Siirry pääsisältöön

Kevät keikkuu

 Kauan odotettu mökille meno ei oikein suosinut ilmojen puolesta.  Kaksi viikkoa kestänyt auringonpaiste muuttui koleaksi ja tuuliseksi.  Luntakin tuli yhtenä päivänä.  Mielen hyvyyttä  ei lisännyt kahden omenapuun jyrsityt rungot.



Jätin puut suojaamatta, kun otaksuin etteivät rusakot enää koske monta vuotta vanhoihin taimiin.  Tämä taimi koki jo ensimmäisenä talvenaan kauriiden käsittelyn.  Luumupuuhun ei oltu koskettu.

Olen nyt kuullut, että vanhojakin puita on järsitty.  Liekö lumisen talven syitä.  Lunta ja pitkää talvea ei ole nähty näillä seuduilla moneen vuoteen, ehkä kymmeneen.

Mustia vadelmiani ei sentään ollut syöty.  Jätin niiden ympärille verkon, joka on ollut paikallaan sen jälkeen, kun ne syötiin maahan saakka.  

Eläimiä täällä kulkee aika paljon vaikka niitä ei juuri näy.  Jälkiä näkyy runsaasti.



Tämä on luultavasti koiran jälki.  Ihmetytti kyllä, kun vierellä ei näkynyt ihmisen jälkiä ja metsätie oli aivan ummessa.  

Metsäkauris oli juossut metsätien yli ja pellon poikki.  Niitäkään ei maalla pääse niin lähelle kuin kaupungissa, ne kun eivät ole niin tottuneet ihmisiin.


Tuuli oli aikamoinen parina päivänä.  Ei tehnyt mieli ulkoilla paljoa.  Mökissä oli onneksi lämmin, kun uunia ja hellaa lämmitettiin.  Sinistä taivasta ei paljon näkynyt.  

Kesää odotellessa pitää vain olla kärsivällinen.  Uskon kesän vielä koittanut.  



Kommentit

  1. No voi harmitus. Me olemme aidanneet koko puutarhan juurikin näiden tuhojen välttämiseksi. Täällä on todella paljon peuroja ja ne syövät myös perennoja mitkä ei ole aidan sisällä. Meillä on myös pihapiiri aidattu osittain heinäseiväs aidalla ja jatkamme sen tekoa kevään kuluessa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Takapihalla tapahtuu

Puutarhan hoito on välilä kovaa työtä.  Pensaan poisto lähes juurineen vaatii voimaa, aikaa ja työkaluja.  Kyllästyin kahteen vielä jäljellä oleviin pensashanhikkeihin.  Ne ovat keväällä kauan aikaa risumaisia ja kukkivat vasta syksyllä.  Ne leikattiin kerran jo alas, mutta annettiin kasvaa uudestaan.  Nyt oli niiden aika lähteä. Lapio, oksasakset ja kirves aseenani ryhdyin työhön.  Hiki virtasi ja aikaa kului, pala palalta sain katkottua juuria niin paljon, että sain pensaat poistettua.  Ei mikään ihme, että ne menestyvät vuosikausia niin paksulla juurella. Istuttaessa pitääkin aina miettiä haluaako kasvien antaa olla paikassaan niin kauan kunnes itsestään häviävät vai haluaako joskus istuttaa ne muualle.  Kukat ovat eri asia, niitä voi siirrellä jos haluaa. Tänään oli hyvä aurinkoinen päivä rakentaa kissalle ulkoiluhäkki takapihan ovelle.  Siihen minun taitoni eivät riitä.  Onneksi oli siihenkin tekijä. ...

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen.  En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli  juuri sellainen työ.  Mittailin sitä katseellani pari päivää.  Kanto  oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä.  Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin.  Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet.  Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään.  Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki,  siinä työkalut.  Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät.  Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella.  Kyllä se siitä irtosi.  Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin.  Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös.       Ei se niin loppujen lopuksi  kovin pitkäaikai...

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää.  Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan.  Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen.  Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä.  Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa.  Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa.  Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun.  Syysväri sillä on ihan hieno.  Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata.    Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on.  Voisin kuvitella, että aika sitkeä.  Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa.  Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva.  Se kukkii  vähän my...