Aurinko on paistanut jo monta päivää ja Porikin on saanut siitä osansa. Ei ole jazz - tapahtumaa montaa kertaa saanut viettää näin lämpimässä ja aurinkoisessa säässä. Minä en pidä erityisemmin näin lämpimästä ja olen siinä mielessä outo porilainen etten ole käynyt musiikkitapahtumissa. Siinä ei ole syynä musiikki eikä tapahtuma sinänsä, vaan en viihdy suurissa ihmisjoukoissa. Piti nyt kuitenkin käydä vilkaisemassa kadunpätkää, joka ihmisten kovan halun takia on siirretty takaisin rantaan. Jokiranta on nyt kaunis, kun on kesä ja kaikkea. Käytiin ensin kaupungilla, jossa Kerttu Horilan Maire yksin istuskelee odottamassa ihmisiä.
Taidetta on saatu rantaankin. Flyygeliin laitettu kukka-asetelma hykerrytti erilaisuudellaan. Taiteen ei tarvitse olla pitkäikäistä, kunhan se vaan jotenkin miellyttää ja on kaunista katsella.
Ranta on kunnostettu hienoon kuosiin. Kaikki siinä oleva ja ympäristössä näkyvä antaa kävijöille hienon kuvan edes yhdestä kohdasta kaupunkia.
Entisen puuvillatehtaan (Cotton) jylhät rakennukset kertovat historiaa teollisesta menneisyydestä. Kirjurinluotoon menevä Taavi kävelysillan nimi juontaa aiemmin lossia kuljettaneesta Taavi Koskisesta. Olen saanut olla kyydissä muinoin.
Uimaranta näkyy kaupunkiin.
Saunaa kyhätään Kirjuriin. Hienolle paikalle se tulee. Toivottavasti sillä on hyvä tulevaisuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.