Puutarhapolun varrelta

Kaikenlainen vaha tavara ja varsinkin esineet, mitkä voi kirjata kuuluvan vintageen, ovat muodissa.  Minäkin pidän -40 ja -50 lukujen tavaroista.  Niissä on enemmän luonnetta kuin nykyisissä.  En varsinaisesti keräile sellaisia, mutta ostan jos hinta on kohdallaan.  Lapsuuskodistani jäljelle jääneet astiat ovat aina kunniapaikalla vitriinissäni.  En raaski niitä käyttää, vaikka pitäisi.  Eivät käyttöesineet ole tarkoitettu kaapissa säilytettäviksi.  Ehkäpä joskus juhlahetkenä otan ne esiin ja muistelen lapsuuttani. Minusta on mukavaa katsella vanhoja taloja ohikulkiessa ja kuvitella niihin asukkaat.  Niitä on paljon maaseutukunnissa.  Siellä ne seisovat asumattomina ja unohdettuina.  Lahoavat hiljaa paikalleen.  Joistakin pidetään sen verran huolta, etteivät ilkivallan tekijät tohdi sisälle pyrkiä.  Niitä ei haluta myydä, eikä ostajia välttämättä löydykään.  Sääli niiden rakentajia kohtaan, jotka joskus ovat ne pe...

Mieleeni taitaa hiipiä syksyn tunnelmat, kun kannan kirjastosta sisustuskirjoja katsottavaksi.  Nyt on ollut paljon esillä vintagemaailma televisiossa ja lehdissä. En ole varma pidänkö kaikista huonekaluista, mutta värimaailma on kiinnostava.  Syvät ja tummahkot värit ja yleensä värikäs sisustaminen on hienon näköistä.  Vaaleatakin saa olla, verhot ja tyynyt voivat olla vaikka kuinka värikkäitä. Bongasin keräilymessuilta verhot, jotka eivät ole olleet käytössä, mutta vanhoilta ne vaikuttivat.  Ne luultavasti koristavat seuraavaksi olohuonetta.  Oranssi väri kiehtoi heti.  Muutaman minuutin mietittyäni, ne oli pakko ostaa.  20 € kaksi verhoa eivät olleet mielestäni kalliit.  Moni ei näitä ikkunaansa laittaisi, varsinkaan valkoista rakastavat.  Kaikilla on oma makunsa. Ruokapuolikin syksyistyy.  Piirakat, uuniruuat ja keitot valtaavat keittion.  Uusia perunoita on syöty kyllästymisee...