Olen innokas auringonlaskujen ja ruskan kuvaaja. Takapihaltani on avoin peltomaisema ja auringon viime hetket näkyvät hienosti sinne. Kun vain olen kotona niin kiiruhdan kamerani tai puhelimeni kanssa kuvaamaan. Otan monta kuvaa peräkkäin ja katselen niitä sitten tietokoneelta, mikä olisi kaunein. Tummat kuvat näyttävät silmiini jotenkin paremmilta. Ne ovat salaperäisiä ja pilvet tekevät niistä vielä kauniimpia.
Vaaleissa kuvissa näkyy tietenkin sininen taivas vielä auringon yllä. Hämärä on jo laskeutunut maahan ja on vielä näkyvyyttä.
Ruskassa on jotein samaa kuin auringonlaskuissa. Samat värit ovat puiden lehdissä. ne loistavat päivänvalossa, kuin pienet auringonlaskut. Luonto antaa meille parastaan näin syksyllä. Väriä ja valoa auringonlaskujen ja ruskan muodossa.
Kaduilla ja puistoissa kulkiessani pääni pyörii ylös ja sivuille tallentaakseni muistiini sen mitä en huomaa kuvata. Jotenkin vielä arastelen kameran kanssa kaduilla kuvata. Jos vaikka ihmiset eivät oikein pidä kuvaamisesta. Se on kyllä ihan luvallista julkisella paikalla ihmisiäkin kuvata
Omenapuun lehdetkin muuttuivat ihanan kellertäviksi. Ensin sato sitten värit. Kun pihlajat eivät tehneet ollenkaan marjoja täälläpäin tänä vuonna niin on mukava, kun muut puut palkitsevat meidät väreillään.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kirjoita mielesi liikkeistä ja kommentoi kirjoituksiani.