Puutarhapolun varrelta

  Sumuisia aamuja on marraskuu tarjonnut.  Sumu on jotenkin salaperäistä.  Kaunis on sumukin vaikka ei läpi näkyisi.  Pienen pieniä vesipisaroita kokoontunut yhteen.  Varovainen saa olla jos vaikka autolla liikkuu.  Yllätys voi saapua mistä suunnasta tahansa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sumu Lämpimiä säitä on riittänyt.  Eikä ihan vielä ole kylmentymässä.  Täällä päin ainakaan.  Kenties loppukuussa yöt alkavat painua pakkasen  puolelle. Käytiin ihmettelemässä Lyly-myrskyn tuhoja.  Aika paljon oli Luvian ja Rauman rantamaisemissa kaatunut puuta ja sähköt poikki tuhansilta.  Näitä ei toivoisi omalle kohdalle sattuvan lainkaan.  Jo yhdestäkin puusta on töitä, satojen puiden korjaamisen hoitaa metsäyhtiöt.  Niissä on kuitenkin ihan puolesta välistä katkenneita.  Rahan menetystä tulee paljon. Syksy on minulle mieluista aikaa eikä aina ole sumua ja myrskyä.  Välillä aurinkokin vielä näyttäytyy.  Silloin tun...

  Syksyn puuhia on tehty pikkuhiljaa.  Viivytellen ja toivoen, ettei se talvi ihan vielä saavu.  Koivut ovat jo pudottaneet lehtensä, mutta omenapuu ja pensaat pitävät kiinni lehdistään viimeiseen saakka. Vielä saa ainakin kerran haravoida parin viikon päästä.  Sisään vietävät kalusteet siirsin sisään.  Toiveikkaasti yritin niitä sulloa pieneen kasvihuoneeseeni.  Eihän ne sinne mahtuneet.  Varastoon piti viedä.  Lehdet ovat kauniita maassa, kauniita puussa. Haravointi sinällään on ihan mukavaa puuhaa. Ainakin tässä pienessä pihassa rivitalossa.  Kaunis sää sattui olemaan tänään niin kävin toimeen. Pelargoniat olivat vielä niin kauniita, että jätin ne ruukkuun.  Kuolkoot luonnollisen kuoleman.  Yhden otin toisesta ruukusta sisälle.  Koitan säilyttää sen ihan huoneen lämmössä ensi kauteen.  Tein niin kuin Arno Kasvi kehotti.  Kukat katkaistaan ja vähän muutenkin.  Laitoin kukkivat kukat maljakkoon.  Pelargonia...

  Sumu kuuluu syksyyn, varsinkin sumuiset aamut.  Ne ovat vähän salaperäisiä, mutta eivät ollenkaan pelottavia.  Jos on hyvä mielikuvitus, niin sieltä voi löytää mitä vaan.  Eivät ne pahimmat pedot kuitenkaan pellolla lymyile vaan kaupunkien kujilla ja liikekeskuksissa jos uutisia on uskominen. Pyöräilin asioille ja oli pakko pysähtyä kuvaamaan.  Ilma oli ihan mukava, sumu vain teki siitä vähän kostean.  Viljat on jo korjattu talteen, sokerijuurikkaat odottavat vielä.  Niitä ei olekaan ennen ollut meidän naapuripellolla kaupungissa.  Toivottavasti ollaan paikalla, kun niitä aletaan korjata.  Sokerijuurikkaasta tehdään myös kuitua, josta on poistettu sokeri.  En ole kokeillut. Sumuisten aamujen lisäksi syksy tuo tullessaan muitakin asioita.  Juuri eilen mietin kynttilän sytyttämistä.  Ei sitä oikein kesällä mieti.  Tosin jätkänkynttilä meillä paloi viimeksi mökillä ollessa.  Pimeässä kaipaa valoa.

  Syksyn mennessä eteenpäin löysin puutarhasta kauniita kukkia.  Ne antavat pimeään päivään ilon pilkahduksen.  Keväällä istutettu Neilikkaruusu antoi minulle kimpun kukkia. Valkoiset Gladiolukset kukkivat ensin, punaiset nyt vasta.  Vielä ehtii.  Kaikki värit kukissa ovat hienoja, en väheksy mitään.  Oranssin väriset Samettikukat ovat kestäviä ja kauniitä, eivät mitenkään tavallisia tai arkisia. Pitkä ja hoikka aurigonkukka pitää pintansa eika kaadu vaikka tuulee.  Dahliakin jaksaa vielä kukkia. Olen satoihminen ja hamsterihenkinen.  Kerään ja säilön kaikenlaista, mutta kukat antavat puutarhaharrastukseen sen viimeisen säväyksen.  

  Kun ei ole paljon poimittavaa metsässä niin ehtii tutkailla ja ihastella metsää aurinkoisena päivänä.  Sen verran oli onneksi viileää ja tuuli, etteivät hirvikärpäset kiusanneet.   Metsäretket ovat mökkiläiselle antoisinta aikaa.  Varsinkin loppukesästä ja syksyisin, kun mättäät pursuavat poimittavaa.  Tämä vuosi on ollut hyvä sienivuosi, eikä marjavuosikaan ollut huono. Vielä näin lokakuussa kävin puolukoita katselemassa.  Katselemiseksi se melkein jäikin.  2,5 l sain tunnin pyörimisen jälkeen. Muut poimijat olivat olleet ahkeria vai linnutko olivat syöneet.  Toki ne ylikypsinä putoilevat maahan. Marjastaessa kannattaa muutenkin katsella ympärilleen.  Kumartuneena ja ympäri pyöriessä voi suunnat menna sekaisin tutussakin metsässä.  Varsinkin yksin kulkiessa ja jos menee pidemmälle metsään. Pari kertaa on tullut kuljettua harhaan.  Sen takia kannan mukanani kännykkää, josta saa kartan esille. Punainen ämpäri näkyvällä paikall...

  Syksyiset päivät puutarhassa kuluvat haravoiden ja muita syystöitä tehden.  Meidän mökkipihamme on metsän ympäröimä ja lehtiä rittää haravoitavaksi.  Puut, kun ovat erilaisia lehtien irtoamisen suhteen.  Haavoista lehdet irtoavat  aikaisin ja koivut seuraavaksi.  Tammi pitää lehtensä pitkälle syksyyn, osan talveen saakka.  Kaikkia lehtiä ei saa haravoitua eikä tarvitsekaan, osan lehdistä voi jättää haravoimatta tai siirtää niitä pensaiden alle.  Mökkipihastamme lehtiä saa haravoida n. 10 peräkärryllistä, joka on myönnän, ihan sairasta.  Onneksi minun ei tarvitse haravoida siitä, kuin ehkä yksi peräkärryllinen. Samalla, siivoillessani pihaa, katselen monivuotisten  pensaiden ja puiden kuntoa.  Yllättävää kyllä,  isot sateet ovat auttaneet osaa pensaista ja puista virkistymään. Pieni kanadan hemlokki on jonkun verran kasvanut, se onsinnitellyt aiemmin vuosia kuivassa paikassa auringossa.  Ehkä se selviää.   Myös ...

  Syksy, metsä ja luonto yleensä voi näyttää sateisena ja sumuisena päivänä ankealta ja vastaan työntävältä.  Jos sen antaa vaikuttaa sillä tavalla.  Minä koitan kulkiessani kuvitella metsän salaperäiseksi alueeksi, mikä kätkee sisälleen paljon elämää vaikka sitä ei näy.  Onhan siellä kaikki Suomeen jäävät linnut ja muitakin eläimiä.  Hirviäkin siellä on ilmeisesti paljon, koska yksikin metsästysseura ampui viikossa puolet kaatoluvistaan.  Ne ovat syvällä metsissä.  Täältä löytyivät aiemmin suppilovahverot.  Nyt niitä en havitellut, ihmettelin vain luontoa. Kuusimetsät ovat minusta kaikkein kiehtovampia.  Ne ovat sammaleisia, joissa sienet viihtyvät.  Kuivia mäntykankaita riittää täälläkin.  Niissä kasvavat marjat paremmin.  Joku oli laahannut ylimääräisen puutarhatuolin metsään.  Siinä voi kenties hetken istahtaa puuhien lomassa. Autiotalon ikkunassa vielä pitsiverhot kätkevät sisänäkymän.  Muovikukkaset ovat kestävi...

  Vähän näytti sää hankalalta, kun suunnistettiin mökille.  Sadetta, pilviä ja yöllä kylmää.  Oli pakko laittaa uuniin yksi pesällinen ensimmäiseksi.  Tietysti hellassa poltettiin joka päivä muutama pesällinen.  Laitettiin ruokaakin hellalla siinä samalla.  Tuli sähkön säästöäkin.  Pilvisenä ja sateisena päivänä luonto näyttää luotaan työntävältä.  Heti, kun aurinko pilkahtaa kaikki näyttää niin kauniilta.  Koivut alkavat kellastua ja pensaat punertua.  Ihan vielä ei ruska ole näyttänyt kaikkea voimaansa.  Jotkut kasvit ovat paremman värisiä kuin toiset.  Koivu teki vielä kantoonkin hienon käävän.  Kuvioita on kuin paremmassakin taiteessa. Yksi pensaista on kuin keltaista röyhelöä.  Vähän aikaa se sai loistaa keltaisena, ennen kuin se katkaistiin pois.Muutenkin tehtiin hiukan syystöitä, kun ei täällä jatkuvasti olla.  Lehtiä ei viitsitty vielä haravoida, kun niitä on vielä miljoonittain puissa. Kärpässieni oli va...

 Syyskuu mennä jollottaa jo puolivälissä.   Kesä on ollut mukava ja lämmin.  Toisina päivinä vähän liiankin lämmin.  Syystyöt puutarhassa ja mielessä pukkaavat päälle.  On käännettävä katse myöhäisyksyyn.  Paljon en ole vielä tehnyt, kun syksy on ollut niin  lämmin.  Olen miettinyt itse istuttamieni pelargonioiden talvettamista.  Kenties ne säilyisivät jonkun aikaa lämmittämättömässä ulkovarastossa. Tietysti, jos ei tule kovia pakkasia aikaisin.  Siitä sitten siirtäisin ne sisälle.  Paikka on vielä arvoitus.  En vain haluaisi niitä heittää pois, ennen kuin olen tehnyt niiden eteen sen minkä voin.  Miksi kukaan ei ole kehittänyt bisnesideaa kukkien säilytyksestä kellarittomille? Säilömisessä on ollut puuhaa ja sienien poimimisessa.  Olen kerännyt arviolta parikymmentä kiloa vahveroita.  En tietysti kaikkea itselleni.  En myyntiin. Vielä olisi käytävä suppilovahverot metsästä pois.  Metsässä kuljeksi...