Puutarhapolun varrelta

 Kauan odotettu mökille meno ei oikein suosinut ilmojen puolesta.  Kaksi viikkoa kestänyt auringonpaiste muuttui koleaksi ja tuuliseksi.  Luntakin tuli yhtenä päivänä.  Mielen hyvyyttä  ei lisännyt kahden omenapuun jyrsityt rungot. Jätin puut suojaamatta, kun otaksuin etteivät rusakot enää koske monta vuotta vanhoihin taimiin.  Tämä taimi koki jo ensimmäisenä talvenaan kauriiden käsittelyn.  Luumupuuhun ei oltu koskettu. Olen nyt kuullut, että vanhojakin puita on järsitty.  Liekö lumisen talven syitä.  Lunta ja pitkää talvea ei ole nähty näillä seuduilla moneen vuoteen, ehkä kymmeneen. Mustia vadelmiani ei sentään ollut syöty.  Jätin niiden ympärille verkon, joka on ollut paikallaan sen jälkeen, kun ne syötiin maahan saakka.   Eläimiä täällä kulkee aika paljon vaikka niitä ei juuri näy.  Jälkiä näkyy runsaasti. Tämä on luultavasti koiran jälki.  Ihmetytti kyllä, kun vierellä ei näkynyt ihmisen jälkiä ja metsätie oli aivan ummessa.   Metsäkauris oli juossut metsätien yli ja pellon poikk

 Ikkunasta tarkkailu antaa elämyksiä värien muodossa.  Auringonlaskut ovat olleet kauniita ja värikkäitä.  Kauniimmilta ne ehkä näyttäisivät veden yllä.  Siihen ei nyt ole mahdollisuutta, on vain katseltava näin.  Joka ilta auringonlasku on erivärinen.  Välillä kalpea, toisinaan värejä tulvillaan.  Takapihallani on vain pelto, joten kyllä siinäkin avaruutta riittää. Lähiluonnon tarkkailua pitäisi tehdä enemmänkin.  Sitä kurkottaa vähän liikaa pois kotoa ja ulos maailmaan vaikka takapihallakin riittäisi ihasteltavaa.   Yhtenä päivänä otin kuvan hangesta johon lumi oli tehnyt kuvioitaan.  Se näytti mielestäni maailman kartalta tai meren saaristolta.  Erilaiselta, mutta kuitenkin. Lumien sulaessa pääsee ihastelemaan taas puutarhaa ja ihmettelemään mitä sieltä kampeaa ylös.  Vielä ei näy kuin pälviä.  Ihan kuin vanhanaikainen kevät.  Lumi sulaa hiljakseen eikä sada joka päivä.  Täälläpäin on saatu kärvistellä monta talvea vesisateessa ja kurassa.  Nyt pitää nauttia auringosta ja sen laskus

 Näin isokasvuisen haluaisin pelargoniastani.  Tämä on tosin toisen vuoden pelargonia, joka kitui sisällä yhden talven ja kasvoi sitten hienosti kesän ajan.  Muistan kotoani vuosikymmeniä sitten, että äitini aina jätti pelargonian ikkunalle, jossa se kasvatti pitkän kalpean varren.  Keväällä sitä leikattiin ja se kasvoi ja kukki. Yhden kerran sitä koitin ja näin hieno tulos.  Kun ei ole viileitä tiloja missä niitä säilyttää niin yhtä kerrallaan voi kokeilla.  Vakuuttelin vähän aikaa sitten etten laita mitään etukäteen siemenistä kasvamaan, mutta niin vain kävi, että ostin pelargonian siemeniä kasvamaan.   Saa nähdä tuleeko siitä mitään.  Toivottavasti joku taimi onnistuu.  Pelargonia on kaunis ja kestävä kukka.  Se kukkii koko kesän.  Joka kesä olen muutaman pelargonian ostanut, enkä ole koskaan pettynyt.  Se kestää kuivuutta ja auringonpaistetta. Pelargonioita on montaa väriä ja muotoa.  On riippuvaa ja montaa kokoa.   Kissanhäkin koristuksena on monena vuonna ollut pelargoneja. https