Marjaretki meni katseluksi

Kun ei ole paljon poimittavaa metsässä niin ehtii tutkailla ja ihastella metsää aurinkoisena päivänä. Sen verran oli onneksi viileää ja tuuli, etteivät hirvikärpäset kiusanneet.

Metsäretket ovat mökkiläiselle antoisinta aikaa. Varsinkin loppukesästä ja syksyisin, kun mättäät pursuavat poimittavaa. Tämä vuosi on ollut hyvä sienivuosi, eikä marjavuosikaan ollut huono. Vielä näin lokakuussa kävin puolukoita katselemassa. Katselemiseksi se melkein jäikin. 2,5 l sain tunnin pyörimisen jälkeen. Muut poimijat olivat olleet ahkeria vai linnutko olivat syöneet. Toki ne ylikypsinä putoilevat maahan.

Marjastaessa kannattaa muutenkin katsella ympärilleen. Kumartuneena ja ympäri pyöriessä voi suunnat menna sekaisin tutussakin metsässä. Varsinkin yksin kulkiessa ja jos menee pidemmälle metsään.

Pari kertaa on tullut kuljettua harhaan. Sen takia kannan mukanani kännykkää, josta saa kartan esille.

Punainen ämpäri näkyvällä paikalla auttaa hiukan.

Marjattomassa metsässä huomaa muutoksia. Kelottumassa oleva puukin sattui silmiin. Useimmiten silmät seuraavat maata marjojen tai sienien perään. Sieneni olen jo noukkinut ja puolukoitakin ämpärillisen.

Syysilma on raikas ja syksyisen metsän tuksu muheva, maanläheinen, ettei retken suhteen kannattanut valittaa.

Vähän sentäänn ruskan väriäkin sain tähän juttuun. Tuhkamarja oli varjäytynyt.

Jätkänkynttiläkin sytytettiin illan hämärtyessä. Alkaa olla viimeisiä mökki-iltoja tänä vuonna, milloin voi olla pidempään ulkona.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jättitatar

Jättitatar on yksi ns. vieraslajeista, joita yritetään hävittää. Pihoilla se on kasvi, jolla voi nopeasti saada ison, peittävän ja uhkean pensaan. Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen. Kesässä se kasvaa parimetriseksi. Se leviää nopeasti, jos sen antaa levitä. Trimmerillä ja ruohonleikkurilla se pysyy kurissa. Pieniin pihoihin sitä ei kannata istuttaa. Maaseutumaisen mökin pihalla se on omiaan. Pensas leikataan syksyllä matalaksi, keväällä se lähtee innokkaasti kasvuun. Syysväri sillä on ihan hieno. Meillä ne kasvavat paikoissa, jossa ei ole paljonkaan multaa, vaan karkeaa metsämaata. Emme ole yrittäneet pensaita hävittää, joten en tiedä kuinka sitkeä se on. Voisin kuvitella, että aika sitkeä. Helpot kasvit ovat pelastus puutarhalle, jota ei aina ehdi hoitaa tai viitsi hoitaa. Rehevänä ne kasvavat ilman hoitoa. Tamäkin on varmaan joku tatarheimoon kuuluva. Se kukkii vähän myöhemmin ja on yhtä helppo kasvi.

Juurikon poistaminen

Jos ja kun on tiedossa vähän työläämpi homma, tarvitsen aikaa valmistautumiseen. En pysty suoralta kädeltä työntekoon. Kirsikkapuun juuriston ja kannon kaivaminen oli juuri sellainen työ. Mittailin sitä katseellani pari päivää. Kanto oli seissyt siinä jo pari vuotta puun kaatamisen jälkeen, levittäen juuristonsa kautta taimia joka puolelle puutarhaan, kolmen metrin säteellä. Kaadoimme puun, kun se ei oikein voinut hyvin. Yhtään kirsikkaa emme siitä saaneet. Muutaman vuoden se kukki, sitten ei mitään. Se tuli tiensä päähän. Lapio, kirves ja kanki, siinä työkalut. Pari tuntia siihen meni. Ensin lapioin ympäriinsä maata, että juuret näkyivät. Juuret piti katkoa joka puolelta kirveellä ja välillä vääntää kangella. Kyllä se siitä irtosi. Yksin minulla olisi luultavasti mennyt kauemmin. Onneksi isäntämies tuli kankeamaan köntin ylös. Ei se niin loppujen lopuksi kovin pitkäaikainen homma ollut. Siihen oli vain ryhdyttävä. Seuraava työ oli klapien pinoaminen. Ei siihen

Tuoksukurjenpolvi

Kun haluaa joka paikassa viihtyvää, hienosti kasvavaa ja peittävää kukkaa, silloin kannattaa istuttaa Tuoksukurjenpolvi. Siinä ei ole mahtavia kukkia, mutta lehtien tuoksu on hyvä. Ei liikaa, mutta helposti havaittava tuoksu. Sitä ei kannata istuttaa kukkien viereen, jotka haluaa nähdä. Tuoksukurjenpolvi leviää jonkun verran, mutta ei liikaa. Sitä voi jakaa ja se lähtee kasvamaan helposti. Puutarhasta löytyy paikkoja johon on vaikea löytää kukkaa. On liian kuuma, kylmä, varjoisa tai tuulinen. Tuoksukurjenpolvi on vaatimaton kasvupaikan suhteen. https://www.mustilapuutarha.fi/Tuoksukurjenpolvi Olen joutunut itse sitä jakamaan, kun se on levinnyt liikaa. Muuten olen siihen tyytyväinen. Vaatimaton ehkä, joku voisi sanoa rikkaruohoksikin. Kaikki kukat ovat rikkaruohojen jälkeläisiä, jalostettuja vain. Tuoksukurjenpolven kukat kestävät kauemmin kuin monen muun.

Puutarhapolun varrelta

Hae tästä blogista