Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2022.

Lokakuun ajatuksia ja vähän tekojakin

Kuva
Toivottavasti sää pysyy näin kauniina, mitä se on nyt.  Aurinko paistaa ja aaamulla oli pieni pakkanen.  Ei paremmasta väliä.  Se on silti turha toive.  Säätiedotus lupaa loppuviikoksi ainakin pilvistä jos ei sateita suorastaan.  Ei se silti oikeastaan haittaa, haravoinnit on suoritettu ja muutkin syystyöt.  Tulppaanit istutettu.  Joten antaa vaan tulla sadetta ja kylmiä säitä.  Kahta sorttia istutin, punaisia molemmat. https://www.foreca.fi/ Vielä ei ole ensimmäistä räntäsadetta tullut, mutta havut on laitettu hautausmaalle ja kukkapenkkiin.  Kyllä ne samat työt ja ajatukset ovat joka syksy edessä.  Tämä sivu on kirjastani Lyhyttavaraa. Auton laitoin talveksi seisontaan.  Kyllä yhdellä autolla eläkeläiset pärjää.  Tulee ehkä enemmän käveltyä ja pyöräiltyä, ihmeteltyä kaupunkiluontoa hitaammalla kulkemisella.   5° 4° 2° 1° 0° 0°

Itse tehtyä ruokaa

Kuva
  Olen aina tehnyt ruokaa, mutta nyt eläkkeellä on vielä enemmän aikaa puuhastella keittiössä. Yleensä teen niin paljon ruokaa, että sitä riittää pakastettavaksikin.  Se on omaa einesruokaa.  Eineksiä ostan kaupastakin silti silloin tällöin.  Itse tehdyt ruuat ja leivonnaiset ovat omaan makuun maustettuja ja voi olla, että niistä tulee jonkun verran säästöäkin.  Tänään leivoin hiivaleipää tai satakuntalaisittain kakkoa.  Netissä on hyviä ohjeita, voi vaihdella, ei tarvitse aina tehdä samaan tapaan. Tein vain kahden kakon taikinan.   Niistä täytyy laittaa toinen pakasteeseen.  On mukavampi syödä tuoreen oloista.  Minä syön  kaiken mikä ei ole homeista.  Lämmitän mikrossa lämpimäksi ja laitan voita päälle, ai että on hyvää. Olen koittanut opetella uusia taitoja tai muistella vanhoja hyviä ruokia.  Kokeilin tehdä ruismarjapuuroa.  Siinä tuli vähän kaikkia kommelluksia.  Laitoin levyn pienelle ja vahdin koko ajan lähistöllä.  Olin laittanut tyhmyyksissäni kannen päälle, ylihän se tuli.  On

Kaunis syyspäivä

Kuva
  Kaunis syyspäivä houkuttelee puuhailemaan ulkona.  Vähän kasvien suojausta ja paljon haravointia.  Mökki on puiden ympäröimällä tontilla ja pihassakin on puita, joten lehtiä on paljon.  Tähän mennessä on viety neljä peräkärryllistä lehtiä metsään (omaan). Vielä olisi viimeiset, jotka vielä sinnittelevät puissa.  Suppilovahveroita on kerätty pari kopallista ja vielä aion mennä.  Suppiloilla taitaa olla yhtä hyvä vuosi, kuin keltavahveroilla. Kaunis ruska antaa silmäniloa vielä jonkun aikaa.  Juhannusruusu ilahduttaa sekä kesällä, että syksyllä Pähkinäpensas ja kirsikkapensas kiedottiin verkkoon.  Jospa ne tänä talvena saisivat olla rauhassa.  Vaikka emme juurikaan näe eläimiä niin niitä on.  Ajattelen silloin tällöin, että ne tarkkailevat meitä metsästä ja kun silmä välttää tai lähdemme pois, niin rusakot, kauriit ja hirvet ryntäävät sankoin joukoin syömään kaiken elävän ja syöntikelpoisen. Ei ole mukavaa, kun kasvattaa kalliita taimia, niin joku tulee ja syö suuhunsa.  Ne ovat julmem

Ruskaa ja auringonlaskuja

Kuva
Olen innokas auringonlaskujen ja ruskan kuvaaja.  Takapihaltani on avoin peltomaisema ja auringon viime hetket näkyvät hienosti sinne.  Kun vain olen kotona niin kiiruhdan kamerani tai puhelimeni kanssa kuvaamaan.  Otan monta kuvaa peräkkäin ja katselen niitä sitten tietokoneelta, mikä olisi kaunein.  Tummat kuvat näyttävät silmiini jotenkin paremmilta.  Ne ovat salaperäisiä ja pilvet tekevät niistä vielä kauniimpia.   Vaaleissa kuvissa näkyy tietenkin sininen taivas vielä auringon yllä.  Hämärä on jo laskeutunut  maahan ja on vielä näkyvyyttä. Ruskassa on jotein samaa kuin auringonlaskuissa.  Samat värit ovat puiden lehdissä.  ne loistavat päivänvalossa, kuin pienet auringonlaskut.  Luonto antaa meille parastaan näin syksyllä.  Väriä ja valoa auringonlaskujen ja ruskan muodossa.   Kaduilla ja puistoissa kulkiessani pääni pyörii ylös ja sivuille tallentaakseni muistiini sen mitä en huomaa kuvata.  Jotenkin vielä arastelen kameran kanssa kaduilla kuvata.  Jos vaikka ihmiset eivät oikein