Puutarhapolun varrelta

 Kuinka ollakkaan, jouluruokia tuli tehtyä liikaa.  Vaikka etukäteen vannotin itselleni etten tekisi näin.  Pikkuhiljaa ruokia tehdessä niitä kertyi pakastimeen ja jääkaappiin paljon.  Piti muka ajatella, ettei pöytä ole tyhjänä sukuvieraille.  Eihän kukaan syö paljon kaikkea vaan vähän joka kipasta. Ensimmäisenä käsittelyyn pääsi riisipuuro. Viktorian jäkiruokaa tein pari annsota, puuron joukkoon kermavaahtoa, sokeria vähän sekä vaniljasokeria. Puurosta tein myös räiskäleitä.  Lisäsin puuron joukkoon maitoa, pari kananmunaa, jauhoja ja hyppysellisen suolaa.  Ihan hyviä niistä tuli, syötiin hillon kanssa.   Tosin niitäkin tuli liian monta, hohhoijaa. Sienikastiketta jäi n. 2 dl.  Tein siitä piirakan.  Valmista piirakkataikinaa kaupasta ja kastikkeen joukkoon laitoin vähän rosollia ja persiljaa, päälle juustoraastetta. Lehtitaikinasta tein pasteijoita, joiden sisältö koostui kinkusta, aladopista ja sulatesinihomejuustosta. Ei mitään haluaisi heittää menemään.  Kinkkua laitoin palasen pa

  Jouluna haluan valmistaa paljon itse.  Leivon ja kokkaan ympäri vuoden, mutta joulun aikaan kokeilen valmistaa aina jotain sellaista, mitä en tee muuten.  Reseptejä silmäilen lehdistä ja netistä. On mahtavaa löytää uusia reseptejä ja vanhojen muunnelmia.  Täman joulun alusaikana olen jo tehnyt Saaristolaisleipää ja reseptit on odottamassa Palsternakkalaatikon ja perunasalaatin tekoa varten.  Pullamammoja tein ihan huvin vuoksi.  Niistä tuli nin isoja, että ne on pakko syödä viipaleina. Saaristolaisleipä on säilyvä leipä.  Osan laitoin pakastimeen ja maisteltavaksi yhden puolikkaan.  Viimeisen viipaleen söin siitä yli viikon valmistumisen jälkeen.  Se oli hyvän makuista vieläkin, eikä ollut edes jääkaapissa. En muista oliko resepti juuri täältä, mutta ainekset ovat samat.  Sain siitä kaksi leipää, kun vuokani olivat niin isot. https://kotiliesi.fi/resepti/saaristolaisleipa-nauvosta/ https://yhteishyva.fi/reseptit/palsternakkalaatikko/3Py3Esoao5c4DQP8A5FgGU Ruuat ovat jouluna aika kasv

  Lunta on pikkuhiljaa sadellut näillekin seudulle.  Ei paljon, mutta nimeksi.  Vielä ei pääse hiihtämään, pelloilla ja muuallakin voi käydä ihailemassa lumen kauneutta. Piipahdimme mökillä muutama päivä sitten ja pysähdyimme Lankosken kahvilaan Köffiin.  Käväisimme rannassa, koskea ihailemassa.  Vielä ei ollut jäitä, eikä se jäädykään kokonaan koska on niin kova virta.  Tänään kävin lähiluonnossa Tervaselän kalliolla.  Se on kovin vaikeakulkuinen ja sen takia siinä kauriit, rusakot ynnä muut eläimet viihtyvät.  Saavat olla rauhassa ihmisiltä.  Ei niitä nyt tietenkään näkynyt.  Poluilla näkyi paljon jälkiä. Kapusin tasapainoillen ylös liukasta kalliota, enkä kaatunut kuin kerran ylös menessä.  Tapani mukaan otin katajaan lujan otteen ja sain pidettyä itseni ylämäessä.  Olin pukenut päälleni liukkaat housut ja olisin mennyt pyllymäkeä pidemmällekin. Polut ovat kapeita ja puut ovat kasvattaneet oksansa polkujen poikki.  Sitä ei kukaan hoida.  Onko se vain jätetty luonnontilaan. Kallio on