Pori ennen vanhaan

Pieni Pori esittely. Harrastuksia on monenlaisia.  Yksi harrastuksistani on vanhojen korttien keräily.  Halusin esitellä niitä vähän Youtubessakin.  Liekö ketään kiinnostaa suuremmassa määrin.  Siellä on niin paljon katsottavaa, että joukkoon hukkuu.  Pori on kotikaupunkini ja haluan tuoda sitä esille muutenkin.  On kiinnostavaa katsoa miten maisemat muuttuvat ja mitä on purettu toisten tieltä.

 Nykyisinkin Porissa on jonkun verran vanhoja rakennuksia.  Tässä on Signelinna, yksi komeimmista säilyneistä rakennuksista.  Enää niitä ei saa purkaa tuosta noin vain kuten muutama vuosikymmen sitten.  Halu säilyttää ja kunnostaa vanhaa on voimassa.  

Postikorttien ja kirjeiden  lähettäminen oli vanhaan aikaan melkein ainoa keino ilmoittaa tuttaville ja sukulaisille itsestään.  Kortit lähetettiin tietysti pois omasta kotikaupungista, joten vanhoja postikortteja  löytyy sieltä vähemmän.

Keräilytapahtumat ja niitä myyvät nettisivut ovat minun aarreaittojani.  Ne alkavat jo olla aika hyvissä hinnoissa.  Asetankin melkein aina itselleni budjetin minkä verran voin laittaa rahaa sillä kertaa.  Tämä on yksi nettisivu, missä käyn silloin tällöin katselemassa.

https://merkkialbert.fi/

Kukkaset antavat iloa muistoissakin

 

Kuvagallerioita katsellessa mieli palaa vanhoihin kukkaistutuksiin.  Välillä olen onnistunutkin kukkasten kasvattamisessa.  Mistä löytäisi sen viisastenkiven, että onnistuisi aina.  Ei varmaan mistään.

Harrastelijalla on ongelmansa, säiden ja vuosivaihtelujen lisäksi.  Vaikka kuinka paketeissa luvataan kaunista kukintaa niin aina ei vain onnistu.

Nämä gladiolukset kukkivat muutama vuosi sitten  kauniina, joskin niitä ei tullut montaa.  

Vielä korkeampana kasvoi iso keltainen kukkanen, hirvenvuohenjuuri.  Korkeat kasvit ovat uljaita, mutta hankalia sidottavia.  

Eräänä vuonna sain sormustinkukkani kasvamaan näin upeasti.  Sormustinkukassa on se hankaluus, kun se on kaksivuotinen ja siemenet lentelevät minne sattuu.  Usein sinne, mistä ne pitää nyhtää pois.

Sitten tietysti ovat upeat perennat, ruusut ja puut ja pensaat, jotka kukkivat monta vuotta hienosti.

Ruusutkaan eivät aina kuki yhtä runsaasti.  Niitäkin täytyy huoltaa ja välillä rajustikin uusia.  Aina siihen ei kykene eikä raaski leikata ja jakaa.

Ensi kesän säistä kukinnoista ei tiedä mitään.  Toivoa voi suven suloisuutta ja harrastajan onnistumista hankinnoissaan ja hommissaan.

Pakastin on yhä tärkeä keittiökone

Kun  pakastimet tulivat enemmän muotiin 1960 - luvun lopulla meillekin lapsuudenkotiin sellainen hankittiin.  Mitä sinne sitten hankittiin, no puolikas sikaa.  Paloiteltiin annospakkauksiin, joita sitten käytettiin tarpeen mukaan.  Marjojakin pakastettiin.  Eipä juuri muuta.  Ennen olivat käytössä marjojen osalta hilloamiset ja ne vihannekset jotka eivät muuten säilyneet, säilöttiin etikkaliemissä.  

Nykyisin pakastaminen on monipuolisempaa.  Hillojakin teen, mutta suurin osa marjoista on pakkasessa.  Ruokaa on helppo tehdä enemmän kerralla ja ottaa sieltä tarvittaessa.  Aina ei tarvitse tehdä kaikkea alusta saakka.  Pakastaminen ennen ja nyt tuli mieleen, kun lihaa tulee välillä tarjoukseen ja ostimme tällä kertaa 4 kg.  Siitä riittää moneen ateriaan.  Omalla lihamyllyllä jauhoimme jauhelihaksi, veitsellä leikattiin suikalelihaa ja yksi annos jätettiin sunnuntaipaistiksi.  

En ole oppinut tyhjiöpakkausta ja laitankin kaikki pakastettavat ihan normaaleihin pakastuspusseihin.  Kalaa en juuri pakasta ja lihat säilyvät hyvin pakastuspusseissakin sen aikaa mitä ne nyt siellä ehtivät olemaan.  Syömme aika paljon lihaa.  Sekasyöjiksi voisin meitä nimittää. 

Tämä kuva ei ole Suomesta vaan  muutaman vuoden takaa Riikasta.  

Suomalaisetkin lihatiskit ovat ihan kauniita.  Jotenkin toiset ihmiset ovat lakanneet ostamasta esim. siankylkeä.  Me sitä paistamme.  Nytkin sitä oli ollut myynnissä.  Se oli loppunut 1 ½ tunnissa.  Suurempaan menekkiin olisi pitänyt varautua.

Enää ei tarvitsisi harrastaa lihan hamstrausta muuten kuin hinnan takia.  Nyt ostamamme lihat olivat hinnaltaan kaikki 5.00€/kg.  Kyllä sillä hinnalla kannatti vähän hamstrata.  Sitä mieltä olen tarjouksien myynnistä, myytävän lihan pitää olla priimaa, eikä sitä saa laittaa pakkauksiin läskit piilossa.  Niinkin on käynyt.  Nyt oli todella hyvää lihaa Picnpayn tiskillä.

Pienipalkkaisten ja eläkeläisten tärkein ruuan hamstraamisen syy on hinta.  Kaikki vain kallistuu.  Alkutuottajat eivät saa tarpeeksi, joku vetää enemmän välistä.  Kyllä muutaman sentin kaikki ovat valmiit maksamaan enemmän jos tietäisi  niiden menevän alkutuottajille.  Lasken itsenikin vähän alkutuottajaksi, kun kuitenkin marjastan, sienestän, kasvatan vihanneksia ja marjoja, jotka sitten pakastan.  Pakastin on meillä kovassa käytössä.

https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/sailonta/pakastaminen/

Pientä kevätlaittoa

 Olen nauttinut talvesta, mutta pidän kovin keväästäkin, kun voi alkaa valmistella kesää.  Siinä tulikin käytyä melkein kaikki vuodenajat.  Sisäkukkien mullan vaihtoakin olen aloitellut.  Puutarhamyymälän puolella oltiin vähän myöhässä.  Kaikkia suunniteltuja tavaroita ei ollut vielä tullut.  Haeskelin uutta vähän isompaa amppelia lyhty köynnökselleni.  Mielestäni se vähän kärsi viime kesänä.  Tulin siihen tulokseen, että teetin  altakasteluruukusta amppelin.  Se ei ole ihan niin runsas kuin ostaessani, toivottavasi virkistyy. Hienosti amppeliksi tekeminen onnistui.  Reiät porattiin kylkeen ketjuille.

Vaihdoin mullat tällekin kaverille.  Ostaessani suunnittelin siitä bonsaita, mutta aikeeksi jäi.  En osannut, joten leikkasin sen nyt ihan tavalliseksi viherkasviksi.

Tätä saa leikata keväisin ja se lähtee tekemään uusia oksia ja lehtiä aika pian.  

Vielä on vuorossa muutama sisäkasvi.  Kaikkiin ei tarvitse joka vuosi multia vaihtaa.  Varsinkin isompiin kukkasiin voi lisätä multaa pintaan ja vähän muuten huoltaa.  Viedä vaikka suihkuun ja riipoa kuihtuneet lehdet.

Kävin läpi siemenhyllyt ja repsahdin pariin pussiin.  Mangoldi ja papupussit tuli kerättyä koriin.  Olen joskus kauan sitten kokeillut mangoldia enkä silloin osannut hyödyntää sitä.  Hyvin se silloin kasvoi.  Ohjeita katsoessani huomasin, että siitä voidaan käyttää kaikki osat.

https://kotiliesi.fi/koti/puutarha/mangoldi-kasvaa-helposti/

Kyllä lähtee kevätkin käyntiin, kun sitä hiukan valmistelee.  Vanhoista virheistä kannattaa ottaa oppia jos muistaa mitä virheitä on tullut tehdyksi.  En ainakaan tänä keväänä istuta yhtään siementä sisälle alkukasvatukseen.  

Autoilenko vai en, siinä pulma

 Vanha autoni on kuljettanut minua uskollisesti 10 vuotta.  Toki se on ollut uusi 2004, joten ikäähän sillä on.  Miettinyt olen jo pari vuotta luopumista.  Ford Focus on ollut luotettava ajokki työmatkoilla, vapaa-ajalla mökkireissuilla ja muillakin retkillä. Autokorjaamo Aavasen avustuksella tietenkin.  Joka vuosi sitä on pitänyt vähän fixailla.

Autoiluun tottuneena kulkeminen vaikeutuisi.  Millä kuljettaisin multasäkit ja kukkaset.  Ajan nykyään vähemmän ja voisin hurauttaa kerran viikossa taksilla ostoksille ja tulisi halvemmaksi.  Ei bensakulujen takia vaan vakuutusmaksujen.  Raha on ehkä tärkein asia, mitä täytyy miettiä.

Tulisi ehkä pyöräiltyä enemmän tai sitten ei.  Voi olla, että parinkymmenen autoiluvuoden jälkeen mukavuuden halu ylittää tahdon.  Perheessä on toinenkin auto, ihan autottomaksi en jää.  Vaikea päätös se on silti.  Ikä lisääntyy vuosi vuodelta ja voimat vähenee.

Renkaiden vaihto on ollut miehen kontolla.  

Harrastuksiin meneminen uimahalliin, jumppasalille ja muualle on 5 km.  Kaikki on kiinni omasta viitseliäisyydestä.

Monikin ikääntyvä pähkäilee tämän kaltaisten mietteiden kanssa.  Elämä kapenee, ympyrät pienenee

Mökille ei ole julkista liikennettä lainkaan.  Sinne pääsee vain omalla autolla.  vieressä istuminenkin on mukavaa.  Saa katsella maisemia ja antaa ohjeita ajajalle.

Kevät tulee kuitenkin ja ongelmat ratkeavat, kun aikaa kuluu.  Voisi olla ratkaisu viettää mökillä enemmän aikaa, ettei tarvitsisi kulkea edestakaisin.