Puutarhapolun varrelta

  Tavaraa on ylimääräistä melkein jokaisella Suomessa.  Ei tarvitse kuin klikata facebookin kierrätys ryhmiä tai tori.fi sivuja, niin niissä on tavaraa joka lähtöön.  Ihan ilmaiseksi annetaan paljon hyviä huonekaluja, vaatteita ja astioita.  Välillä ei kelpaa enää ilmaiseksikaan haettavaksi pienempiarvoinen tavara vaan kysellään ihan uusien perään.  Tuskastuin jo yhden kerran, kun ei kelvannut, mitä olin roskalavaryhmään laittanut.  Sitten ajattelin, enhän minäkään niitä tarvitse ja vein Konttiin, ehkä ne siellä jollekin kelpaa. Kun halvalla saa, tulee ostettua kaikkea enemmän mitä oikeasti tarvitsee.   Juuri pari päivää sitten mainitsin itselläni olevan vaatteita koko lopuksi elämäksi.  Kaupassa käydessä ostin yhden puseron ja postimyynnistä toisen.  Niin ne hyvät ajatukset katoavat jonnekin. Vanhat kankaat, johdot, hyvät huonekalut,dvd ja ihan uudet tai melko uudet vaatteet kelpaavat ilmaiseksi.   Kirjat, astiat ja moni muu tavara ei oikein kelpaa edes ilmaiseksi saati maksulla. Kerä

 Mökki on hetkeksi pistetty talviteloille, ei kokonaan, mutta vähän aikaa kerätään voimia kotona ja valmistaudutaan uuteen vuoteen.  Se on aina vähän haikea hetki, toisaalta helpottava, kun ei tarvitse pakata ja purkaa mökkivehkeitä.  Suurin hankaluus on ollut kissan siirto paikasta toiseen, se kun ei tykkää autoilusta.  Ne monet kerrat, kun ollaan pysähdytty siivoamaan kuljetuslaatikkoa matkan varrella.  Niitä ei kaipaa yhtään. Tuulimylly saa jäädä yksinään pyörimään tuulen mukaan.  Venekin tuotiin pois rannasta.  Se muuten kulki näppärästi peräkärryssä parin kilometrin matkan ja nostettiin kumolleen pihaan. Nyt sairasteluaikana ihmiset ovat ostelleet mökkejä päästäkseen jonnekin kotoa.  Minä olen kissan kaltainen, en niin kaipaa mökkeilyä.  Tosin maalla on ihan mukavaa jos on kaikki mukavuudet.  Haaveena olisi omakotitalo järven rannalla.   Haaveet on haaveita, eivätkä toteudu ehkä koskaan.  Näillä mennään mitä on saatu.  Voi olla, että keväällä aikaisin alkaa taas mökkielämä kiehtoa

  Joulutorttutaikinasta voi väsätä muutakin, kuin makeita leivonnaisia.  Kokeilin sienikinkku-ja kasviskinkkupasteijoita.  Hyviä niistä tuli.  Ostin kaksi pakettia valmiiksi kaulittua taikinaa.  Sisukset paistelin oman makuni mukaan. Kasviskinkku pasteijoihin laitoin: 2 porkkanaa pieninä palasina, puolikkaan sipulia, yhden tomaatin kuorittuna, palasen paprikaa ja n.100 g kinkkusuikaleita.  Paistoin ne öljyssä ja maustoin suolalla ja mustapippurilla.  Jäähdytin vähän ja sekoitin joukkoon puoli rasiaa aurinkokuivattu-sulatejuustoa.  Ainekset  riittivät juuri ja juuri 10 pasteijaan.  Kanamunavoitelu ja paisto 200 asteessa n.15 min. Sienikinkkupasteijoihin tuli tehtyä vähän liikaakin täytettä.  Niihin laitoin: Suppilovahveroita n. litra.  Niistä paistoin ensin nesteen pois.  Sienet menevät aika paljon kokoon.  Lisäsin öljyä, toisen puolen sipulista, vähän paprikaa paloina, n. 100g kinkkusuikaleita ja paistoin kypsiksi ja maustoin suolalla ja pippurilla.  Jäähdytin tätäkin seosta vähän ja l

 Ei aina tarvitse olla mukavaa, mutta tavoiteltava tapa elää.  Omista hetkistä voi koota animaation,valokuvakirjan tai muistella vain muuten kivoja juttuja.  Aina löytyy jotain ilonaiheita kurjastakin elämästä.  Pieniä hetkiä arjen puristuksessa. Toiveistakin voi tehdä aarrekartan, johon liimailee lehdistä asioita tai konkreettisia tavaroita, joita haluaisi.  Olen joskus tehnyt sellaisen ja muistelen, että vain yksi toive jäi toteutumatta.  Siihen olisikin tarvinnut olla paljon rahaa.  Eikä rahalla saa onnea, tosin mukavaa ylimääräinen rahakin olisi. Löysin nettiä selatessa uuden sanan minulle: intentio, joka on suomeksi tarkoitus.  Mahtaneeko tarkoittaa elämän tarkoitusta? Elämän tarkoitusta on moni elämässään miettinyt ja hakenut.  Joku löytää sen noin vain, joku toinen ei löydä sitä mielestään koskaan.  Pitääkö elämällä olla joku totinen tarkoitus?   Elää voi miettimättä lainkaan mikä on minun osani tässä suuressa hullunmyllyssä, jota myös maapalloksi kutsutaan.  Olemassa oloani ei

Mietiskelen tässä marraskuisena sadepäivänä itseni ilahduttamiseen mahdollisuuksia.  Niitä on moni muukin miettinyt.  Lukeminen ja kirjoittaminen antaa uusia ajatuksia.  Nettisivujen selailu pistää melkein pään pyörälle, mitä kaikkea maailmassa on menossa.  Yrittäessäni miettiä, mitä kaikkea voi tehdä ilman suurta rahaa, tapoja löytyy yllättävän paljon. Aamulehti kyseli muutama vuosi sitten julkisuuden henkilöiltä mitä he tekisivät marraskuussa.  Löytyi 30 tapaa ilahduttaa itseään.  Monella oli neuvona rento suhtautuminen elämään ja kääriytyminen lämpimään. https://www.aamulehti.fi/a/24058444   Joskus, kun sade vihmoo ikkunaan välillä räntää ja lopun aikaa vettä, on vaikeaa olla positiivisella mielellä.  Silloin on riistäydyttävä apeuden alhosta kohti valoisampaa reittiä.  Koitan itse järjestää joka päivä jotain puuhattavaa kotona, kun en nyt enää ole töissä.  Aloitan sen jo ennen kuin nousen sängystä.  Mietin yksi tai kaksi tehtävää, mitkä minun täytyy suorittaa.  Ne voivat olla ihan