Puutarhapolun varrelta

 Kuinka ollakkaan, jouluruokia tuli tehtyä liikaa.  Vaikka etukäteen vannotin itselleni etten tekisi näin.  Pikkuhiljaa ruokia tehdessä niitä kertyi pakastimeen ja jääkaappiin paljon.  Piti muka ajatella, ettei pöytä ole tyhjänä sukuvieraille.  Eihän kukaan syö paljon kaikkea vaan vähän joka kipasta. Ensimmäisenä käsittelyyn pääsi riisipuuro. Viktorian jäkiruokaa tein pari annsota, puuron joukkoon kermavaahtoa, sokeria vähän sekä vaniljasokeria. Puurosta tein myös räiskäleitä.  Lisäsin puuron joukkoon maitoa, pari kananmunaa, jauhoja ja hyppysellisen suolaa.  Ihan hyviä niistä tuli, syötiin hillon kanssa.   Tosin niitäkin tuli liian monta, hohhoijaa. Sienikastiketta jäi n. 2 dl.  Tein siitä piirakan.  Valmista piirakkataikinaa kaupasta ja kastikkeen joukkoon laitoin vähän rosollia ja persiljaa, päälle juustoraastetta. Lehtitaikinasta tein pasteijoita, joiden sisältö koostui kinkusta, aladopista ja sulatesinihomejuustosta. Ei mitään haluaisi heittää menemään.  Kinkkua laitoin palasen pa

  Jouluna haluan valmistaa paljon itse.  Leivon ja kokkaan ympäri vuoden, mutta joulun aikaan kokeilen valmistaa aina jotain sellaista, mitä en tee muuten.  Reseptejä silmäilen lehdistä ja netistä. On mahtavaa löytää uusia reseptejä ja vanhojen muunnelmia.  Täman joulun alusaikana olen jo tehnyt Saaristolaisleipää ja reseptit on odottamassa Palsternakkalaatikon ja perunasalaatin tekoa varten.  Pullamammoja tein ihan huvin vuoksi.  Niistä tuli nin isoja, että ne on pakko syödä viipaleina. Saaristolaisleipä on säilyvä leipä.  Osan laitoin pakastimeen ja maisteltavaksi yhden puolikkaan.  Viimeisen viipaleen söin siitä yli viikon valmistumisen jälkeen.  Se oli hyvän makuista vieläkin, eikä ollut edes jääkaapissa. En muista oliko resepti juuri täältä, mutta ainekset ovat samat.  Sain siitä kaksi leipää, kun vuokani olivat niin isot. https://kotiliesi.fi/resepti/saaristolaisleipa-nauvosta/ https://yhteishyva.fi/reseptit/palsternakkalaatikko/3Py3Esoao5c4DQP8A5FgGU Ruuat ovat jouluna aika kasv

  Lunta on pikkuhiljaa sadellut näillekin seudulle.  Ei paljon, mutta nimeksi.  Vielä ei pääse hiihtämään, pelloilla ja muuallakin voi käydä ihailemassa lumen kauneutta. Piipahdimme mökillä muutama päivä sitten ja pysähdyimme Lankosken kahvilaan Köffiin.  Käväisimme rannassa, koskea ihailemassa.  Vielä ei ollut jäitä, eikä se jäädykään kokonaan koska on niin kova virta.  Tänään kävin lähiluonnossa Tervaselän kalliolla.  Se on kovin vaikeakulkuinen ja sen takia siinä kauriit, rusakot ynnä muut eläimet viihtyvät.  Saavat olla rauhassa ihmisiltä.  Ei niitä nyt tietenkään näkynyt.  Poluilla näkyi paljon jälkiä. Kapusin tasapainoillen ylös liukasta kalliota, enkä kaatunut kuin kerran ylös menessä.  Tapani mukaan otin katajaan lujan otteen ja sain pidettyä itseni ylämäessä.  Olin pukenut päälleni liukkaat housut ja olisin mennyt pyllymäkeä pidemmällekin. Polut ovat kapeita ja puut ovat kasvattaneet oksansa polkujen poikki.  Sitä ei kukaan hoida.  Onko se vain jätetty luonnontilaan. Kallio on

  Somekaverit antavat välillä aiheita siitä, mitä voisi laittaa päivityksiin.  Lähdin mukaan pyytämättä.  Laitoin joka päivä 10 päivän ajan yhden kuvan ilman selityksiä.  Oli ihan mukava juttu nähdä itsekin, minkä aiheen laittaisin kuvaan.  Samoja juttuja ne olivat, mitkä pyörivät mielessä koko ajan.  Koti, ruoka, liikunta, lemmikki ja muut harrastukset. Liikunta ja lemmikki näemmä olivat ensimmäisenä mielessä.  Paljon tulee kuljettua samoja reittejä, eikä niitä sen paremmin ajattele.  Tossua toisen eteen vain. Kissakin on aina ajatuksissa, koska se ei jätä tulematta viereen seisomaan ja pyytämään ruokaa, kun vain lähestyn keittiötä.  Sen takia siitä on tullut 7 kiloinen paksukainen.  Ei millään voi kieltäytyä antamasta herkkuja, kun maukaisu kuuluu ja silmät ovat kohotettuna vuoroin minuun ja vuoroin ruokakaappiin.  Se totta totisesti tietää missä ruokaa säilytetään.   Kukkia pitää kastella viikottain.  Niiden nuutumista ei aina huomaa.  Onneksi monet kukkani ovat altakasteluruukuissa

  Ensimmäinen jouluun viittaava koriste on nostettu esille.  Laitoin vanhat palkintopokaalit kynttilänjaloiksi.  En ole varma miten ne kestävät kuumuutta ja aika heppoisia ne ovat.  Ainakaan niitä ei voi jättää vahtimatta.  Hiekkaa laitoin sisälle ja tarrat pohjiin.  Parin viikon päästä on pikkujoulu ja silloin aion kokeilla mitä tapahtuu.  En ole jouluhurjastelija ja joulu aloitetaan mielestäni varsinkin kaupoissa liian aikaisin, mutta jollain lailla haluan joulun näkyvän kotonani. Kausivaloja laitetaan vähän ja muutama joulukoriste, jotka ovat vuosikymmenet olleet samoja.  Ei jouluun tarvita muuta, kuin hyvä ruoka ja parempi mieli, kuten mainoksessakin sanotaan.  Joulun ei tarvitse olla räyhäkästä varustelua. Marraskuun kaktus alkoi kukintansa.  Se tosin on kukkinut muinakin aikoina, joten siitäkään ei voi olla varma mikä aika on kyseessä.  Tänä vuonna en taida ostaa amaryllistä.  Joku muu pieni kukkiva kukka voisi tulla kysymykseen, ehkä tulilatva.  Jouluna voi käyttää harkintaa sii

  Syksy, metsä ja luonto yleensä voi näyttää sateisena ja sumuisena päivänä ankealta ja vastaan työntävältä.  Jos sen antaa vaikuttaa sillä tavalla.  Minä koitan kulkiessani kuvitella metsän salaperäiseksi alueeksi, mikä kätkee sisälleen paljon elämää vaikka sitä ei näy.  Onhan siellä kaikki Suomeen jäävät linnut ja muitakin eläimiä.  Hirviäkin siellä on ilmeisesti paljon, koska yksikin metsästysseura ampui viikossa puolet kaatoluvistaan.  Ne ovat syvällä metsissä.  Täältä löytyivät aiemmin suppilovahverot.  Nyt niitä en havitellut, ihmettelin vain luontoa. Kuusimetsät ovat minusta kaikkein kiehtovampia.  Ne ovat sammaleisia, joissa sienet viihtyvät.  Kuivia mäntykankaita riittää täälläkin.  Niissä kasvavat marjat paremmin.  Joku oli laahannut ylimääräisen puutarhatuolin metsään.  Siinä voi kenties hetken istahtaa puuhien lomassa. Autiotalon ikkunassa vielä pitsiverhot kätkevät sisänäkymän.  Muovikukkaset ovat kestäviä.  On jotenkin hellyttävää, että haluaa säilyttää oman kotitalonsa h

Toivottavasti sää pysyy näin kauniina, mitä se on nyt.  Aurinko paistaa ja aaamulla oli pieni pakkanen.  Ei paremmasta väliä.  Se on silti turha toive.  Säätiedotus lupaa loppuviikoksi ainakin pilvistä jos ei sateita suorastaan.  Ei se silti oikeastaan haittaa, haravoinnit on suoritettu ja muutkin syystyöt.  Tulppaanit istutettu.  Joten antaa vaan tulla sadetta ja kylmiä säitä.  Kahta sorttia istutin, punaisia molemmat. https://www.foreca.fi/ Vielä ei ole ensimmäistä räntäsadetta tullut, mutta havut on laitettu hautausmaalle ja kukkapenkkiin.  Kyllä ne samat työt ja ajatukset ovat joka syksy edessä.  Tämä sivu on kirjastani Lyhyttavaraa. Auton laitoin talveksi seisontaan.  Kyllä yhdellä autolla eläkeläiset pärjää.  Tulee ehkä enemmän käveltyä ja pyöräiltyä, ihmeteltyä kaupunkiluontoa hitaammalla kulkemisella.   5° 4° 2° 1° 0° 0°

  Olen aina tehnyt ruokaa, mutta nyt eläkkeellä on vielä enemmän aikaa puuhastella keittiössä. Yleensä teen niin paljon ruokaa, että sitä riittää pakastettavaksikin.  Se on omaa einesruokaa.  Eineksiä ostan kaupastakin silti silloin tällöin.  Itse tehdyt ruuat ja leivonnaiset ovat omaan makuun maustettuja ja voi olla, että niistä tulee jonkun verran säästöäkin.  Tänään leivoin hiivaleipää tai satakuntalaisittain kakkoa.  Netissä on hyviä ohjeita, voi vaihdella, ei tarvitse aina tehdä samaan tapaan. Tein vain kahden kakon taikinan.   Niistä täytyy laittaa toinen pakasteeseen.  On mukavampi syödä tuoreen oloista.  Minä syön  kaiken mikä ei ole homeista.  Lämmitän mikrossa lämpimäksi ja laitan voita päälle, ai että on hyvää. Olen koittanut opetella uusia taitoja tai muistella vanhoja hyviä ruokia.  Kokeilin tehdä ruismarjapuuroa.  Siinä tuli vähän kaikkia kommelluksia.  Laitoin levyn pienelle ja vahdin koko ajan lähistöllä.  Olin laittanut tyhmyyksissäni kannen päälle, ylihän se tuli.  On

  Kaunis syyspäivä houkuttelee puuhailemaan ulkona.  Vähän kasvien suojausta ja paljon haravointia.  Mökki on puiden ympäröimällä tontilla ja pihassakin on puita, joten lehtiä on paljon.  Tähän mennessä on viety neljä peräkärryllistä lehtiä metsään (omaan). Vielä olisi viimeiset, jotka vielä sinnittelevät puissa.  Suppilovahveroita on kerätty pari kopallista ja vielä aion mennä.  Suppiloilla taitaa olla yhtä hyvä vuosi, kuin keltavahveroilla. Kaunis ruska antaa silmäniloa vielä jonkun aikaa.  Juhannusruusu ilahduttaa sekä kesällä, että syksyllä Pähkinäpensas ja kirsikkapensas kiedottiin verkkoon.  Jospa ne tänä talvena saisivat olla rauhassa.  Vaikka emme juurikaan näe eläimiä niin niitä on.  Ajattelen silloin tällöin, että ne tarkkailevat meitä metsästä ja kun silmä välttää tai lähdemme pois, niin rusakot, kauriit ja hirvet ryntäävät sankoin joukoin syömään kaiken elävän ja syöntikelpoisen. Ei ole mukavaa, kun kasvattaa kalliita taimia, niin joku tulee ja syö suuhunsa.  Ne ovat julmem