Blogin keskiössä on puutarha ja koti. Polut voivat silti kulkea moneen suuntaan. Tapahtumia ja tuntemuksia monelta kantilta. Gardening and countryside. #garden
Valon merkitys kasvaa pimeyden kasvaessa. Porin tämän vuotinen valon juhla keräsi keskustaan paljon ihmisiä pakkasesta huolimatta. Valoesitykset kestävät loppiaiseen saakka. Samat rakennukset oli valaistu, kuin viime vuonnakin. Minä pidin eniten Cygnaeuksen koulusta ja Raatihuoneesta. Ilotulitustakin oli kiva katsoa.
Ihmisten ilahduttaminen ei vaadi mitään ihmeellisiä kommervenkkejä. Valo ja musiikki riittää. Kaikki tietysti maksaa, mutta on se mukavaa saada joskus jotain viihdykettä maksamatta itse, muuta kuin veroja.
Monta kohdetta jäi vähemmälle katselulle. Raatihuoneen edustalla viivähdimme vähän aikaa kuunnellen musiikkia ja Jesse Joensuun juhlapuhetta.
Ilotulitus järjestettiin toista kertaa alkuillasta, mikä onkin lapsille ja vanhemmille aikuisille ihan hyvä. Ei sitä jaksa enää puoliyöstä pakkasessa kytätä muutamaa rakettia.
Ihan hyvän pyroshown näimme musiikin kera. Sen rytmissä sai varpaansakin lämpimiksi.
Aurinko on paistanut jo monta päivää ja Porikin on saanut siitä osansa. Ei ole jazz - tapahtumaa montaa kertaa saanut viettää näin lämpimässä ja aurinkoisessa säässä. Minä en pidä erityisemmin näin lämpimästä ja olen siinä mielessä outo porilainen etten ole käynyt musiikkitapahtumissa. Siinä ei ole syynä musiikki eikä tapahtuma sinänsä, vaan en viihdy suurissa ihmisjoukoissa. Piti nyt kuitenkin käydä vilkaisemassa kadunpätkää, joka ihmisten kovan halun takia on siirretty takaisin rantaan. Jokiranta on nyt kaunis, kun on kesä ja kaikkea. Käytiin ensin kaupungilla, jossa Kerttu Horilan Maire yksin istuskelee odottamassa ihmisiä.
Taidetta on saatu rantaankin. Flyygeliin laitettu kukka-asetelma hykerrytti erilaisuudellaan. Taiteen ei tarvitse olla pitkäikäistä, kunhan se vaan jotenkin miellyttää ja on kaunista katsella.
Ranta on kunnostettu hienoon kuosiin. Kaikki siinä oleva ja ympäristössä näkyvä antaa kävijöille hienon kuvan edes yhdestä kohdasta kaupunkia.
Entisen puuvillatehtaan (Cotton) jylhät rakennukset kertovat historiaa teollisesta menneisyydestä. Kirjurinluotoon menevä Taavi kävelysillan nimi juontaa aiemmin lossia kuljettaneesta Taavi Koskisesta. Olen saanut olla kyydissä muinoin.
Uimaranta näkyy kaupunkiin.
Saunaa kyhätään Kirjuriin. Hienolle paikalle se tulee. Toivottavasti sillä on hyvä tulevaisuus.
Vähän olin jazzkadun koosta ihmeissäni. Se on varmaan illalla eri näköinen ja tuntuinen, kun musiikkiväki valtaa maiseman. Olihan siellä toisella kadulla ilmaiskonserttipaikka, joka täyttyy kuuntelijoista.
Pori ei ole pimeä kaupunki koskaan. Valoa yritetään vielä lisätä näin vuoden vaihtuessa ja niitähän piti käydä katselemassa. Raatihuone ja kirkko oli valaistu ja rannassa järjestettiin ilotulitus hyvään aikaan. Myös perheen pienimmät pääsivät katsomaan. Väkeä oli yllättävän paljon. Vähän oli ohjelmaakin järjestetty. Soittokunta soitti ja Jonas Nordman Satakunnan suurlähettiläänä piti puheen.
Kirkkokin oli valaistu. Näytti niin kuin tornissakin joku olisi pitänyt pitoja.
Ilotulitus järjestettiin rannassa lavalla. Musiikki soi kovaa. Kiersin tänään vielä kaupungin muut valaistuspisteet kävelylenkillä. Vanhan koulun ikkunoihin olivat nuoret taiteilleet kuvia ja ne oli valaistu kauniisti.
Torille oli tuotu Tivoli Sariolan karuselli elävöittämään toria. Miksi ei enemmän mietittäisi pieniä yllätyksiä. Ei kaiken tarvitse olla niin suurta ja mahtavaa.
Loppiainen on vielä joulupyhistä jäljellä ja alkaa härkäviikot. Minua se ei eläkeläisenä rasita mitenkään, voin tehdä tai jättää tekemättä.
Luonto oli marraskuun lopussa vähän surkean näköinen. Lumi oli sulanut ja vettä satanut. Kävelen paljon lähimaastossa Kukkulankalliolla ja Ankkalammen maastossa. Tarkkailin vähän lammen pintaa. Lammessa ei ollut sateesta huolimatta vedenpinta kovin noussut. Vettä ei tule mistään joesta lisää. Vesi tulee ymmärtääkseni vain sulamisvedestä ja sateesta. Paikka on hieno ja olisi vielä hienompi jos siitä pidettäisiin enemmän huolta. Ei sitä vettä voi älyttömästi pumpata. Tänä talvena on suunnitteilla pumpata vettä lumetukseen Ruosniemen mäkeen. Vähemmän kuin viime talvena, mutta mitä tapahtuu jos vesi laskee liikaa.
Olen kuvaillut maastoa joka vuodenaikaan vuosien ajan. Ylhäältä ja alhaalta. Siellä liikkuu paljon ulkoilijoita. Kesällä lenkkeilijöitä, uimareita ja alamäkipyöräilijöitä. Talvisin laskettelijoita, lenkkeilijöitä ja hiihtäjiä.
Maastossa on mukava kulkea ja pääsee sieltä pitemmällekin lenkille. jos on halua.
Minä en ole lasketellut koskaan. Olen peltohiihtäjä. Latuja ei ole enää niin paljon kuin parikymmentä vuotta sitten. Se on tietysti rahakysymys. Satsataan enemmän mäkeen.
Kyllä siellä katseltavaa riittää kävelijällekin. Näkee kaupunkiin saakka hyvällä ilmalla. Toivoisin kaupungilta satsauksia tänne päin Poria, ettei kaikki valu pienelle alueelle Porin metsään.
Kuvaan aina välillä Porissa. Siellä on kauniit puistot ja nyt kunnostettu jokiranta. Porilaiset ovat innokkaita kuvaajia. Netistä löytyy monta sivua porilaisuutta ja facebookissakin on omat sivut porilaisille. Innolla niissä on esitelty suurimpia tapahtumia ja kauniimpia paikkoja. Kesällä Pori herää eloon, niin kuin kaikki Suomen paikat. Tapahtumia riittää. Kuulun itse niihin porilaisiin, jotka eivät käy tapahtumissa, varsinkaan jos yhteen paikkaan kerääntyy paljon porukkaa. Ihailen ennemmin ympäristöjä ja luontoa.
Patsaita ja teoksia löytyy monessa paikassa. Akseli Gallen-Kallelan patsas on kirjaston vieressä Pohjois- puistossa.
Hanna Marnon taidetta jokirannassa.
Etelä-puistosta löytyy Porin portti, Per Kirkebyn teos
Pyörälenkillä voi nähdä Tupalan siirtolapuutarhan Varvourijuovan varrella.
Vuonna 2022 oli avoinna kesäkahvila teatterin sivussa. Pori jazz on aina suuri tapahtuma Porille. Siellä pitää käydä katselemassa puitteita vaikka ei konsertteihin haluakaan.
Kirjurinluoto on porilaisten olohuone ja vapaa-ajan vietto paikka. Siellä on pakko pyörähtää muutaman kerran kesässä.
Poriin kannattaa tulla edes ohikulkiessa poikkeamaan.
Porin puistoihin on istutettu paljon syksyisin värikkääksi tulevia puita. Kävin niitä valokuvaamassa ja mietin minulle tärkeitä paikkoja kotikaupungissani. Ei sitä tule usein miettineeksi mikä minnekin vetää. Usein kysellään porilaisilta, mitkä ne Porin hienoimmat paikat ovat. Hienoimmiksi usein mainitaan Yyteri, Kirjurinluoto ja Kallo. Ovatko ne sitten tärkeimpiä paikkoja itse kullekin.
On hienoa, että keskustassa on paljon puita. Ei keskusta saa olla pelkästään katuja ja korkeita taloja. Viihtyvyys on avainsana.
Kirjurinluto on ollut kaupungin ulkoilijoille hyvä paikka. Sinne on kesäisin tullut ehkä liikaakin tapahtumia. Kaupunkilaiset, jotka eivät tapahtumista välitä, on siirretty laitamille.
Sauna sinne sopii ihan hyvin. Siihen ainakin tottuu ajan mittaan.
Uimahalli on ollut minulle tärkeämpi paikka, kuin Yyteri, Yyterissä voin käydä kävelemässä syksyisin nauttimassa syystuulista, mutta uimahallissa käyn uimisen takia. En ole auringosta nauttiva.
Maauimalakin on paikoista kymmenen joukossa ja Isomäen metsä. Kirjasto taitaa olla kärjessä. Harmi oli lähikirjastoni sulkeminen. Pääsen minä vielä pääkirjastoonkin. Mitä selllaisella kirjastolla tekee johon voi vain tilata haluamiaan kirjoja. Minä haluan kulkea hyllyjen välissä ja löytää yllätyksiä kirjojen muodossa.
Tärkeät paikat minulle Porissa kodin lisäksi
- Kirjasto
- Uimahalli
- Ruosniemi
- Maauimala
- Porin metsä
- Kirjurinluoto
- Kokemäenjoki
- Teatteri
- Tori
Ruosniemen metsä lähimetsänä houkuttelee enemmän. Ihmettelen välillä miksi sinne ei satsata enempää kuntoilijoille ja ulkoilijoille.
Pori on hieno paikka, on merta, on metsää. Vähän tasaistahan maasto on. On silti vastatuulta tarpeeksi, kyllä se pienen mäen rasitusta vastaa.
Pyörällä jaksaa kulkea, kun ei ole mäkiä. samoin kävellen. Linja-autokyydeistä minulla ei ole paljon kokemusta. Joko ne kulkevat väärään aikaan tai väärään paikkaan. On tämä sen verran iso kaupunki, vaatii oman kulkuneuvon kulkemiseen.
.JPG)
