Voi tätä tavaran paljoutta

 Tavaraa on ylimääräistä melkein jokaisella Suomessa.  Ei tarvitse kuin klikata facebookin kierrätys ryhmiä tai tori.fi sivuja, niin niissä on tavaraa joka lähtöön.  Ihan ilmaiseksi annetaan paljon hyviä huonekaluja, vaatteita ja astioita.  Välillä ei kelpaa enää ilmaiseksikaan haettavaksi pienempiarvoinen tavara vaan kysellään ihan uusien perään.  Tuskastuin jo yhden kerran, kun ei kelvannut, mitä olin roskalavaryhmään laittanut.  Sitten ajattelin, enhän minäkään niitä tarvitse ja vein Konttiin, ehkä ne siellä jollekin kelpaa.

Kun halvalla saa, tulee ostettua kaikkea enemmän mitä oikeasti tarvitsee.   Juuri pari päivää sitten mainitsin itselläni olevan vaatteita koko lopuksi elämäksi.  Kaupassa käydessä ostin yhden puseron ja postimyynnistä toisen.  Niin ne hyvät ajatukset katoavat jonnekin.

Vanhat kankaat, johdot, hyvät huonekalut,dvd ja ihan uudet tai melko uudet vaatteet kelpaavat ilmaiseksi.  

Kirjat, astiat ja moni muu tavara ei oikein kelpaa edes ilmaiseksi saati maksulla.

Keräilijät ovat asia erikseen.  He voivat maksaa joistakin tavaroista, jotka eivät luulisi kelpaavan kenellekään.

Suuret vuokrattavat varastot alkavat olla tätä päivää Suomessakin.  Niistä on tehty televisio-ohjelmia usassa.  Taitaa tulla pian varastohuutokaupat tännekin.  En tiedä, mitä ihmiset niihin varastoivat.  Osalla on varmaan veneen tai auton talvisäilytystä.  Pienillä yrityksillä voi myös olla varastoituna jotain.

Tunnustan kyllä olevani hamsterien sukua.  Osaan silti myös luopua tavaroista jos en niitä tarvitse, eikä niistä voi kehitellä jotain muuta.  Kierrätysvinkkejä on saatavilla monesta paikasta, siihen tarvitaan vain hiukan taitoja ja luovuutta.Minä voin tehdä vain joitain yksinkertaisia käsitöitä, koska olen liian hätäinen ja aika tumpula käsistäni.

Ehkä tämän linkin takaa löydän jotain mitä voisin hyödyntää.

https://www.haaraamo.fi/p/kierratysvinkkeja.html

Ajatus kierrätyksestä ja vanhojen tavaroiden uudelleen käytöstä on hieno ja ekologinen.  Vanhat puiset huonekalut ovat tehty kestämään.  Niitä voi käsitellä uudestaan monta kertaa eivätkä ne ole moksiskaan.  Tämän päivän lastulevykaapit hajoavat melkein jo matkalla kaupasta kotiin.

Minulla on pieni koivuinen kirjakaappi 1950-luvulta ja peilipiironki n. 1940-luvulta ja ne ovat mielestäni meidän kauneimmat huonekalut.

Tavaraa tuotetaan vain liikaa.  Kiinasta syötetään Eurooppaan silkkaa roskaa.  Hinta tietysti ratkaisee.  Kaikilla ei ole mahdollisuus ostaa kallista kotimaista.