Puutarhapolun varrelta

Syysauringon viime säteet halkovat ruohikkoa.  Viileä tuuli heiluttaa lehtiä.  Muutama kukka värjöttelee kylmähkössä syysilmassa.  Ei vielä oikein haluaisi luopua kesästä.  Kesä oli ongelmallinen säiden suhteen.  Kesäkuu kylmä ja sateinen, heinäkuu kuuma ja kuiva ja elokuu epävakainen.  Syyskuun säät ovat olleet kauniita ja tarpeeksi lämpimiä.   Talven tuloa kun voisi vielä viivyttää parin kuukauden verran.  Vielä olisi puutarhassakin tehtäviä.  Istutukset ovat tältä vuodelta ohi.  Aidan kunnostusta tehdään vielä tai oikeastaan uusitaan aita kokonaan.  Kylmässä säässä maalin kuivuminen kestää kauemmin.    Haravointi suoritetaan lokakuun puolella.  Puiden lehdet putoilevat harvakseltaan maahan.  Ei kannata haravoida montaa kertaa jos ei pidä haravoinnista.  Mielellään sitäkin tekee kauniilla ilmalla.  Toivottavasti tulee kaunis ruska, värikäs ja pitkä.    Auringon vajoaminen taivaanrantaan jättää puutarhan kylmään hämyyn.  Puutarhakalusteet on jo koottu varastoon.  Yksinäin

Sienimetsä kutsui ja puolukat vielä antoivat kutsun lähteä metsään.  Ilma kun oli vielä kaunis ja kesäinen.  Ainoa harmitus oli hirvikärpäset.  Ne tekivät hyökkäyksiä ja laskeutuivat joka puolelle  kehoa.  Eivät auttaneet tuulipuku, tiukka baskeri vaan kärpäsiä oli pyydystettävä tukasta iltamyöhään.  Yksi sitkeä kärpänen löytyi vielä saunomisen jälkeen tukasta.   Puutarhatöistä on välillä mukava lähteä laajemmille poluille.  Hirvikärpästen pelossa ei kannata jättää menemättä metsään.  Pelottavavia eläimiä voi tulla pihaan saakka.  Kyykäärme vieraili mökkipihassamme portaan juurella.  Siihen se tuli ruohikolle luikertelemaan ja pakeni kuistin alle piiloon.  Ei me sitä olisi tapettukaan.  On silläkin oikeus elää.  Monessa maassa kyy on rauhoitettu eläin.   Vielä ei ole aika alkaa syysharavointiin.  Senkin takia oli mukava kävellä metsässä.  Sai vähän hikeä pintaan, muutaman tatin ja 6 litraa puolukoita.  Ajattelin ensimmäiseksi tehdä puolukkarahkaa.   Pakastin vain uhkaa täy

Syksyllä on hyvä aloittaa seuraavan vuoden kasvukauden varmistaminen.  Lannoitukset tietysti kannattaa tehdä.  Minä olen vähän huono lannoittamaan.  Ajattelen, kun laitan vähän uuttaa multaa istutuksessa, kasvi pärjää seuraavaan vuoteen.  Laiskuutta se on.   Kukat seuraavaan vuoteen.  Juhannusasteri,Tarharistikki ja Papageno (Pulsatilla vulgaris).  Juhannusasteri on niistä korkein 40 cm, toiset kaksi 10 cm- 20 cm.  Keväällä odotan niiden ilmaantuvan maanpinnalle.   Istutin pylväshaapani, joka on ollut yksinäinen saavissaan, kaltaistensa seuraan.  Ihan hyvin se pärjäsi takapihalla saavissa, mutta haavassa on pitkät juuret, eikä se olisi siinä talvehtinut. Pihlaja näkyy olevan taustalla.  Pihlaja tekeekin tänä vuonna paljon marjoja, kauniita ovat.       Syyskesä on ollut vähän sateinen.  Kosteus antaa hyvät eväät kasvamiseen.  Sienisato on kuulemma aivan hurja jossakin seudulla.  Minäkin aion vielä mennä sieneen.  Ainakin herkkutatteja ja kanttarelleja olisi hyvä löytä