Syksyiset päivät puutarhassa kuluvat haravoiden ja muita syystöitä tehden. Meidän mökkipihamme on metsän ympäröimä ja lehtiä rittää haravoitavaksi. Puut, kun ovat erilaisia lehtien irtoamisen suhteen. Haavoista lehdet irtoavat aikaisin ja koivut seuraavaksi. Tammi pitää lehtensä pitkälle syksyyn, osan talveen saakka. Kaikkia lehtiä ei saa haravoitua eikä tarvitsekaan, osan lehdistä voi jättää haravoimatta tai siirtää niitä pensaiden alle. Mökkipihastamme lehtiä saa haravoida n. 10 peräkärryllistä, joka on myönnän, ihan sairasta. Onneksi minun ei tarvitse haravoida siitä, kuin ehkä yksi peräkärryllinen.
Samalla, siivoillessani pihaa, katselen monivuotisten pensaiden ja puiden kuntoa. Yllättävää kyllä, isot sateet ovat auttaneet osaa pensaista ja puista virkistymään.
Pieni kanadan hemlokki on jonkun verran kasvanut, se onsinnitellyt aiemmin vuosia kuivassa paikassa auringossa. Ehkä se selviää.
Myös kanukka virkistyi sateesta ja kasvoi pöyheämmäksi.
Metsäpolulla olevat alppiruusut innostuivat kasvattamaan oksia pidemmiksi.
Pihan puita pitää katsella joka puolelta. Vauriot jäävät välillä katselta piiloon.
Sienet eivät kuulu puun pintaan vain lähistölle. Puussa on jotain vialla. Vanhat puut alkavat lahota ja saattavat kaatua seuraavassa myrskyssä mökin päälle. Ne voivat pysyä pystyssä pitkäänkin, mutta niitä pitää seurata. Sähkölaitoksen henkilökunta tulee poistamaan jos ne ovat vaarassa kaatua sähkölinjojen päälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.