maanantai 17. maaliskuuta 2014

Kevättä rinnassa

Kevättyöt napsahtivat alkuun mökkipuutarhassa.  Poistin puiden runkosuojaukset ja leikkasin omenapuun oksia.  Sama täytyy tehdä kaupungissa yhdelle puulle tulevana viikkona.  Nyt toivoisin, ettei tule enää kovia pakkasia, vaan kevät etenisi normaaliin tahtiin.
 
Metsäpolkuni varteen pystytettiin taulu, johon siirsin kaupungista tuomani kyltin.  Sen oli aika poistua sieltä.  Kiva, kun paikka johon voi tuoda tavaroita joista voi kehitellä jotain.  Ovat ainakin poissa silmistä kotona.  Kyltit ovat hankalia, jos niitä ei kiinnitä kunnolla.  tämäkin kyltti lonksutti seinässä aina tuulessa.  Kyllästyin kolinaan ja siirsin sen siis maalle.
 

Aikamoinen hirvityshän se on, mutta oma tekemä.  Ja sarvet ovat poron.  Se on siis porotus.  Akaartelin myös koristeen käyttämättömistä avaimista, joita oli kertynyt laatikon pohjalle.  Hyötykäyttöä roinasta tai ainakin jotain käyttöä.

Olisi mahtavaa jos heti voisi aloittaa muutkin kevettyöt, mutta ei kannata hötkyillä.  Vielä tulee pakkasia ja kylmiä tuulia. 
 

 
 

torstai 13. maaliskuuta 2014

Kasvien kasvatus kaupungissa

Kesää kohti mennään kovaa vauhtia.  Pientä takapakkia on ilmeisesti ensi viikolla luvassa, mutta kesän kasvatussuunnitelma on meneillään.  Olen menossa parin viikon päästä Otsolan opistoon Kaupunkilaisen kasvitarha nimiselle kurssille.  On hienoa saada uutta tietoa ja piristystä.  Mitä kaikkea voi kaupungissa kasvattaa.  Olen kasvatellut lähinnä ruohosipulia ja kesäkurpitsaa.  Ne ovat kaikkein helpommat kasvit.  Ruukuissa voi kasvattaa melkein mitä vain.  Tänä kesänä olisi tarkoitus kokeilla ainakin papujen kasvatusta ja sitä kesäkurpitsaa (ruukussa).  Tomaattikin kasvaa ihan mukavasti ruukussa.  Se on pakko ostaa taimena.  Chilejäkin toiset kasvattavat.  Minä en ole niiden ystävä, joten jätän ne muille.
 


Oppaita kasvien  kasvatukseen löytyy monia.  Kaupunkilaiseen kasvitarhaan ei niin montaa.  Olsson, Robin Kaupunkilaisen kasvitarha.  Tuollaiseen nimeen törmäsin kun haeskelin tietoa netistä.  En ole kirjaa lukenut.  Kokeilun kautta minä olen kasvattanut kaikenlaista.  Olisi mukava, kun kuitenkin suuremman osan kesästä olen kaupungissa, niin kasvattaa jotain täälläkin. 
 

Pienessä rivitalon pihassa on pakko tehdä valintoja.  Jos haluaa kasvitarhan, on pakko vähentää kukkien määrää.  Kaikki ei mahdu millään.  Sen takia on istutettava ruukkuihin tai jotenkin kerroksittain. 
 

 

lauantai 1. maaliskuuta 2014

Kaktusten kasvatus

Minun siemenistä kasvattamani kaktukset ovat vasta sentin mittaisia.  Ne ovat todella hidaskasvuisia. Toivon, että saisin ne kasvamaan ja jopa kukkimaan.  Monesta pienestä kaktuksesta saa hienoja kokoelmia.  Löysin yhden mukavan näköisen yhdistelmän Biolan sivulta.
 

http://www.biolan.fi/suomi/puutarhaharrastajat/huonekasvitieto/kaktusten-hoito
 
Minulla ei ole kokemusta muiden kaktusten kuin joulukaktuksen hoidosta.  Se on ollut aika helppo tapaus.  Kesän olen pitänyt sitä ulkona ja kylmien tullessa sisään.  Kukkinut se on aina.  Ne eivät kaipaa kovin paljon hoitoa, kuivuuttakin ne kestävät jonkun verran.
 
Karussa ulkonäössä ei ole paljon katsomista.  Kukkiva kaktus on sen takia upea ilmestys.  Olen nähnyt keinokukkia myytävänä jotka voi kiinnittää kaktukseen.  On se silti jotenkin luonnotonta.  Hyvää kannattaa odottaa kauemminkin.
 
Kaktukset eivät sentään kasva näin suureksi kuin tämä Croton, joka oli hävitettävä melkein kakdenkymmenen vuoden jälkeen, kun se tuli liian suureksi.  Viimeiset hetkensä kukka vietti eteisessä lähtövalmiina ja yltyi kukkimaan ensimmäisen kerran.  Sääli sitä oli heittää pois, se ei mahtunut enää meille.