sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

Erilaiset polut

Välillä täytyy kulkea muitakin polkuja, kuin omia puutarhapolkuja.  Avarampia teitä ja rantapolkuja.  Porissa on kaunis Reposaari, joka on perheiden suosittu retkeilykohde.  Siellä tuntee olevansa suuressa maailmassa, kun meri ei pääty, vaan jatkaa silmänkantamattomiin.


Junnilan vanha sauna lammen rannalla











Puutarhat eivät ole mitään luonnon vierellä.  Luonto kasvattaa omissa puutarhoissaan vain sellaisia kasveja, jotka siellä menestyvät.  Se kasvi, joka ei menesty, kuolee.  Siihen pitäisi pyrkiä omassakin puutarhassa.  

Minulta löytyisi monta esimerkkiä turhista yrityksistä kasvattaa kasveja, jotka eivät Suomen puutarhoihin kuulu.  En halua niitä kuitenkaan muistella vaan pyrkiä oppimaan puutarhan saloja ja kasvattaa täällä pärjääviä kukkia, puita ja pensaita.  Pari puuta, jotka heti tulevat mieleen: puksipuu ja magnolia.  Ne vaativat erityisen lämpimän paikan tai siirron talveksi sisätiloihin.

Vanhaksi piti elää, että tunnustin tosiasian.  Jääräpäisyys ei ole puutarha-asioissa hyvä juttu.

Iloita saa ja pitää onnistumisista.


maanantai 18. kesäkuuta 2018

Mökkipuuhia

Blogien luominen tabletilla on hankalaa, mutta ei mahdotonta. Sanojen automaattinen syöttö aiheuttaa outoja sanoja välillä. Kirjoittamisessa pitää olla tarkka, ettei tarvitse koko kirjoitusta uusia.

Kivikkokasvien uudistaminen onnistui ihan hyvin. Piti jättää tilaa kasvulle, kivikko näyttää nyt enemmänkin kivikkokummulta. 

Pieni sadekin saatiin ja uutta sadetta on luvassa.  Kasvit jaksavat paremmin, kun kosteutta on tarpeeksi. Ei kastelukannulla saa samaa vaikutusta. Maanviljelijöiden pelloilla heinät ovat paikoin kuivuneet kelvottomiksi.






Puuhia riittäisi vaikka millä mitalla.  Riihen siivous on tällä kertaa asialistalla. Ikivanhat kangaspuut koottiin riihen lattialle ja seinäkaappi nostettiin seinälle.  Voi niitä tavaroita säilyttää näinkin.

torstai 14. kesäkuuta 2018

Loman alkaessa

Loman alkaessa mieli on täynnä suunnitelmia puutarhassa ja kotona.  Minulle keskikesä  on ongelmallinen.  Istutukset on pääosin hoidettu, eikä vielä ole mitään satoa, mitä poimia.  Rikkaruohojen nyppiminen ei ole haavehommaani.  Yleensä meillä onkin työjako perheessä, minä istutan ja isäntä hoitaa.  Vielä on onnistunut hyvin.  

Aina löytyy jotain uusittavaa kasvustoa.  Astiataimia voi istuttaa koko kesän.  Minulla onkin suunnitelmissa kivikon uusiminen.  Kivikkokasvit ovat yleensä hyviä säilymään.  Talvi ei ollut nyt paras mahdollinen kasveilleni kivikossa.  Ne kukkivat kovin myöhään ja ympärillä oleva heinikko on ryöstänyt alaa.  Siispä se on ensimmäisten lomapäivien puuha.  

Näin se kukki vielä viime vuonnakin.  Se on uhkaavasti mataloitunut ja voikukka-armeija lähestyy pellolta.  Multaa ja kiviä se tarvitsee lisää.  












Minulle loma ei ole pelkästään löhöilyä, vaikka mukavaa sekin on.  Puutarha-asioiden lisäksi liikunta, lukeminen ja kirjoittaminen täyttää aikani.  Nyt voi harkita ihan itse, mihin aikaan mitakin tekee.

 Sadetta ei kovin paljon lomalla kaipaa, mutta nyt alkaa olla huutava puute kosteudesta.  Mökillä kaivossa veden pinta alkaa laskea, eikä sitä voisi käyttää kastelemiseen.



Pyöräilyyn, puutarhan hoitoon, uintiin ja ehkä jopa onkimiseen on nyt aikaa.  Hyvä ja virvoittava kesäloma on toiveissa.  Jaksaa taas sitten painaa töitä syksymmällä.

sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Vierailu menneisyyteen

Menneisyyttä ei oikein näe, muuten kuin museoissa.  Tällä kertaa tutustuttiin maaseutumuseo Sarkaan Loimaalla.  Isot rakennukset antoivat odottaa vähän enemmän kuin siellä oli.  Laitos on kuitenkin uudehko ja kehittymisvaiheessa.  Se oli erilainen museo siinä suhteessa, että siellä pääsi kuulemaan entistä äänimaisemaa ja vähän kokeilemaankin jotain.  Kiviset viljanjauhamisen tarkoitetut kivet olivat yllättävän raskaat pyörittää.


Aika hiljaista oli, meidän lisäksemme oli vain muutamia vierailijoita.  Ilmeisesti siellä järjestetään kesän aikana tapahtumia, joihin osallistuu paljon ihmisiä.

Ruisleipä ja sen valmistaminen oli yksi näyttelyn kohde, valittiinhan se suomalaisten tärkeimmäksi ruuaksi. En osaa paistaa ruisleipää, mutta se on minun jokapäiväinen ruokalajini osa.


 Tämä vanha keittiö toi jo omakohtaisia muistoja mieleen.  Radiosta kuului maamiehen tietolaari ja kaapin ovea avatessa tuoksui kahvi. Pyykkilautakin tuntui ja näytti tutulta.  Näitäkin pääsi koskettelemaan vapaasti.


Miina Äkkijyrkän lehmät olivat näkyvillä päinä sisällä ja ulkona peltisenä.  Hän teki suurtyön suomenlehmän säilyttämiseksi.




En ole maalaistalosta kotoisin, mutta kotona leipominen ja kasvisten kasvattaminen ovat tuttuja lapsuudesta ja tulihan sitä joskus vierailtua maallakin.  Mökiltäkin löytyy vanhoja maalaismökin tarvikkeita.  Ne ovat kauniita ja ainakin joskus olleet käytännöllisiä kapistuksia.

maanantai 4. kesäkuuta 2018

Kuivana aikana kasvu on maltillista

Tämä viikonloppu meni kukkien ja luonnon ihailuksi mökillä.  Ei ollut mitään uutta istutettavaa ja on ollut niin kuivaa, ettei edes rikkaruohot ole kasvaneet.  Kanukan lehdet ovat melkein kauniimmat kuin kukat.  Tai ainakin ne jäävät lehtien peittoon, kun ovat niin vaatimattomat.




Marjaomenapuu kukkii valkoisena.  Niidenkään marjoja ei kukaan syö.  Ainakaan minä en tiedä kenelle ne kelpaisivat.


Mesimarjojen kukintaa kävin ihastelemassa metsässä.  Ne eivät tee marjoja kuin poikkeuksena.  Mahtavatko kaikki olla nais- tai miespuolisia.  Niitä minä söisin halulla jos niitä ilmaantuisi.


Vielä kukkii maaseudulla kurjenpolvikin, vaikka laitumet ovat hävinneet.  Laitumien mukana on hävinnyt moni muukin kasvi ja eläin.


Kasteluvesi on kortilla, kun ei ole satanut moneen viikkoon.  Kaikki vesivarastot on käytetty, eikä kaivovettä raatsi ihan helposti käyttää kasteluun.  Tässä alkaa toivoa, kuten maaviljelijätkin, sateita.  Pian alkaa kärsiä kasvimaatkin, eikä vain viljelykset.