Talvikävely puistossa

Lumisessa maisemassa puut saavat uusia muotoja.  Ne kietoutuvat kermamaiseen pakkaslumeen..  Tuuli ei ole pudotellut lunta pois ja maisema alkaa näyttää paikoittain Lapista näytetyiltä kuvilta.  Lisää lunta on luvassa.  Porissa ei ole näyttänyt tältä moneen vuoteen, ehkä kymmeneen vuoteen.  Monella liikkuminen alkaa olla vaikeaa, mutta kaunista on , sitä ei kai kukaan voi kieltää.

Täällä päin puistoissa on paljon lehtipuita, jonkun verran kuitenkin on havupuitakin , joihin lumi kerääntyy erilailla.

Pieni väripiristys löytyi Vihertietokeskuksen seinältä.  Muovisia ruukkuja oli kiinnitetty verkkoon ja ympärille oli kiedottu valoketju. Päivällä ne eivät oikein erotu, mutta pimeällä ne varmaan näyttävät nätiltä. 

Pulleroinen lumivaippa on kietoutunut oksien ympärille, kuin suojaamaan puuta.

 

 Näihin puihin on kertynyt lunta kauniille kumpareille.  Valot niitäkin piristävät.  Mukavaa on, että joulun aikaan laitettuja valoja ei heti riivitä pois vaan annetaan olla pidempään.  Lumen keskellä ne näyttävät kauniilta.

Pieni kasvihuonekin on saanut oman joulukuusen ja pieni koriste näyttää oleva sisälläkin.

Koin taas piristäviä hetkiä ja näkymiä.  Kaiken ei aina tarvitse olla suurta ja ravistuttavaa.  Pienet ja arkiset yllätykset kantavat pitemmälle elämässä.

Kompostointi teettää työtä, mutta on palkitsevaa

Vihertietokeskuksessa oli puutarha- ja kompostointipäivä.  Pyöräilin katsomaan ja hakemaan vähän tietoa.  Joko helle oli vienyt katsojat tai he olivat jo käyneet.  Paikalla ei ollut kuin työntekijät ja minä.  Sain virvokkeeksi mehumukillisen, vähän tietoa kompostoinnista ja ihailla ympärillä olevaa kaunista puistoa.  Arpajaisiinkin osallistuin jos vaikka saisin kompostorin itselleni.  

Kompostointipuisto on kauniin pienen kasvihuoneen takana ja se on aina auki tutustumista varten.

Rivitalossa kompostoria ei tarvita, mutta mökillä sellainen olisi tarpeen, varsinkin huussijätteen jälkikäsittelyyn.  Sitä sieltä oikeastaan kävinkin kyselemässä.  Erotteleva käymälä olisi ollut parempi hankinta, koska virtsan voisi kuukauden vanhentamisen jälkeen kaataa laimennettuna kukkapenkkeihin.  Suotoneste taas vaatii vähintään 6 kk vanhentamisen.  

Ihminen päästää jätöksiä yllättävän paljon vuodessa, 500 litraa virtsaa ja 50 litraa kiinteää ulostetta. Tosin mökillä emme ole kuin kesällä ja silloinkaan ei joka viikko.  Nekin jätökset olisi hyvä saada jatkojalostettua, ettei tulisi suoraan maaperään kaadettua.  Vielä ei ole mielestäni keksitty miten helposti käymäläpöntön saisi tyhjäksi jos se on vain lattian päällä oleva, eikä alta päin tyhjennettävä.

Kaiken voi käyttää johonkin uudestaan.  Pari saapasta ovat olleet muotteina sementtisaappaille.  Kiva keksintö.

Puisto on hyvin hoidettu ja siellä voi viettää kesäpäivän kokonaan jos haluaa.  Katsomista riittää.

Alpakat aitauksessaan ovat mainioita vekkuleita.  Ne eivät pelänneet kuvaamistakaan.  Toivottavasti ne saavat olla rauhassa kiusaajilta.  Päivällä saavatkin, mutta illala ja yöllä kulkijoille tulee kaikenlaista mieleen.  Eläimet ovat niin luottavaisia.