillä mukavaa, kun yleensä suomalaiset vaativat joka suuntaan metrin suojavyöhykkeen.  Meillä ei nyt tänä kesänä ole vielä sattuneet kuin rippijuhlat ja nykyään muodissa oleva serkkutapaaminen.  Joillakin on vielä halua ja tahtoa kestitä sukulaisia.   Rippijuhlat sujuivat mainiosti.  Kirkossa ei enää järjestetä konfirmaatiota Jumalanpalveluksen yhteyteen vaan se järjestetään erillisenä tilaisuutena.  Se on helpotus monelle tapakristitylle.  Se ei kestä liian kauaa.  Voi vaikka ihailla komeita urkuja.  Kaikille nuorille on silti hyväksi välillä seisahtaa ajattelemaan itse...

  Puut alkavat viimein kukoistaa.  Omenapuu on täynnä kukkia.  Nyt vain on niin viileää, että pölyttäjiä ei kovin paljon näe.  Ei auta vaikka puu kukkisi miten paljon vaan.  Nyt täytyy toivoa sateen väistyvän ja ilman lämpenevän.  Linnutkin kaipaavat ötököitä syödäkseen. Tuomikin kukkii ja levittää voimakasta tuoksuaan ympärilleen.  Sen kukkia ei kannata sisälle viedä.  Parempi vain, että ihailee niitä ulkona tai kerää ulkopöydälle maljakkoon ihailtavaksi. Nyt on kastelukokeilun aika.  Muutaman päivän mökkireissun ajaksi kokeilen miten toimii palmikkokastelu.  Onko yhtään vesi huvennut ämpäreistä.  Toiset tomaatin pensastaimet ovat kasvihuoneessa, toiset ulkona auringossa.  Nyt viileä ilma on hyväksi, kun kasvit eivät ole niin janoisia. Mökillä  taas on jouduttu peittelemään taimia vilttiketjuun.  Hallanvaaraa säätiedotus on luvannut monena yönä.  On sää mikä hyvänsä pitää sitä aina tarkkailla äin harrastelijanak...