Puutarhapolun varrelta

 Kärsimättömänä puutarhaihmisenä oli melkein pakko ryhtyä istutushommiin mökilläkin.  Sipulit, perunat, herneet ja mangoldinsiemenet istutettiin kauniiden päivien houkuttelemana.  Kylmää on taas luvassa, mutta uskon sen jälkeen lämpenevän.  Laitoin tavallista sipulia ja punasipulia.  Perunan laatu oli tällä kertaa siikli.  Puutarhassa nyppimistä riittää vaikka kuinka paljon.  Se on vain siitä kiinni kuinka paljon viitsii ja jaksaa. Kukkapenkissä riittäisi nypittävää.  Heti ei uskalla kaikkia poistaa pienenä, ettei tule nypittyä istutettuja kukkia.  Juolaheinän, nokkosen ja niittyleinikin alut tunnistan.  Sen ei ole väliä jos joitakin villisti kasvavia harventaa. Istutin kolme jotain iso kokoista mansikantaimea.  Ne taitavat olla amppelimansikkaa tai jotain muuta.  Ei sillä ole silti väliä, kunhan tekevät muutamia mansikoita suun makeuttamiseksi. Tähän kasvimaahan perunat ja vähän sipulia.  Hunajakukkaa toinen puoli täyteen...

  Ilman toppatakkia ei ole paljon tarvinnut pihalla käydä.  Eikä ilman pipoa.  Ei ole paljon kevät edennyt kesää kohti pariin viikkoon.  Kylminä päivinä haluan vähän edistää puutarhan kasvua.  Käänsin maata ja heittelin Hunajakukan siemeniä maahan.  Hunajakukka houkuttelee perhosia ja mehiläisiä. Laitoin yhden kasvipenkin ns.kesannolle.  En tiedä mikä on syynä, maaperän köyhtyminen, kuivuus vai joku muu syy.  Siinä ei ole kasvanut hyvin mikään.  Edes sipulit eivät ole siinä voineet hyvin.  Olen välillä vaihtanut kasvejakin siihen.  Nyt sitten Hunajakukkaa, Mutkainen puunrungon palanen sai kuorittuna uuden teh tävän pöllön alustana.   Siemenet olivat niin pieniä, että harasin ne vaan penkkiin.  Eivät olleet kalliitakaan iso pussi maksoi poistohyllystä ostettuna 1 euron. Kevätvuohenjuuri sentään oli kasvanut ylös mullasta.  Se on aika varma kasvi. Kotona  Kiinanruusu yllätti ja teki kukkasen. En tiennyt yhtään...

  Kaikenlaisten kukkien ja muiden kasvien keskellä elää lukuisa määrä muita eläimiä, joita harvoin näkee.  Yleensä haluan kuvata perhosia, jotka ovat helpoimmin kuvattavissa.  Kyykäärmeitä tykkään kuvata myös.  En niiden halua ihan pihan keskustassa luikertelevan.  Mökin piha on kuitenkin peltojen ja metsien keskellä niin onhan niilläkin oma reviirinsä.  ne elävät 10-15 vuotta, joten ne saattavat olla samojakin yksilöitä. Viime viikolla tapasin makaavan kyyn ja pääsin aika lähelle sitä.  Se oli ihan pellon ja pihan liittymäkohdassa.  Annoin sen olla.  Toiset ovat sitä mieltä, että pitää tappaa.  Onhan siitä jo laki, ettei saa tappaa vaan siirtää.  Harvoin teemme sitäkään, sehän koittaa pitää myyrä -ja hiirikannan kurissa.  Yksi myyrä pääsi sisälle ja sai kuolemaniskun kissalta. Tämä pääsi kuvaan 2021.  Joka vuosi olen jonkun kuvan saanut otettua.  Olen tullut sillä tavalla varovaiseksi, että tarkkailen maata kävelless...

 Keväällä oli kova epäilys kaiken kasvun epäonnistumisesta.  Kukkaset ovat näyttäneet epäilyt turhaksi.  Juhannusruusukin kukki viikkoa ennen juhannusta. Kalliokielo ja vanha omenapuu kukkivat jo aikaisemmin.  Heti meden tarvitsijat löysivät ne. Punainen ja valkoinen sopivat hyvin yhteen.  Ne ovatkin mielivärejäni, ainakin puutarhassa.    Ruusut ovat myös hienoja.  Istutin tänä vuonna lisää ruusuja, mutta niiden aika ei ole vielä kukkia.  Nyt on vain kukassa alppiruusut ja tämä nupullaan oleva ruusu, joka ei ole vieraslajina tunnettu kurtturuusu vaikka on vähän samanlainen. Alppiruusukin kukkii mukavasti.  Ei ihan niin täynnä, kuin viime vuonna, mutta annetaan anteeksi jos taas ensi vuonna näyttää taitonsa. Metsikössä kasvava alppiruusukin on uljas.  Ei kovin paljon kukkia, mutta jostain syystä kasvattaa pitkiä oksia. Liljat aloittivat kukinnan, Päivänlilja ja Iiris ovat varmoja kukkijoita.  Niitä täytyy välillä jakaa, kun ne t...

  Kauniina päivinä katse lepää kukkasissa ja muussakin ympäristössä.  Tällä hetkellä monet kesäkukat ovat kauneimmillaan.  Ne hehkuvat monissa eri väreissä.  Monet aurinkoiset päivät ovat saaneet kukat kestämään.  Tosin eilen illalla täällä oli aikamoinen ukkosrintama  (17.8) Onneksi ihan kauheasti ei satanut ja lyönyt kukkia maahan. Olen jossain välissä istuttanut näin komeita liljoja.  Ne eivät viime kesänä kukkineet, joten luulen niiden istutetun edellisen vuoden syksyllä, joten luulin niiden istutuksen menneen mönkään.   Iloisia yllätyksiä siis sattuu.  Lumipallohortensia teki muhkeita kukkia. Samettikukkaset istutin siemenistä ja ne kukkivat nyt vasta.  Toivottavasti pitkälle syksyyn. Kultapallot kasvoivat pidemmiksi tänä kesänä.  Sain katsoa niiden kukintoja ylöspäin.  Niitä on pakko tukea vaikka niiden varret aika vankkoja ovatkin. Mökki on aina mielessä, kun olen kotona ja toisin päin.  Onnellisia ovat he, ket...

  Jokapäiväisiä näkymiä ei aina huomaa, miten ne ilahduttavat.  Kenties sen takia, että ne ovat niin tavallisia.  Monena aamuna mökillä herätessä vilkaisen kuistille ovesta, joka saa näin kesällä olla auki.  Näkymästä huomaa hetkessä minkälainen sää on ulkona.  Valoisa kuistikin on ilo silmilleni.   Unen höyryisin silmin kampean itseni ylös.  Ulkohuusiin meno on mökillä sellainen matka, jota en niin rakasta.  Kesällä kauniilla ilmalla se vielä menettelee, kun linnut laulavat ja sää on aurinkoinen.   Seuraava näkymä odottaa kulman takana.  Humalat ovat kasvaneet navetan seinustalle melkein koko seinän matkalta.  Ei niitä raatsi katkoakaan.  Ensi kesänä ne taas alkavat kipuamisensa korkeuksiin.  Huusi on navetan vieressä. Tuvan portailla pitää aina vilkaista kasvimaalle päin, onko siellä tapahtunut jotain muutoksia.  Ensin ne eivät tunnu kasvavan ollenkaan.  Nyt ne ovat jo niin isoja, että pitää kohta mie...