Puutarhapolun varrelta

Vielä ovat pellot tyhjiä, kevät on viivästynyt useita viikkoja.  Heti kun säät lämpenivät, pörräsi pelloilla traktoreita kyntäen ja haraten.  Lämpimät säät saavat kasvun vauhtiin.   Aina luonnosta ja pihasta löytyy ilonaiheita ja pieniä vihreitä alueita.  Perhoset ja kimalaiset löytävät ravintoa pajupensaista.  Iso pensas on täynnä surisevia hyönteisiä. Kuulostaa, kuin pajussa olisi pörisevä kone. Kirjosieppo on pysähtynyt katajanoksalle tarkkailemaan ympäristöä. Vihdoin kasvihuonekaappini sai asukkaita.  Laitoin tänä vuonna minitomaatteja ja pensastomaatteja.  Vielä on vaara pakkasöistä, joten annan pensastomaaattienkin olla suojassa.  Nostan ne kesän lämmetessä ulos.  Vähän on takapihallekin tullut kukkailoa.  Mesimarjakin kukkii.  En usko, että se tekee marjan marjaa, mutta se on hyvä peittokasvi.

Ensimmäiset tehtävät on tehty rivitalon takapihan somistamiseksi.  Haimme metsästä mäntyrankoja, jotka katkottiin ja kuorittiin.  Niistä lähtee yllättävän hyvin kuori näin keväällä.  Niistä koottiin tikapuut, joihin on tarkoitus ripustaa kukkalaatikoita tai jotain muuta riippuvaa. Puutarhainnostus on nostanut kaikkien tarvikkeiden hintoja.  On aina hyvä jos keksii jotain ilmaista puutarhaansa.   Kasvit ovat itsessään jo niin hintavia, ruukut ja muut tarvikkeet samalla lailla.   Puutarhasta voi iloita, kun tekee sen eteen jotain.  Siinä ne odottavat kuljetusta kaupunkiin.  Takapiha on niin pieni, että on pakko laittaa ylöspäin jotain kasvamaan.  Haluan kaupungissakin hiukan puutarhan tuntua, vaikka maalla olisi pihaa yllinkyllin.  Kesä se on kaupungissakin.  Töistä tullessa on mukava istahtaa keinuun ja nauttia kesästä. Heräteostona tuli hankittua mustan vadelman taimi.  Sillä on niin hieno nimi, kuin Rubus fruticosus Blac Satin.  En tiedä miten se meidän paahteis