Kaunis syyspäivä houkuttelee puuhailemaan ulkona. Vähän kasvien suojausta ja paljon haravointia. Mökki on puiden ympäröimällä tontilla ja pihassakin on puita, joten lehtiä on paljon. Tähän mennessä on viety neljä peräkärryllistä lehtiä metsään (omaan). Vielä olisi viimeiset, jotka vielä sinnittelevät puissa. Suppilovahveroita on kerätty pari kopallista ja vielä aion mennä. Suppiloilla taitaa olla yhtä hyvä vuosi, kuin keltavahveroilla.
Kaunis ruska antaa silmäniloa vielä jonkun aikaa. Juhannusruusu ilahduttaa sekä kesällä, että syksyllä
Pähkinäpensas ja kirsikkapensas kiedottiin verkkoon. Jospa ne tänä talvena saisivat olla rauhassa. Vaikka emme juurikaan näe eläimiä niin niitä on. Ajattelen silloin tällöin, että ne tarkkailevat meitä metsästä ja kun silmä välttää tai lähdemme pois, niin rusakot, kauriit ja hirvet ryntäävät sankoin joukoin syömään kaiken elävän ja syöntikelpoisen.Ei ole mukavaa, kun kasvattaa kalliita taimia, niin joku tulee ja syö suuhunsa. Ne ovat julmempia kuin verottaja, joka edes jotain jättää jäljelle.
Maaseudulla on aina osattu varautua talveen. Heiniä säilötään lehmille, puita on hakattu jo edellisenä vuotena lämmityksen takaamiseksi. En tiedä onko maaeudulla yhtään taloa missä ei olisi puulämmitystä vaikka toisena vaihtoehtona. Kaupungissa niitä on. On sellaisiakin asuntoja, ettei ole käytetty uunia vaikka sellainen olisi. Nyt sen näkee mitä hyötyä on puilla lämmittämisestä. Täällä mökillä ei ole muuta lämmitystä.
Aurinko ei enää kovin korkealle nouse, mutta lämmittää vielä jonkun verran.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.