Siirry pääsisältöön

Aurinkoisen Porin jokiranta

 Aurinko on paistanut jo monta päivää ja Porikin on saanut siitä osansa.  Ei ole jazz - tapahtumaa montaa kertaa saanut viettää näin lämpimässä ja aurinkoisessa säässä.  Minä en pidä erityisemmin näin lämpimästä ja olen siinä mielessä outo porilainen etten ole käynyt musiikkitapahtumissa.  Siinä ei ole syynä musiikki eikä tapahtuma sinänsä, vaan en viihdy suurissa ihmisjoukoissa.  Piti nyt kuitenkin käydä vilkaisemassa kadunpätkää, joka ihmisten kovan halun takia on siirretty takaisin rantaan.  Jokiranta on nyt kaunis, kun on kesä ja kaikkea.  Käytiin ensin kaupungilla, jossa Kerttu Horilan Maire yksin istuskelee odottamassa ihmisiä.


Taidetta on saatu rantaankin.  Flyygeliin laitettu kukka-asetelma hykerrytti erilaisuudellaan.  Taiteen ei tarvitse olla pitkäikäistä, kunhan se vaan jotenkin miellyttää ja on kaunista katsella.



Ranta on kunnostettu hienoon kuosiin.  Kaikki siinä oleva ja ympäristössä näkyvä antaa kävijöille hienon kuvan edes yhdestä kohdasta kaupunkia.

Entisen puuvillatehtaan (Cotton) jylhät rakennukset kertovat historiaa teollisesta menneisyydestä.  Kirjurinluotoon menevä Taavi kävelysillan nimi juontaa  aiemmin lossia kuljettaneesta Taavi Koskisesta.  Olen saanut olla kyydissä muinoin.

Uimaranta näkyy kaupunkiin.  

Saunaa kyhätään Kirjuriin.  Hienolle paikalle se tulee.  Toivottavasti sillä on hyvä tulevaisuus.  



Vähän olin jazzkadun koosta ihmeissäni.  Se on varmaan illalla eri näköinen ja tuntuinen, kun musiikkiväki valtaa maiseman.  Olihan siellä toisella kadulla ilmaiskonserttipaikka, joka täyttyy kuuntelijoista.
  



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Orkidea veteen kasvamaan

  Olen kuullut, että orkideat ovat vaikeita kasvatettavia, enkä ole uskaltautunut edes kokeilemaan.  Nyt rohkaistuin, kun näin muidenkin kokeilleen kasvatusta pelkällä vedellä.  Jos ei muuta niin toivottavasti siitä tulee ainakin pitkäaikainen leikkokukka. Instagramissa ihastuttava Kiti Kokkonen antoi ohjeita kuvien kera ja eräästä blogisivusta sain myös ohjeita.   https://paratiisikoti.blogspot.com/2022/04/varpaat-vedessa-perhosorkidean.html Olisi kenties pitänyt alkaa kokeilu pienemmästä kukasta, mutta tämä sattui olemaan ainoa laji kaupassa tällä kertaa.  Hetihän sitä piti päästä kokeileman. Ohjeiden mukaan kaikki multa piti poistaa juurista. Ensin poistin multaa käsin varovasti ja huonoimmat juuret katkaisin.   Koitin poistaa kaikki mullat.  Se oli hankalin osuus. Huuhtelin vielä suihkulla kaikki mikä irtosi.   Juuret ovat ilmajuuria.  Ne voivat olla näkyvissä vaikka orkidea olisi mullassakin.  Nyt ne vain laitetaan ilman m...

Takapihalla tapahtuu

Puutarhan hoito on välilä kovaa työtä.  Pensaan poisto lähes juurineen vaatii voimaa, aikaa ja työkaluja.  Kyllästyin kahteen vielä jäljellä oleviin pensashanhikkeihin.  Ne ovat keväällä kauan aikaa risumaisia ja kukkivat vasta syksyllä.  Ne leikattiin kerran jo alas, mutta annettiin kasvaa uudestaan.  Nyt oli niiden aika lähteä. Lapio, oksasakset ja kirves aseenani ryhdyin työhön.  Hiki virtasi ja aikaa kului, pala palalta sain katkottua juuria niin paljon, että sain pensaat poistettua.  Ei mikään ihme, että ne menestyvät vuosikausia niin paksulla juurella. Istuttaessa pitääkin aina miettiä haluaako kasvien antaa olla paikassaan niin kauan kunnes itsestään häviävät vai haluaako joskus istuttaa ne muualle.  Kukat ovat eri asia, niitä voi siirrellä jos haluaa. Tänään oli hyvä aurinkoinen päivä rakentaa kissalle ulkoiluhäkki takapihan ovelle.  Siihen minun taitoni eivät riitä.  Onneksi oli siihenkin tekijä. ...

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikai...