Siirry pääsisältöön

Arkipäivän kuvausta

 Somekaverit antavat välillä aiheita siitä, mitä voisi laittaa päivityksiin.  Lähdin mukaan pyytämättä.  Laitoin joka päivä 10 päivän ajan yhden kuvan ilman selityksiä.  Oli ihan mukava juttu nähdä itsekin, minkä aiheen laittaisin kuvaan.  Samoja juttuja ne olivat, mitkä pyörivät mielessä koko ajan.  Koti, ruoka, liikunta, lemmikki ja muut harrastukset.

Liikunta ja lemmikki näemmä olivat ensimmäisenä mielessä.  Paljon tulee kuljettua samoja reittejä, eikä niitä sen paremmin ajattele.  Tossua toisen eteen vain.
Kissakin on aina ajatuksissa, koska se ei jätä tulematta viereen seisomaan ja pyytämään ruokaa, kun vain lähestyn keittiötä.  Sen takia siitä on tullut 7 kiloinen paksukainen.  Ei millään voi kieltäytyä antamasta herkkuja, kun maukaisu kuuluu ja silmät ovat kohotettuna vuoroin minuun ja vuoroin ruokakaappiin.  Se totta totisesti tietää missä ruokaa säilytetään.


 





Kukkia pitää kastella viikottain.  Niiden nuutumista ei aina huomaa.  Onneksi monet kukkani ovat altakasteluruukuissa ja kestävät pitkään.  Kukkia ei pidäkään kastella kovin usein näin talvella.  Tosin ilma on kuivaa pakkasella.  Siinä on tasapainottelemista.  Lannoitettakaan ei kannata paljon antaa talvella.
Kirjoitusharrastus on aina voimissaan.  Jos ei ole sormet näppäimillä niin on ainakin ajatus siitä, mistä seuraavaksi kirjoittaisi.






Pieni reissu tehtiin uudella Glorialla.  Peiton tähti oli hienosti kattovalaisimella kuvastettu peittoon.  Hiljaista oli laivalla.  Oli joku muutos arkipäivään. 

Kotiin tultuani siellä odotti kirjat, jotka painatin Bod kustantamossa.  Aiemmin tein siitä vain ilmaisen E-kirjan.  Halusin sen myös paperipainoksena.  Olen sen verran vanhanaikainen.




Ruokaakin on saatava joka päivä.  Saimme mahtavaa kuhaa ostettua tutulta.  Kuha ei kaivannut muuta kaveriksi, kuin vähän salaattia.

Kotimainen kala on aika kallista kaupasta ostettuna.  Kyllä sitä silti raaskii edes kerran viikossa ostaa,  Pidän kotimaisista kaloista, mutta norjalaista lohta tulee syötyä aika paljon.





Lenkilläkin piti taas käydä.  Aurinko ilmestyi valaisemaan marraskuun päivää.  Hieno pakkaspäivä on aian omiaan ulkoiluun.




Kissa on mukana television katselussakin.  Hiihto on hieno laji, jota seuraan, kun sitä vaan televisiosta tulee.





Lunta satoi parin sentin verran valaisemaan.  Lumi onkin pysynyt maassa yllättävän kauan.  Hienoa.  Ikkunasta katsoen lumisade näyttää mukavalta.  


Täytyy joskus ottaa uusiksi.  Voi tarkastaa onko aiheet vaihtuneet.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Leivinlauta käyttöön

  Keittiössäni ei ole valmiiksi leivinlautaa niin kuin monella muulla.  Olen aina sitä vähän kaivannut, kun tilaakin on aika vähän, pöytä pitää tyhjentää muusta kamasta.  Nyt sen sain.  Katselin ensin tarjontaa netissä.  Eivät ne kovin kalliita olleet, 40-50 € halvimmat.  Meillä  se tehtiin sitten kotona koivuvanerista.  Levy maksoi Puuilossa 24 €.  Toki se oli liian iso.  Puolet sahattiin pois jotain myöhempää käyttöä varten.  Leivinlaudan hyvä koko on 60cm*80 cm  Reunoiksi ostettiin Prisma raudasta lista. Erikeperiä ja pieniä nauloja.  Tekoon meni mieheltä runsas tunti.   Tänään otin sen ensimmäistä kertaa kayttöön.  Hyvältä ajatukselta sen tekeminen tuntuisi olevan.  Jauhot vain laudalle ja leipomaan.  Tein nyt rahkavoitaikinan ja pyöräytin siitä hyrriä. Säilytyksen paikkaa mietin kotvan aikaa.  Ei se kovin paljon tilaa vie vaatekaapissa seinän vieressä.   Kinkku ja jauhelihatäytteisiä hyrrät ovat, rasvaisia ja ravitsevia.  Kovin montaa ei peräkkäin kannata syödä jos pelkää lihomist

Pyhäniemen lomakylä ja Ruovesi

  Vaikka kuinka kaunista olisi niin pihan kiertäminen välillä tuntuu tympäisevän ja on pakko lähteä katselemaan muualle.  Tällä kertaa  teimme päiväretken Pyhäniemen ja Ruoveden seuduille.  Viileässä autossa oli mukavampaa, kuin helteessä oleminen.  Pyhäniemi on Kihniössä oleva mökkialue.  Kiertelimme rannalla ja voi olla, että joskus suuntaamme lomailemaan sinne.  Hiekkaranta mäntymetsikössä näyttä upealta. Hirsimökit eivät kaikki ole ihan rannassa, eivät kuitenkaan kovin kaukana.  Lenkkeilykin onnistuisi mukavan näköisillä poluilla.  Palveluita ja muita ajanviettotapoja näkyi olevan kaikenikäisille. Vaikka kaikki löytyy netistä niin on erilaista nähdä kaikki paikan päällä.  Miten kaikki toimii ja onko likaista.  Täällä tuntui näin yhtäkkiseltään mukavan oloiselta. Viivähdimme kahvikupposen verran ja ihailimme rantamaisemaa.  Mielenkiinnosta katsoin kotona netistä hintoja.  100€ pienmmät mökit ja 140€ isommat yöltä.  Lemmikkieläimen saa ottaa mukaan ja siitä menee 35€.  Jatkoimme matk

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää.  Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan.  Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen.  Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä.  Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa.  Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa.  Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun.  Syysväri sillä on ihan hieno.  Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata.    Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on.  Voisin kuvitella, että aika sitkeä.  Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa.  Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva.  Se kukkii  vähän myöhemmin ja on yhtä helppo kasvi.